Iranin koneturma romahdutti kansan uskon johtajiin – tämän päivän vaaleissa moni jättää äänestämättä, eikä muutosehdokkaita ole edes tarjolla

Uskonnollinen johto on karsinut maltilliset ja uudistusmieliset ehdokkaat pois parlamenttivaalien listoilta.

Iran
Iranilainen nainen kävelee kadunvierellä olevien vaalimainosten ohi Teheranissa 12. helmikuuta 2020.
Iranilainen nainen kävelee kadunvierellä olevien vaalimainosten ohi Teheranissa 12. helmikuuta.AFP

Iranissa järjestetään tänään parlamenttivaalit, joiden äärelle uskonnollinen johto rukoilee pitkiä jonoja, mutta toive ei toteudu.

Iranilaiset äänestävät jaloillaan ja kävelevät äänestysalueiden ohi. Äänestämättä jättäminen on ainoa ja turvallinen keino protestoida nykymenoa vastaan.

– Iran on syvästi jakautunut. Ristiriita teokratiaa kannattavien vanhoillisten piirien sekä muutosta haluavan maallistuneen väen välillä kasvaa, toteaa Suomen suurlähettilään sijainen Laura Vanhanen Suomen edustustosta Teheranista.

Yli 80-miljoonainen kansa on väsynyt kriiseihin, jotka seuraavat toinen toistaan. Usko vaalien muutosta tuovaan voimaan on hiipunut, kun uskonnollinen johto varmistelee asemaansa ja voittoa ensi vuoden presidentinvaaleihin.

Mies ojentaa vaalimainoksia moskeijan ulkopuolella Iranin Teheranissa 14. helmikuuta 2020.
Mies ojentaa vaalimainoksia moskeijan ulkopuolella Iranin Teheranissa 14. helmikuuta 2020.AFP

Maltilliset ehdokkaat karsittiin listoilta

Uskonnollisen johtajan Ali Khamenein nimittämä 12-jäseninen valvojainneuvosto on karsinut ehdokkaiksi pyrkineistä pois uudistusmieliset ja mielestään epäluotettavat, kirjoittaa muun muassa yhdysvaltalainen Atlantic Council s (siirryt toiseen palveluun)elvityksessään. Neuvosto torjui ehdokkuuden myös 80 nykyiseltä parlamenttiedustajalta.

Näin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei on varmistanut, että hänen asemaansa ja konservatiivista linjaansa tukevat ehdokkaat voittavat vaalit, vaikka äänestysprosentti jäisi alhaiseksi.

Edellisissä vaaleissa vuonna 2016 vaaleissa äänesti 62 prosenttia äänioikeutetuista. Vuonna 2012 aktiivisuus ylsi 66 prosenttiin. Näistä luvuista tullaan jäämään huomattavasti alemmaksi, arvioivat eri uutistoimistot ja tarkkailijat.

Äänioikeutettuja Iranissa on 58 miljoonaa.

Vielä neljä vuotta sitten iranilaiset äänestivät toiveikkaina, sillä kansainvälinen ilmapiiri oli Iranille myönteinen.

Iran oli vuonna 2015 pitkällisten neuvottelujen jälkeen allekirjoittanut sopimuksen ydinohjelmansa kansainvälisestä valvonnasta ja rajoittamisesta. Kansa uskoi, että talouskurimus ja vuosikymmenien poliittinen ja taloudellien eristys olisivat pikku hiljaa helpottamassa. Yhdysvaltain johdossa oli presidentti Barack Obama, joka ratkaisevasti tuki Iranin avautumista.

Toiveikkuus alkoi hiipua jo 2016, kun Donald Trump aloitti vaalikampanjansa ja vakuutti Yhdysvaltojen irrottautuvan sopimuksesta. Näin kävi jo toukokuussa 2018.

Yhdysvaltain ja Iranin suhteita on jo vuosikymmenet hallinnut taloussota. Kiistat juontuvat maiden yhteisestä historiasta. Kaikki alkoi öljystä.

Talouskurimus vie voimat ja ajan iranilaisilta

Uutistoimisto Reutersin haastattelemat iranilaiset kertovat kaikki samaa tarinaa vaaliväsymyksensä syistä.

– Jos perheen huoltaja käyttää kaiken aikansa työntekoon eikä silti pysty hankkimaan riittävästi leipää vaimolle ja lapsille, niin silloin on jo uskokin koetuksella, kertoo kaupan työntekijä Ali.

Hän kertoo aiemmin äänestäneensä useissa vaaleissa, mutta tällä kertaa niin ei tapahdu. Uutistoimiston jutussa ei ole paljastettu hänen asuinpaikkaansa.

Iranin inflaatio (siirryt toiseen palveluun)on parissa vuodessa pompannut kymmenestä prosentista yli 30:een ja saattaa nousta vielä useita prosenttiyksikköjä.

Samassa Reutersin artikkelissa nimettömänä pysyvä iranilainen virkamies sanoo, että Iranissa ei enää voi käyttää termiä 'vaalit'.

– Kyseessä ei ole vaalitaisto. Kovan linjan kannattajat haluavat johtajuuden. Maltillinen vaihtoehto on hiljennetty vuosikausiksi, haastateltava arveli.

Vaalikampanjointiin on annettu aikaa vain viikko. Suomen suurlähettilään sijainen Laura Vanhanenkertoo, että Teheranin katukuvassa vaalit eivät näy juuri ollenkaan.

– Mediassa tai kaduilla ei ole virinnyt aktiivista vaalikeskustelua, sillä lopputulos on ennalta odotettu. Voittoa ennustetaan vanhoillisille, konservatiivisille voimille.

Iranin presidentti Hassan Rouhani kävelee Ali Khamenein seinällä olevan muotokuvan ohi.
Iranin presidentti Hassan Rouhani kävelee Ali Khamenein muotokuvan ohi.Atta Kenare / AFP

Iranissa järjestetään ensi vuonna presidentinvaalit, ja parlamenttivaaleja pidetään pohjustuksena ensi vuoden ehdokasasettelua varten.

– Arvioiden mukaan Iranissa valmistaudutaan jo nykyisen presidentti Hassan Rouhanin vaihtumista konservatiiviseen, vanhoillisempaan hahmoon ensi vuoden presidentinvaalissa, sanoo Vanhanen.

Kriisien vauhti kasvanut viime kuukausina

Yhdysvaltain ja presidentti Donald Trumpin hallinnon kiristämät talouspakotteet alkoivat murtaa Irania toden teolla viime vuonna.

Iran nosti tuntuvasti polttoaineiden hintoja viime vuoden marraskuussa ja kansa lähti suurin joukoin kaduille. Johdon vastaus oli raju. Poliisit, vallankumouskaartin sotilaat ja puolisotilaalliset joukot nujersivat mielenosoitukset verisesti ja surmasivat Amnesty Internationalin mukaan lähes parisataa iranilaista. Todellista kuolonuhrien määrää ei tiedetä.

Yhteenottojen sanotaan olleen verisimmät vuonna 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen jälkeen.

Kun Iranin johto oli pakottanut kansan hiljaiseksi, tuli kansainvälinen politiikka peliin ja nöyryytti Irania.

Pelastushenkilökuntaa hylyn ympärillä
Yhdysvallat surmasi lennokki-iskulla komentaja Qasem Suleimanin tammikuussa. Pian tämän jälkeen Iran sanojensa mukaan erehdyksessä ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen ja 176 ihmistä kuoli.Abedin Taherkenareh / EPA

Matkustajakoneen alasampuminen oli viimeinen niitti

Yhdysvallat surmasi lennokki-iskulla komentaja Qasem Suleimanin tammikuussa. Pian tämän jälkeen Iran sanojensa mukaan erehdyksessä ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen ja 176 ihmistä kuoli.

Vallankumouskaarti pyysi tapahtunutta anteeksi, mutta luottamus ei ole palautunut. Tutkinta on yhä kesken.

Reutersin haastattelema teheranilainen sanoo, että koneturman jälkeen kansan usko johtajiin on romahtanut. Hänkään ei aio äänestää.

Suomen suurlähettilään sijainen Laura Vanhanen Teheranista kertoo samaa.

– Kenraali Qasem Suleimanin surma synnytti surukulkueita, mutta kansalaiset osallistuivat niihin ilman varsinaista uskonnollista tai poliittista merkitystä. Suleimanin surma oli valtava sokki iranilaisille, mutta hetkellisesti yhdistävästä järkytyksestä huolimatta yhteiskunta on jakautunut.

Lue myös:

Iranin ja Saudi-Arabian sapelinkalistelu kiihtyy drooni-iskujen myötä, mutta tutkijat eivät usko maiden täysmittaiseen sotaan

"Trump pettää aina" – Iran torjuu ajatuksen uudesta ydinsopimuksesta Yhdysvaltain kanssa