Matti Mörttisen kolumni: Sotiminen sotilaille, yhteisen hyvän oppia kaikille – kansalaispalvelu nyt

Nykyisessä järjestelmässä puolustuslaitos voi poimia parhaat edut yhtä aikaa yleisestä asevelvollisuudesta ja ammattiarmeijasta, kirjoittaa Matti Mörttinen.

asevelvollisuus
Matti Mörttinen
Jani Aarnio / Yle

Olisihan se pitänyt arvata.

Kun uutisissa oli kerrottu, että yhdessä asuminen ahdistaa nuoria asevelvollisia, alkoi politiikan kentällä perinteinen mäyhääminen: ”Kyllä ei ollut aikaa eikä varaa ahdistua silloin kun minä olin…”

Ja niin edelleen.

Asepalvelus näyttää monien mielestä edelleen olevan maskuliininen ja sukupolvien yli periytyvä pakollinen piina. Siitä selviydytään kukin vuorollaan, ja sitten sitä ollaan niin asiantuntijaa sekä turvallisuuspolitiikassa että mielenterveydenhoidossa.

Uutisen yksi ydinkohta oli, että nuoret oudoksuvat esimerkiksi yhdessä asumista ja yhteisten vessojen käyttöä.

Voisiko kuitenkin ajatella niinkin, että maailma on pikkuisen muuttunut vuosien varrella. Kuussa on käyty ja tekstiviesti keksitty.

Elisabeth Rehn komensi puolustusministerinä kasarmien vessoihin ovet. Siihen asti piti ulostaakin läpinäkyvästi.

Tässä muutoksessa varussotilaan olisi kuitenkin edelleen elettävä samoissa hajuissa, huonossa huumorissa ja aivottomassa tottelemisen kulttuurissa – jatkuvasti yhdessä noin kymmenen muun hikoilevan unissapuhujan kanssa.

Tsaarin ajasta on edetty sentään sen verran, että Elisabeth Rehn komensi puolustusministerinä kasarmien vessoihin ovet. Siihen asti piti ulostaakin läpinäkyvästi.

Aseellinen maanpuolustus on tärkeää.

Nykyajan aseellinen maanpuolustus on myös erityisen haastavaa. Se on motivoituneiden ammattilaisten hommaa, ei massojen muokkaamista tykinruoaksi. Siitä pitäisi maksaa osaajille palkkaa.

Kaikki arvo sille, että takavuosikymmeninä intti tuotti yhteisen kokemuksen kokonaisille miespolville. Varuspalvelus tavallaan jopa tasa-arvoisti erilaisista sosiaalis-taloudellisista taustoista tulevia. Kaikki riisuttiin siviiliminästä, ja sitten päätettiin uusi nokkimisjärjestys palvelussuorituksilla ansaittujen kauluslaattojen perusteella. Köyhän lapsi saattoi päätyä komentamaan (anteeksi, kouluttamaan) aatelisperheen vesaa.

Oli myytti ”miesten koulusta”, jossa syrjäytymisvaarassa olevakin saattoi saada uusia eväitä elämään.

Nyt enää kaksi kolmasosaa miesikäluokasta käy läpi armeijan. Ne, joille siitä voisi olla sosiaalista hyötyä, putoavat tai pudotetaan pois etukäteen tai kesken kauden.

Puolustusvoimat haluaa poimia hyödyt kahdesta vastakkaisesta järjestelmästä, yleisestä asevelvollisuudesta ja ammattiarmeijasta.

Naisten mukaantulo ei oikeastaan lisännyt tasa-arvoa. Heille velvollisuus onkin vapaaehtoisuus. Sukupuolien kirjon tulo sotavaltion harmaisiin on oikeastaan vain tuonut todellisen epätasa-arvon entistä selvemmin esiin.

Ei ole voinut välttyä ajatukselta: Puolustusvoimat haluaa poimia hyödyt kahdesta vastakkaisesta järjestelmästä, yleisestä asevelvollisuudesta ja ammattiarmeijasta.

Palveluksessa pidetään halvalla hyväkuntoiset, perusterveet hoikat ja lahjakkaat. Päivärahat riittävät edelleen suurin piirtein sotkun munkkiin ja iltalomatuoppiin.

Suomalaisten yhteisin sukupolvikokemus taitaa tätä nykyä olla ripari. Seuraavan kerran kohdataan samalla tasolla hoitokodin vaipoissa.

Asia voisi olla toisinkin.

Suomeen sopisi yleinen ja yhtäläinen kansalaispalvelus. Kesto vaikkapa kolme kuukautta.

Suomeen sopisi yleinen ja yhtäläinen kansalaispalvelus. Kesto vaikkapa kolme kuukautta. Sukupuoleen ja vakaumukseen katsomatta.

Palveluksesta voisivat vapautua yhteiskunnan perusturvallisuudesta huolehtivien alojen ammattilaiset, esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöt, sotilaat, pelastajat ja vastaavat.

Muut suorittaisivat kansalaisvelvollisuuden sopivassa vaiheessa noin kahdeksantoista ja kahdenkymmenenkahdeksan ikävuoden välissä. Tekemistä taatusti riittää ikäihmisten hoivassa, ympäristönsuojelussa, maahanmuuttajien tukemisessa ja vain pari esimerkkiä mainitakseni. Sopivia palveluspaikkoja löytyisi myös asevoimista.

Uuden palvelusmallin teoriaosuudessa voitaisiin käydä läpi pari juttua, jotka eivät tunnu olevan tuttuja peruskoulun tai toisen asteen suorittamisen jälkeen: miten tilaan verokortin, miten kirjoitan reklamaation (perkele pienellä ja kuritushuone yhteen), mitä oikeuksia itse kullakin on Suomen ja Euroopan unionin kansalaisena.

Kansalaispalvelus tarjoaisi myös yhteiskunnalle mahdollisuuden tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevia ja auttaa heitä ajoissa, elämänhallinta edellä.

Sotiminen jäisi sotilaille, tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on pirkanmaalainen tietokirjailija ja journalisti sekä entinen reservin ylikersantti.

Aiheesta voi keskustella 27.02. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Puolustusministeri: Varusmiesten kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin höllentää – perinteisen taistelijakoulutuksen rinnalle uusia koulutuslinjoja

Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin

Puolustusministeri: Puolustusvoimat kokeilee naisten ja miesten yhteistupia tänä keväänä