Marjatilalta otettujen näytteiden tutkinta oli niin monimutkaista, että se hyydytti poliisinkin vuodeksi – KRP:n laboratorio jumiutui ruuhkaan

Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio yrittää purkaa ympäristörikosnäytteiden yli vuoden mittaiseksi venähtänyttä jonoa.

ympäristörikokset
Jätemuovia metsässä
Reilu vuosi sitten paljastuneen eteläkarjalaisen marjatilan ympäristörikoksen tutkintaan liittyvät laboratoriotutkimukset valmistuvat tulevan kevään aikana.Kaakkois-Suomen poliisi

Vuoden 2018 marraskuussa eteläkarjalaisella marjatilalla paljastui raju ympäristörikosepäily. Marjatilalla oli haudattu maahan suuri määrä eli ainakin 2 200 kuutiota muovijätettä. Marjatilan mailta löytyi myös tiiliä ja liuottimia.

Tulli on jo saanut valmiiksi tapauksen esitutkinnan. Sen sijaan Keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon lähteneitä laboratoriotutkimusten tuloksia on Kaakkois-Suomen poliisi joutunut odottamaan jo yli vuoden, minkä takia poliisi ei pääse jatkamaan asian tutkintaa.

Laboratoriotuloksista on tarkoitus selvitä, millaista jätettä marjatilan maastoon on haudattu ja kuinka paljon.

Jätemuovia metsässä
Verohallinnon tekemän alustavan laskelman mukaan marjatilan yrittäjä vältti ainakin 262 640 euron jäteverot.Kaakkois-Suomen poliisi

Historian pahin ruuhka

KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola myöntää, että ympäristörikosten laboratoriotutkimukset ovat yleisesti ruuhkautuneet ensimmäistä kertaa historiassa näin pahasti.

Hän ei halua ottaa kantaa juuri eteläkarjalaisen marjatilan ympäristörikosepäilyn tutkintaan, mutta kertoo, että jonossa on muitakin ympäristörikoksiin liittyviä näytteitä.

– Välillä ruuhkia syntyy kaikessa laboratoriotutkinnassa, mutta ympäristörikosten tutkinnassa ne johtuvat usein siitä, ettei meillä voi olla jatkuvaa valmiutta tutkia kaikkia ympäristölle vaarallisia harvinaisia aineita itse, Sippola selittää.

Ympäristörikospaikoilta otettujen näytteiden tutkimiseen KRP on joutunut etsimään ja kilpailuttamaan uusia yhteistyökumppaneita kotimaasta ja muista Pohjoismaista. Sopimusten sekä tutkimussuunnitelmien tekeminen on vienyt aikaa. Tämän jälkeen aikansa ottavat myös näytteiden tutkiminen ja tulosten yhteenveto sekä tulkinta.

KRP:n rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola
KRP:n rikosteknisen laboratorionjohtaja Erkki Sippola kertoo, ettei KRP:llä voi olla jatkuvaa valmiutta tutkia kaikkia ympäristölle harvinaisia vaarallisia aineita itse.Yle

Ympäristölle vaarallisia aineita on laboratorionjohtaja Erkki Sippolan mukaan hyvin monenlaisia ja niiden tutkimusmenetelmät mittaamistapoineen vaihtelevat. Myös ympäristörikollisuuteen liittyvät tekotavat vaihtelevat: jätteiden laitonta kippaamista luontoon, laitonta kuljettamista, maastavientiä ja maahantuontia.

Nämä kaikki tuovat omat vaikeutensa myös laboratoriotutkimuksiin.

– Ympäristörikollisuus on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi, joten etsimme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita kaikentyyppisten ympäristörikosten selvittämiseksi, Sippola kertoo.

Kaikkiaan ympäristörikoksiin liittyviä näytteitä KRP tutkii vain noin 200 kappaletta vuodessa. Silti näytteitä on hyvin monenlaisia, ja osan niistä selvittäminen on hyvinkin työlästä, pitkäkestoisia ja kallista.

Kovan näytön merkitys rikosten tutkinnassa kasvaa

Rikosteknisen laboratorion näytteiden kappalemäärät eivät ole vähenemässä, vaan kasvavat jatkuvasti. KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola arvioi syyksi, että rikosteknisen näytön eli niin sanotun kovan näytön merkitys rikoksissa lisääntyy.

– Rikosteknistä näyttöä pidetään luotettavampana kuin esimerkiksi silminnäkijähavaintoja, Sippola kuvailee.

KRP:n rikosteknisen laboratorion työtä kyseenalaistetaan oikeusprosesseissa harvoin, mutta kuitenkin joitakin kertoja vuodessa. Tämä on Sippolan mukaan muuttumassa.

– Oikeusprosessit menevät siihen suuntaan, että asioita kyseenalaistetaan enemmän ja enemmän. Olemme valmistautuneet tähän jo vuosia. Laatujärjestelmämme on todella tiukka eli voimme missä tahansa tilanteessa osoittaa, kuinka tutkimus on tehty, Sippola painottaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laboratorio.
Keskusrikospoliisi painottaa, että tutkimusten laatujärjestelmän on pidettävä tilanteessa kuin tilanteessa.Kari Kosonen / Yle

Siinä missä rikolliset hyödyntävät tietotekiikkaa yhä useammin, myös poliisi tekee samaa. Esimerkiksi DNA-tekniikka on kehittynyt valtavasti verrattuna vuosituhannen vaihteeseen.

– Nykytekniikalla pystytään määrittämään esimerkiksi ihmisen yksilöivä DNA-tunniste yksittäisistä soluista. Herkkyys on tavattoman paljon parempi kuin se on ollut aikoinaan, Sippola kertoo.

Sippola kertoo, että paikallispoliisit ovat välillä kyselleet tulosten perään ja jopa ikään kuin hoputtaneet analysoinnin valmistumista. Hän kuitenkin muistuttaa, että rikosten esitutkinta on monen muunkin toiminnan osalta joskus hyvinkin pitkäkestoista.

– Olemme todella pahoillamme, että olemme osaltamme saattaneet hidastaa jonkun rikoksen esitutkintaa. Laatu on meille tärkeintä. Kun raportoimme tulokset, haluamme, että ne ovat varmuudella oikein, sanoo KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola.

Eteläkarjalaisen marjatilan näytteet valmistuvat pian

Eteläkarjalaisen marjatilan ympäristörikosepäily tuli Kaakkois-Suomen poliisin tietoon kunnallisen ympäristövalvontaviranomaisen kautta.

Ympäristönvalvontaviranomaiset olivat päässeet jätteiden jäljille marjatilalle tehdyllä tarkastuskäynnillä toissa vuonna. Yrittäjä kertoi tuolloin varastoineensa omalla maallaan yritystoimintaan liittyviä muoveja, jotka hän aikoi viedä kaatopaikalle.

Tulli haki yrittäjän omaisuutta hukkaamiskieltoon, jotta epäilty ei pysty siirtämään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin.

Suurin osa eteläkarjalaisen marjatilan ympäristöstä löytyneiden jätteiden laboratoriotutkimusten tuloksista valmistuu noin kuukauden kuluessa ja loput tämän kevään aikana.

Erkki Sippola kertoo, että paikallispoliisin suhtautuminen on ollut yllättävän ymmärtäväistä siihen nähden, että tutkinta on viivästynyt.

– Periaatteemme on, että meidän täytyy olla varmoja, että tutkimus on varmasti oikein suoritettu. Silloin siinä ei voi hätäillä. Toivottavasti voimme jatkossa palvella asiakkaitamme nopeammin, sanoo KRP:n rikosteknisen laboratorion laboratorionjohtaja Erkki Sippola.