Metsähallitus perustaa liikuteltavan norppahoitolan saimaannorppien avuksi – ylitarkastaja: "Suojelu ei voi perustua yhden ihmisen hyväntahtoisuuteen"

Vapaaehtoisten suojelijoiden kehittämä toimintatapa vakiintuu Saimaalle ensi kesäksi.

Etelä-Savo
Eläinlääkärit Pekka Sarkanen ja Anu Korpikallio ruokkivat Pihlajavedeltä löytynyttä kuuttia.
Eläinlääkärit Pekka Sarkanen ja Anu Korpikallio ruokkivat Pihlajavedeltä löytynyttä kuuttia.Petri Vironen / Yle

Metsähallitus suunnittelee liikuteltavan norppahoitolan perustamista saimaannorppien auttamiseksi niiden elinympäristössä.

Jos esimerkiksi mökkiläinen löytää huonovointisen norpan, on ensimmäiseksi otettava yhteys Metsähallituksen suojelubiologiin. Liikuteltava norppahoitola tuodaan sinne, mistä norppa on löydetty. Järveen asetetaan aitaus, joissa norppa saa uida omassa kotijärvessään.

Projektia hoitamaan haetaan nyt lajisuunnittelijaa, jonka työnä on tehdä kattava suunnitelma heikkokuntoisten norppien auttamisesta aina hoidon alusta järveen palauttamiseen saakka. Tavoitteena Metsähallituksella on saada liikuteltava norppa-aitaus välineineen käyttöön jo ensi kesänä.

Eläinlääkärit vapaaehtoisina auttajina

Mallia norppahoitolaan otetaan vapaaehtoistyönä norppia suojelevan imatralaisen eläinlääkärin Pekka Sarkasen norppa-aitauksesta. Metsähallitus tekee tiivistä yhteistyötä Sarkasen kanssa.

Sarkasen perustama avustusryhmä auttaa heikkokuntoisia saimaannorppia niiden elinympäristössä. Ryhmään kuuluu parikymmentä vapaaehtoista eläinlääkäriä ja muutama eläinklinikka. Sarkasen välineistö on käytettävissä norppien auttamiseksi, mutta virallisesti suojelu kuuluu Metsähallitukselle

– Uhanalaisen lajin suojelu ei voi perustua yhden ihmisen hyväntahtoisuuteen. Siksi Metsähallitus perustaa oman liikuteltavan norppa-aitauksen välineineen ja työryhmineen, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

Norpan hoito vaatii sitoutumista

Norpan hoitaminen on vaativaa puuhaa. Sen vuoksi avustusryhmään tarvitaan myös joukko vapaaehtoisia auttajia. Vapaaehtoisia voivat olla esimerkiksi löytöalueen mökkiläiset sekä suojelutyössä jo nyt mukana olevat kuten pesänlaskijat ja apukinosten tekijät.

– Norppaa pitää syöttää joka toinen tunti, joten sen hoito sitoo työvoimaa, Sarkanen kertoo.

Hän on saanut kokemusta norpan hoidosta viime kesänä heikkovointisena löydetyn Sanelma-kuutin auttamisen myötä. Sanelma on nyt päässyt takaisin kotivesiinsä Pihlajavedelle.

– Norppien auttaminen on minulle sydämen asia. Etenkin Sanelman halu osoittaa kiintymystä hoitajalleen teki vaikutuksen minuun, Sarkanen muistelee.

Tällä hetkellä norppaemot imettävät kuuttejaan, joten niiden lähelle ei saa mennä. Muuten emo saattaa hylätä kuutin.

Lisää aiheesta:

Luonnonsuojeluliitto palkitsi eläinlääkäri Pekka Sarkasen Sanelma-kuutin hoitamisesta

Toinenkin kuutti päätyi eläinlääkärin hoiviin – Saimaalle perusteilla norppahoitola