Lääkäripalveluiden heikennykset vaikeinta hyväksyä Siun soten jäsenkunnissa

Monesta sote-palvelusta voi kuntien mielestä säästää, mutta lääkäriin pääsyn hankaloituminen saa arvostelua eri puolilta.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Pohjois-Karjalan keskussairaalan uusin laajennus on valmistunut vanhan päärakennuksen yhteyteen.
Siun sote -kuntayhtymä tuottaa pohjoiskarjalaisille tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, siksi sen toimintaa arvioidaan kunnissa jatkuvasti.Siun sote / Antti Pitkäjärvi

Siun sote -kuntayhtymään kuuluu 13 jäsenkuntaa eli koko Pohjois-Karjala ja Heinävesi.

Ylen kyselyssä osassa näistä kunnista kytee tyytymättömyyttä tammikuisen yt-säästöpaketin lopputulokseen.

Lieksassa, Kiteellä ja Nurmeksessa hiertää lääkäripäivystyksen lakkautus. Heinävedellä harmittaa tilojen väheneminen ja hammashoitolan lakkautus.

Lieksan johto löytää parannettavaa myös päätöksistä ja vaikutuksista tiedottamisessa.

Rääkkylässä vallitsee epätietoisuus mitä sote-palveluille tapahtuu, kun niitä ei enää ensi vuonna tuota Terveystalo.

– Ei ole täyttä selvyyttä, mikä meidän kohtalo on vuodenvaihteen jälkeen, vs kunnanjohtaja Yrjö Eronen myöntää.

Tyytyväisiä ollaan kunnissa, joissa säästöpaketin vaikutukset lähipalveluihin jäävät asukkaiden kannalta vähäisiksi.

Kunnat siirtäisivät rahoituksen valtiolle

Läheskään kaikki kunnat eivät pidä Siun sote -kuntayhtymää parhaana mahdollisena mallina Pohjois-Karjalalle, pikemminkin toistaiseksi tarpeellisena.

Esimerkiksi Tohmajärvellä odotetaan sellaista maakunnallista sote-mallia, jossa rahoitus ei kierrä kuntien kautta.

–Nykymallin hankaluus on se, että kunnat maksavat, mutta eivät juuri mistään päätä, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kritisoi.

Täysin valtion rahoittamaa ja palveluiden tarpeeseen perustuvaa mallia kiirehtivät myös Ilomantsi, Juuka, Heinävesi, Kontiolahti ja Liperi.

Vaikka Siun sote on Polvijärven mielestä onnistunut "monella mittarilla mitattuna melko hyvin", sielläkin odotellaan valtakunnallisia linjauksia.

"Yksin kunnat ovat aivan liian pieniä, pois lukien Joensuu, tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kustannustehokkaasti", kiteyttää Outokummun kaupunki vastauksessaan.

Maakunnan pienin kunta Rääkkylä pitää Siun soten organisaatiota liian raskaana. Rääkkylässä ei uskota keskittämiseen; "ennaltaehkäisevä toiminta ei juurru väestöön Joensuusta käsin."

Maakuntakeskus Joensuulle nykymalli sopii. Väkimäärältään Pohjois-Karjalan suurimmalle kunnalle on erityisen tärkeää toiminnan ja talouden ennakoitavuus ja vakaus.