Kun tavallinen nukke ei riitä

Jesse Kangasniemi luo nukeilleen uuden ilmeen ja on laittanut harrastukseensa paljon rahaa.

Jesse Kangasniemi, 25, on oululainen nukkeharrastaja, jolta löytyy viitisensataa erilaista muotinukkea. Pääosin hänellä on Barbieita, Cindyja ja Daisyja.

Kangasniemen kotia koristaa kolme kirjahyllyllistä nukkeja, mutta kaikki hänen omistamansa nuket eivät edes mahdu esille. Ensimmäisen nukkensa hän osti vuonna 2015.

Kangasniemi ei tyydy pelkkään keräilyyn, vaan tärkeä osa harrastusta on myös nukkejen muokkaaminen. Näin tekee myös moni muu nuori nukkeharrastaja.

Nukeista halutaan persoonallisia: niille istutetaan hiuksia, maalataan uusia kasvoja ja tehdään vaatteita.

Vanha Daisy-nukke saa uudet punasävyiset hiukset. Hiusten istuttamiseen kuluu aikaa lähes koko päivä.

Nuket ovat suosittu keräilykohde. Suomessa on arvion mukaan noin 10 000 nukkeharrastajaa.

Vanhoja nukkeja on Suomessa hyvin saatavilla verrattuna moneen muuhun maahan.

Kangasniemi suunnittelee ja ompelee nukeillensa vaatteita. Myös tämän Daisyn yllä on hänen oma luomuksensa.

Kangasniemi toivoo saavansa jonakin päivänä nimeä laadukkaiden nukenvaatteiden tekijänä. Hän opiskelee ompelijaksi, joten taitoa vaatteiden tekoon löytyy.

Daisy-nuket ovat Kangasniemen suosikkeja. Hän pitää erityisesti niiden monipuolisista vaatteista.

Daisyt on suunnitellut brittiläinen muotisuunnittelija Mary Quant. Niiden valmistaminen lopetettiin 80-luvun puolivälissä.

Myös Cher-barbie 1970-luvulta on yksi Kangasniemen suosikeista.

60-luvun alun Barbie kukkamekossa on Kangasniemen arvokkain nukke.

Siitä hän maksoi 300 euroa. Hinta oli tavallista matalampi, sillä nuken pikkurilli on poikki.

Uusia nukkeja Kangasniemi ostaa nykyisin harvemmin. Lähinnä hän täydentää kokoelmaansa esimerkiksi vanhoilla Cindy-nukeilla.

Kangasniemi kertoo, että nuket ovat hänelle vain harrastus ja voisi tarvittaessa myös luopua niistä.

"Lapsuudessa saadut Barbiet kuitenkin säilyttäisin."

Tekijät

Teksti

Päivi Köngäs

Kuvat ja videot

Timo Nykyri

Lähteet

  • Nukkeasiantuntija Virpi Vihervä

Julkaistu 29.2.