Asunnottomuus väheni jo seitsemättä vuotta peräkkäin – 16 prosenttia asunnottomista asuu ulkona, rappukäytävissä tai ensisuojissa

Asunnottomien määrä väheni viime vuonna Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Jyväskylässä, mutta lisääntyi Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.

asunnottomuus
Maahanmuuttajia Helsingin asematunnelissa.
Viestinnän asiantuntija Erja Morottaja Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksestä toteaa, että nuoret ja maahanmuuttajat ovat asunnottomuuden vuoksi haavoittuvassa asemassa.Mikael Crawford / Yle

Asunnottomuus väheni jälleen viime vuonna. Vuoden lopussa asunnottomina oli 4 600 henkeä, mikä on vajaat 300 vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Asumisen rahoittamis- ja kehityskeskus Ara. (siirryt toiseen palveluun)

Pitkäaikaisasunnottomia heistä oli vajaa tuhat. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt reilusti ajan saatossa, sillä kymmenen vuotta sitten heitä oli yli 3 000.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä laski alle tuhanteen henkilöön. Asunnottomia naisia oli vajaat 1 200. Naisten osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla 17 prosentista 26 prosenttiin.

Asunnottomista 68 prosenttia majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa tai erilaisissa laitoksissa asuu noin 16 prosenttia asunnottomista. Sama määrä asuu ulkona, rappukäytävissä tai ensisuojissa.

Asunnottomien määrä väheni Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Jyväskylässä, mutta lisääntyi Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Pääkaupunkiseudun osuus koko maan asunnottomista oli 52 prosenttia.

VVA: Nuoret ja maahanmuuttajat haavoittuvassa asemassa

Viestinnän asiantuntija Erja Morottaja Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksestä iloitsee määrän vähenemisestä, mutta on huolissaan erityisesti nuorista ja maahanmuuttajista.

– Katutason kohtaaminen kertoo vähän toisenlaista kieltä kuin tilastot. Vaikka tilaston mukaan nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuus on laskenut, meidän näkymämme antaa toisenlaisen kuvan, Morottaja sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikkeen asunnottomuuteen liittyy turvattomuutta ja hätää. Nuoret, naiset ja maahanmuuttajat ovat kuitenkin erityisen haavoittuvassa asemassa ja heitä on helppo hyväksikäyttää.

– Monet nuoret asunnottomat ovat syntyneet tai viettäneet lapsuutensa 1990-luvun lamassa. Heillä voi olla pitkä lastensuojelutausta ja monisyisiä ongelmia. Heidän elämänhallinnankeinonsa eivät ole välttämättä kehittyneet. Maahanmuuttajat kohtaavat puolestaan puhtaasti syrjintää asuntomarkkinoilla, Morottaja toteaa.

Hän perää lisää tuettua asumista heikommassa asemassa oleville. Kohtuuhintaisten asuntojen määrää pitäisi muutenkin kasvattaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa moni joutuu asunnottomaksi suurten vuokrien vuoksi.

Lue myös:

"Kaupunki, jonka kaduilla ei ole kodittomia", kertovat maailman mediat Helsingistä – silti katupartiot kohtaavat päivittäin porttikongeissa nukkuvia ihmisiä

Veera, 24, nukkui öitä ulkona jäätyään eron jälkeen ilman asuntoa – vapaaehtoiset tukikummit auttavat asunnottomia nuoria

“Vaikka häätöpäivä on jo sovittu, on asiat saatu järjestymään”, asumisneuvoja Nina Nordmanin avulla vältetään asunnottomuuden kierre

Naisten asunnottomuus on usein tilastoilta piilossa – “Naiseus häviää, kun kovetutaan”