1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkissa oikeus vapautti Gezi-puiston mielenosoituksista syytetyt – syyttäjä oli vaatinut jopa elinkautistuomioita

Gezi-puiston mielenosoitukset kasvoivat aikoinaan maanlaajuisiksi protesteiksi Recep Tayyip Erdoğanin yksivaltaistumisen merkkejä vastaan.

Turkki
Mücella Yapıcı (keskellä) tervehtii tukijoitaan kävellessään ulos oikeudestalosta vapauttavan tuomion jälkeen. Yapıcı  oli yksi niin sanotun Gezi-oikeudenkäynnin 16 syytetystä.
Mücella Yapıcı (keskellä) tervehtii tukijoitaan kävellessään ulos oikeudestalosta vapauttavan tuomion jälkeen. Yapıcı oli yksi niin sanotun Gezi-oikeudenkäynnin 16 syytetystä.Erdem Sahin / AOP

SILIVRI Oikeussalissa kohahti ja jotkut huudahtelivat ilosta, kun 16 turkkilaista vapautettiin syytöksistä Turkissa niin kutsutun Gezi-oikeudenkäynnin istunnossa tiistaina.

Heistä kolmea syytettiin väkivaltaisen vallankaappausyrityksen organisoimisesta kesällä 2013 silloisen pääministerin, nykyisen presidentin, Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa vastaan.

Syytteet liittyvät niin kutsuttuihin Gezi-puiston värikkäisiin mielenosoituksiin. Niistä uutisoitiin tiiviisti maailmallakin. Tiistaina päättynyttä oikeudenkäyntiä seurasivat niin ikään kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja ulkomaiset diplomaatit.

Ylen Silivrin oikeustalolla seuraamassa istunnossa vapautettiin muun muassa yli kaksi vuotta vankilassa virunut tunnettu kansalaisaktivisti ja liikemies Osman Kavala. Hänen vaimonsa Ayşe Buğra hautası kasvot käsiinsä tuomion kuultuaan.

Kolmelle syytetyistä, Kavala mukaan lukien, syyttäjä oli vaatinut raskainta mahdollista tuomiota: elinkautista ilman minkäänlaista vapautuksen mahdollisuutta.

"Syytteillä ei ollut mitään pohjaa"

– Tämä oli hieno ja ainoa oikea päätös, mutta se olisi pitänyt antaa jo kaksi vuotta sitten kun tämä alkoi. Syytteillä ei ollut mitään pohjaa. Gezi-puiston mielenosoitukset olivat rauhanomaisia mielenosoituksia, sanoi Andrew Gardner ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Turkin-osastolta.

Gardner, joka seurasi niin mielenosoituksia Istanbulin Taksim-aukiolla 2013 kuin vuosia myöhemmin seurannutta oikeudenkäyntiä, kutsui viimestä istuntoa ”vuoristoradaksi”.

Yhdessä vaiheessa näytti siltä että syytetyt saisivat langettavan tuomion. Syytettyinnä oli kansalaisaktivisteja, arkkitehtejä, toimittajia ja kaupunkisuunnittelijoita sekä yksi näyttelijä. Seitsemän ulkomailla asuvan syytetyn oikeusjuttu jatkuu muodollisesti teknisistä syistä, mutta vapautus koskee heitäkin.

Yllätyspäätöstä pidettiin poliittisena, koska Turkin oikeuslaitos on ilmeisen riippuvainen Erdoğanin hallinnosta.

“Copy-paste-syytteet”

Asianajajien mukaan todisteet ”copy-paste-syytekirjelmässä” olivat heiveröisiä. Ne perustuivat lähinnä laittomasti nauhoitettuihin syytettyjen henkilökohtaisiin puheluihin. Syyttäjällä ei myöskään ollut luovuttaa kyseisten puhelujen nauhoituksia – ne oli kuulemma pyyhitty jo pois.

Gezi-puiston mielenosoitukset saivat alkunsa toukokuun lopulla 2013, kun turkkilaiset ympäristöaktivistit vastustivat pikkuisen Gezi-puiston tuhoamista kaupunkiprojektin tieltä.

Mielenosoitukset kasvoivat massiivisiksi maanlaajuisiksi protesteiksi Erdoğanin yksivaltaistumisen merkkejä vastaan, joita Gezi symboloi.

Kahdeksan kuolonuhria

Joitain vandalismitapauksia lukuunottamatta Gezi-protestit olivat rauhanomaiset. Hallitus kuitenkin määräsi ne tukahdutettaviksi kovin ottein.

Kahdeksan ihmistä sai surmansa poliisin käyttämistä kaasukanistereista, noin 50 menetti näkönsä kanisterin osuessa silmään ja tuhannet loukkaantuivat muulla tavoin.

Lue seuraavaksi