Suomi sai moitteita OECD:lta: Keskiverto aikuiskoulutukseen osallistuva on hyvinkoulutettu nainen, eniten oppia tarvitsevat jäävät ilman

Elinikäistä oppimista tarvitaan, koska työelämä muuttuu koko ajan.

elinikäinen oppiminen
En kvinna studerar och skriver på datorn.
Kuka lopulta maksaa jatkuvan oppimisen? Työnantaja näkee työssä oppimisen usein menoeränä. All Over Press

Suomen väestö ikääntyy ja osaajat uhkaavat loppuvat kesken. Yksi vaihtoehto pulmaan on, että työssä jo olevat opiskelevat uusia taitoja.

Jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi, että yli miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen. Epäselväksi jäi, mistä luku oli saatu.

Elinikäinen oppiminen on myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen ykköshankkeita. Hallitus valmistelee vuoden 2020 loppuun mennessä omat jatkuvan oppimisen linjauksensa (siirryt toiseen palveluun). Valmistelussa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet ja työmarkkinajärjestöt.

Lisää ulkopuolista potkua saatiin keskiviikkona, kun läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD antoi raportissaan uudet suosituksensa Suomelle.

OECD vaati Suomelta vielä nykyistä rivakampia otteita: lyhyitä ja käytännönläheisiä täsmäkoulutuksia, opistotason koulutusta ja työssä oppimista.

Koulutuksen ulkopuolelle jäävät eniten tarvitsevat

Moitteita OECD:lta tulee myös siitä, että suomalaiset ovat hanakoita kouluttautumaan, mutta koulutus kasaantuu samoille ihmisille.

Keskiverto aikuiskoulutukseen osallistuva on julkisella sektorilla tai isossa yrityksessä työskentelevä nainen.

Ulkopuolelle jäävät ne, jotka koulutusta eniten tarvitsevat. Ne, joilla ei ole perusasteen tutkintoa ja jotka ovat jääneet työttömäksi.

Opetusministeriön väliraportissa selvisi viime keväänä, että maksajaksi ei ole tungosta. Työnantajat näkevät työntekijöiden kouluttamisen menoeränä. Elinikäisen oppimisen rahoitusmalli jäi auki (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa on työttömille työvoimakoulutuksia, joista osa rahoitetaan työnantajan pussista. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle on koulutettu 4–6 kuukaudessa uusia työntekijöitä.

Suomessa ollaan tutkintouskovaisia

Myös korkeakoulutetut asiantuntijat voivat saada lisäoppia lyhyistä koulutuksista ja kursseista. Yksi tapa kehittää osaamistaan on yhdistellä esimerkiksi avoimen yliopiston koulutuksia.

ELY-keskukset hankkivat täydennyskoulutuksia korkeakoulutetuille työttömille, jolloin koulutukseen kuuluu esimerkiksi työpaikalla tehtävä projektityö.

Juuri tällaisia lyhyitä koulutuksia OECD kaipaa Suomeen lisää. Pätkäkursseja, lyhyitä koulutuksia ja jopa opistokoulutusta.

Työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että Suomessa ollaan tutkintouskovaisia.

– Kun ihmiset lähtevät vaihtamaan alaa, he lähtevät suorittamaan kokonaista tutkintoa, vaikka se ei olisi välttämättä tarpeen, Felt sanoo.

Perusasteen varassa olevat haavoittuvimpia

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo Ylelle, että Suomi ottaa OECD:n viestin vakavasti.

Hänen mukaansa yksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen tärkeimmistä koulutukseen liittyvistä uudistuksista koskee juuri jatkuvaa oppimista.

– Olemme tunnistaneet nämä samat haasteet, Andersson sanoo.

Sekä Andersson että työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertovat olevansa huolissaan erityisesti niistä, jotka ovat tällä hetkellä työmarkkinoilla perusasteen koulutuksen varassa. Heillä on erityinen riski pudota työelämästä.

– Nämä ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa, Haatainen sanoo.

Uuden oppiminen nähdään kuluna

Työmarkkinaneuvos Teija Felt kaipaa opintoihin enemmän räätälöintiä ja työelämälähtöisyyttä. Sen lisäksi tarvitaan ohjausta ja tukea. Oppilaitosten pitää lisätä tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa.

Työnantajan pitäisi nähdä uuden oppiminen investointina, eikä kuluna.

Eivätkä ratkaistavat kysymykset tähän lopu.

On selvitettävä, kuka maksaa kulut, kun työntekijä opiskelee uusia taitoja.

– Se on kysymys, joka on vielä kokonaan auki. Miten osaamisen kehittämiseen liittyvät kulut pitäisi rahoittaa: rahoittajina voivat toimia julkinen hallinto, työnantaja ja kansalainen itse. Tarvitaanko työpaikoilla ulkopuolista apua ja maksaako sen valtio vai työnantaja? Felt kysyy.

Opetusministeri Andersson muistuttaakin, etteivät jatkuvan oppimisen uudistukset koske ainoastaan koulutuksen järjestäjiä tai tutkintorakenteita.

– Ne koskevat myös esimerkiksi sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita. Tarvitsemme erityyppisiä mahdollisuuksia erilaisille ihmisille.

Juttua on päivitetty klo 11.47 ministereiden kommenteilla.