Ilmastonmuutos panee suomalaisen rakennuskannan koville – Tuore väitös: riskiryhmässä ovat vuosina 1960–1989 rakennetut kerrostalot

Ympäristöministeriön mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset on jo huomioitu rakentamismääräyksissä.

ilmastonmuutos
Porin Kirjurinluodossa tulvii.
Tulva Porin Kirjurinluodolla.Katja Halinen / Yle

Tampereen Kaarilan sortumavaarassa oleva rivitalo on herättänyt viime päivinä runsaasti mielenkiintoa.

Rivitalossa asuvia perheitä kehotettiin lähtemään kodistaan sen jälkeen, kun maa sortui aivan talon perustusten vierestä.

Syytä maan vajoamiselle ei tiedetä, mutta maat sortuivat talon juurelta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun satoi paljon.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, rankkasateet ja kovat myrskytuulet tulevat yleistymään myös Suomessa (siirryt toiseen palveluun).

Tämä puolestaan vaikuttaa Suomen rakennuskannan kestävyyteen. Viranomaiset päivittävät parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslakia, ja osana uudistusta myös ilmastonmuutokseen varautumiseen on kiinnitetty huomiota.

Tuore väitös: ilmastonmuutos laittaa Suomen rakennuskannan koville

Tampereen yliopiston tuoreen väitöskirjan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen rakennuskanta joutuu koville ilmastonmuutoksen myötä.

Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä työskentelevän Toni Pakkalan väitöskirja on tutkinut erityisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutusta betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen.

Erityisessä riskiryhmässä ovat väitöskirjan mukaan nopean kaupungistumisen vuosina 1960–1989 rakennetut kerrostalot.

Ympäristöministeriössä väitöskirjan tutkimustuloksia ihmetellään.

– Sadehan ei ole ongelma, vaan se, että viistosti satanut vesi jäätyy ja sulaa rakennuksen pinnassa. Ilmaston lämpenemisen myötä tämä riski pikemminkin vähenee varsinkin Etelä-Suomessa, rakennukset ja rakentaminen-yksikön päällikkö, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä sanoo.

Ilmakuvaa Turusta.
Rakennuskantaa Turussa.Linus Hoffman/Yle

Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kosteusrasitustaso tulee kuitenkin nousemaan esimerkiksi viistosateiden sekä lämpimien talvien vuoksi lisääntyneiden vesisateiden myötä. Myös ilman kosteustaso kasvaa, mikä puolestaan hidastaa kuivumista.

Ongelmia tuottavat myös hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet. Rajut sateet nostavat hulevesien määrän tasolle, joita vanhempien kaupunkien viemärimitoitus ei välttämättä kestä. (siirryt toiseen palveluun)

Väitöskirjatutkimuksessa kävi ilmi, että uudet, nykymääräysten mukaan rakennetut betonirakennukset kestävät ilmaston rasitukset vanhoja taloja paremmin.

Martinkaupin mukaan rakennusten rakennusmääräyksiin tullaan tulevaisuudessa lisäämään kohdat, jotka liittyvät uudisrakennusten hiilijalanjälkeen sekä niiden elinkaareen.

– Tulevaisuudessa rakennusten tulee kestää pidempään ja niiden hiilijalanjälki on laskettava, Martinkauppi sanoo.

Ympäristöministeriö: Ilmastonmuutos huomioitu rakennussäädöksissä

Suomessa rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (siirryt toiseen palveluun). Näitä määräyksiä päivitettiin viimeksi vuonna 2018 viisi vuotta kestäneen valmistelutyön seurauksena.

– Rakentamismääräyksissä olemme huomioineet ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ottaneet huomioon esimerkiksi lumikuormien ja tuulikuormien kehityksen, Martinkauppi sanoo.

Lisäksi ympäristöministeriö ja ilmatieteen laitos selvittävät tällä hetkellä yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen ja sitä sääteleviin määräyksiin.

Kaivinkone lastaa kuorma-autoa rakennustyömaalla.
Rakennustyömaalle tuodaan täyttömaata. Petteri Bülow / Yle

Tällä hetkellä työn alla on lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (siirryt toiseen palveluun), joka valmistuu ensi vuonna. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa myös ilmastonmuutos, sen torjuminen sekä sen vaikutuksiin varautuminen on otettu huomioon.

Martinkaupin mukaan rakentamismääräyksissä ei ole ilmastonmuutoksen osalta puutteita.

– Betoni rapautuu ilmastonmuutoksesta riippumatta, ja 60-luvun kerrostalojen betonirakenteiden rapautuminen johtuu pikemminkin silloin käytössä olleesta heikompilaatuisesta betonista, hän sanoo.

Ilmastonmuutokseen voidaan suomalaisessa rakentamisessa varautua monella tapaa. Pakkalan mukaan esimerkiksi viistosaderasitusta voidaan hillitä erilaisella räystäsrakentamisella.

Ympäristöministeriön Martinkauppi on samaa mieltä.

– Rakennus on tärkeää suojata hyvin. Lisäksi alueilla, jossa rakennuksen pintamateriaali jäätyy ja sulaa, korjaussyklin nopeus saattaa vaihdella.

Tulvien lisääntymiseen puolestaan voidaan varautua kaavoittamalla rakennuksia aluille, joissa tutkittu tulvariski on pienempi.

Voit keskustella artikkelista keskiviikkoon 19.2. klo 23:een asti.

Lue myös:

Väitöstutkimus: Ikääntyvät betonikerrostalot joutuvat koville sateissa ja tuulissa

Sortumavaarassa oleva talo on asetettu asumiskieltoon Tampereella – rakennusvalvonta ei ole nähnyt vastaavaa koskaan

Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeudet ennätyslukemiin – pahimmat tulvat Satakunnassa, helmikuun sade-ennätyksiä hätyytellään

Betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on jopa 75 prosenttia isompi kuin puisen – puukerrostaloja rakennetaan nyt erityisesti Tampereella

Kaupunkien sadevedet syöksyvät pikavauhdilla viemäriin ja tulvariski kasvaa – Lounais-Suomi varautuu ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin