Analyysi: Valtakunnansyyttäjä Toiviainen ja kansanedustajan syytesuoja – perustuslakitulkinnat herättävät ihmetystä

Perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen lain tulkintaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

Perustuslakivaliokunta
Raija Toiviainen
Valtakunnansyyttäjä Raija ToiviainenBerislav Jurišić / Yle

Runsaat puoli vuotta istuneella perustuslakivaliokunnalla on käsittelyssä kaksi harvinaista oikeustapausta. Keskiviikkona se päätti, että on aihetta esitutkinnalla selvittää, onko ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ylittänyt toimivaltansa yrittäessään siirtää virkamiehen toisiin tehtäviin. Erimielisyys syntyi valmisteltaessa al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaislasten kotiuttamista.

Torstaina valiokunta jatkaa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen syyttämislupapyynnön käsittelyä. (siirryt toiseen palveluun)Se koskee kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) viime kesäkuisia puheita eduskunnan täysistunnossa. Silloin Mäenpää vertasi turvapaikanhakijoita kasvikunnan vieraslajeihin.

Nyt valiokunnan on kuitenkin otettava kantaa myös siihen, tulkitseeko valtakunnansyyttäjä perustuslakia ja sen pykälää 30 (siirryt toiseen palveluun)oikein vai väärin.

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen mukaan hänen on saatava eduskunnalta lupa jo pelkän Mäenpään syyteharkinnan tekemiseen. Siis siihen pohdintaan, onko hän syyttämättä jättämisen vai syytteen nostamisen kannalla.

Toiviaisen tulkinta luvan tarvitsemisesta jo syyteharkinnalle on yllättänyt monet oikeusoppineet. Valtiosääntöasiantuntijat on kutsuttu valiokunnan kuultaviksi ensi viikolla.

Samaa perustuslain pykälää on käytetty runsaan sadan vuoden aikana vain kolmesti. Yhdenkään kansanedustajan syytesuoja ei ole näissä tapauksissa purkautunut.

Perustuslaista vahva suoja kansanedustajalle

Perustuslaki suojaa erityisen järeästi kansanedustajan valtiopäivätoimia kuten täysistuntopuheita, kirjallisia kysymyksiä tai puheenvuoroja valiokunnassa. Ne katsotaan kansanedustajan työn ytimeksi.

Jotta kansanedustajaa vastaan voidaan nostaa syyte valtiopäivätoimesta, eduskunnan tiukan eli viisi kuudesosan enemmistön on annettava sille suostumuksensa.

Tähän saakka perustuslain pykälä on ymmärretty niin, että poliisi tekee esitutkinnan ja siirtää asian valtakunnansyyttäjälle jos katsoo, että on syytä epäillä rikosta. Mäenpään tapauksessa näin kävi, ja asia siirtyi valtakunnansyyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä puolestaan tekee oman harkintansa, ja tuo pyynnön syytteeseen asettamisesta eduskuntaan vain, jos hän päätyy syytteen nostamisen kannalle.

Näin asian kertoo ymmärtäneensä esimerkiksi Mäenpään puolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho napakassa twitter-viestissään : (siirryt toiseen palveluun)"Perustuslain 30§: Syyttämättä jättämiseen ei tarvita eduskunnan lupaa. Syyteharkintaan ei tarvita eduskunnan lupaa. Vain syytteeseen asettamiseen tarvitaan eduskunnan lupa. Ei ole vaikea asia. Voi katsoa perustuslaista."

Halla-aho ilmoitti heti rikosilmoitusten saavuttua poliisille viime kesänä, että perussuomalaiset eivät koskaan suostu puoluetoverinsa syytesuojan purkamiseen. Sen he pystyvät 39 kansanedustajan äänellään estämään.

Jos eduskunta toimii Toiviaisen tulkinnan mukaan, kansanedustajat äänestävät siitä, saako valtakunnansyyttäjä aloittaa syyteharkinnan vai ei. Perusuomalaiset tuskin antavat lupaa harkintaankaan.

Silloin asia Toiviaisen mukaan raukeaa, koska kuten hän pyynnössään kirjoittaa "tulen tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella".

Suomeksi: Asian käsittely päättyy siihen. Piste.

Syntyisi outo tilanne. Varsinaiseen asiasisältöön eli Mäenpään vertauksiin ei ottaisi kantaa valtakunnansyyttäjä eikä kukaan eduskunnassa vaan vain rikosilmoitusten tekijät ja esitutkinnan tehneet poliisit.

Vanhanen puhutteli Mäenpään

Kesäkuista istuntoa johtanut Mäenpään puoluetoveri varapuhemies Juho Eerola (ps.) ei omien sanojensa mukaan ehtinyt torumaan Mäenpäätä, koska tilanne tuli niin äkkiä ja vertaus tuli puheenvuoron lopussa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo Mäenpään joutuneen puhemiesten puhutteluun, mutta Vanhanen ei kerro mitään tapaamisen sävystä tai sisällöstä.

Vanhasen toivomuksesta eduskuntaryhmät puolestaan sopivat, ettei yksikään kansanedustaja käyttänyt puheenvuoroa, kun valtakunnansyyttäjän pyyntö oli esillä täysistunnossa. Se vain lähetettiin Vanhasen nopeilla nuijankopauksilla perustuslakivaliokuntaan.

Miksi muut puolueet eivät halua edes keskustella siitä, mitä turvapaikanhakijoista eduskunnassa saa sanoa tai heihin suhtautua?

Kysymys kuuluukin: jos koko perustuslakivaliokunnan käsittely koskee vain sitä, annetaanko valtakunnansyyttäjälle lupa hänen pyytämäänsä ajattelutyöhön, niin ollaankohan ihan asian ytimessä?

Valtakunnansyyttäjän tulkinta ja eduskunnan hiljaisuus tuntuvat erityisen oudolta sen jälkeen kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö muisteli valtiopäivien avajaispuheessaan äskettäistä käyntiään Auschwitzin keskitysleirillä.

Niinistön mukaan "ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä. Niiden torjunnassa on oltava päättäväinen ".

Kansanedustaja Mäenpää on perustuslakivaliokunnan kuultavana tänään torstaina.

Aiheesta voi keskustella huomisiltaan klo 23:een.

Lisää aiheesta:

Mäenpää ei kadu syyteharkintaan edennyttä vieraslaji-puhettaan

Puhemies Vanhanen: Harvinainen tilanne, että poliisi tutkii eduskuntasalissa puhuttua