Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset – vedenkorkeus pysyy aisoissa, jos sateet jatkuvat kevään mittaan

Saimaan vedenkorkeutta aletaan säädellä lisäjuoksutuksilla, jotta sateiden mahdollinen jatkuminen ei pääse yllättämään. Viljelijöitä kehotetaan varmistamaan, että vedet pääsevät virtaamaan pois pelloilta.

Saimaa
Lauritsalan vedenkorkeuden mittausasema.
Saimaan vedenkorkeutta mitataan esimerkiksi Lauritsalan vedenkorkeusasemalla. Arkistokuva.Tommi Parkkinen / Yle

Saimaan vedenkorkeus on noussut niin vauhdikkaasti, että Ely-keskus on päättänyt aloittaa lisäjuoksutukset.

Päätöksen on tehnyt Kaakkois-Suomen Ely-keskus.

Luonnonmukaisen juoksutuksen viikkokeskiarvo on tällä hetkellä 640 kuutiometriä sekunnissa, mutta ensi tiistaista lähtien se nostetaan 800 kuutiometriin sekunnissa.

Ely-keskuksesta kerrotaan, että lisäjuoksutuksilla pyritään välttämään tilanne, jossa mahdollinen sateiden jatkuminen myöhemmin keväällä ja kesällä nostaisivat Saimaan vedenkorkeuden haitalliselle tasolle.

Säätila on ollut tänä talvena poikkeuksellisen sateinen ja lauha. Tilanne ei ole kuitenkaan vielä hankala, vaan vastaa lähinnä normaalia kevättä.

Sadevesikaivo
Sadevesikaivot on tärkeää pitää auki, jotta sade- ja sulamisvedet eivät pääse kertymään teille. Arkistokuva.Henrietta Hassinen / Yle

Vedet ovat pysyneet vielä uomissaan

Johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta kertoo, että suuremmasta tulvasta ei ainakaan isoilla valuma-alueilla ole vielä kysymys. Kysymyksessä ovat enemmänkin hetkelliset sateet.

Toisaalta esimerkiksi Vaalimaa-Ylämaa -tiellä vesi on noussut jopa tien tasolle.

– Pienemmillä alueilla muutos on viikonlopun sateen johdosta havaittavampikin, mutta oma käsitykseni on, että vedet ovat kutakuinkin pysyneet uomissaan. Paikoin on vesi noussut alavammille peltoalueille ja purot virtaavat täysinä, Höytämö kuvailee.

Jos vesi tulvii tielle, siitä kannattaa ilmoittaa Tieliikennekeskukseen, joka hoitaa paikalle kunnossapitäjän.

– Esimerkiksi rumpujen auki pitäminen on tärkeää. Jos rumpujen aukoissa on virtausesteitä, ne lisäävät veden nousun mahdollisuutta, Höytämö arvioi.

Jos joulukuussa alkanut sateinen sää jatkuu, suurissa vesistöissä vedenkorkeus nousee edelleen. Lumimäärä on jo nyt vähentynyt, ja tämänhetkisessä vesimäärässä on sateen lisäksi mukana jo sulanut lumi. Lunta ei siis keväällä enää ole sulamassa, joten vettä ei todennäköisesti pääse kertymään liiaksi.

– Toisaalta taas talvea on vielä jäljellä, ja ainakin pohjoisempana Vuoksen vesistöalueella lunta voi tulla vielä uudelleen lisää maaliskuun ja huhtikuun alun aikana, Höytämö pohtii.

Traktori kääntää peltoa
Viljelijät toivovat kohtuullisia sateita. Arkistokuva.Tommi Parkkinen/Yle

Viljelijä toivoo poutaa ja pakkasta

Myös kasvinviljelyn asiantuntija Eino Heinola ProAgriasta kehottaa viljelijöitä pitämään viljelysteitä alittavat ojien rummut auki ja tarvittaessa avaamaan ne, jotta vedet pääsevät virtaamaan pois pelloilta.

Ravinteita huuhtoutuu pois maasta, jos sateita tulee nimenomaan roudattomaan maahan runsaasti.

– Hienojakoista maa-ainesta eli savea ja hiesua lähtee normaalia enemmän vesien mukana pelloilta, jos peltoja on muokattu syksyllä, Heinola muistuttaa.

Miten näin lauha ja sateinen talvi ja helmikuu vaikuttavat maanviljelykseen?

– Pellot liettyvät ja muokkaus vaikeutuu keväällä. Maan rakenne heikentyy runsaan veden tiivistäessä peltoja. Syysviljat ja talvehtivat nurmet voivat kärsiä hapenpuutetta, jos vesi makaa pelloilla pitkään keväällä ilmojen lämmetessä ja kasvun alkaessa, Heinola toteaa.

Peltojen kannalta Heinola toivoisi ensin poutaa, että maat kuivuisivat ja sen jälkeen pakkasta, että maanpinta routisi ja muokkautuvuus paranisi.

– Routa murustaa ja vähän kuohkeuttaakin maata. Nyt routaa ei juurikaan ole, Heinola harmittelee.

Jos hän saisi vielä toivoa viljelijöille jotakin lisää, niin hän tilaisi lunta pakkasjakson päälle.

– Keväällä puolestaan saisi sataa varovasti, että routa sulaisi, mutta pellot eivät liettyisi. Lämpötilan tulisi olla plussan puolella kasvun alkaessa koko ajan, jotta talvehtineet kasvit eivät kärsisi happi- ja ravinnepuutetta, Heinola kuvailee.