Etelä-Pohjanmaa pelkää Tampereen isännyyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa – "Olemme kokeneet sen, mitä päätösvallasta luopuminen aiheuttaa"

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallitus haluaa Tampereen korkeakouluyhteisön vähemmistöosakkaakseen. Osa omistajista pelkää, että se ei Tampereelle riitä.

ammattikorkeakoulut
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Pasi Takkunen / Yle

Etelä-Pohjanmaalla pelätään, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Seamk) päätösvalta valuu tulevaisuudessa Tampereelle.

Toistaiseksi uhka ei ole todellinen. Se on kuitenkin mahdollinen, sillä Seamkin hallitus haluaa, että Tampereen korkeakouluyhteisöstä tulisi Seinäjoen ammattikorkeakoulun vähemmistöosakas.

Hallitus aikoo esittää muutosta omistajille, joilla on valta päättää asiasta.

Vähemmistöosakkuus kelpaisikin kritiikittömimmin kaikille Yle Pohjanmaan kyselyyn vastanneille. Tampereesta toivotaan apua ennen kaikkea oppilaitoksen ja alueen vetovoimalle.

– Tavoitteena on vahvistaa Seinäjokea yliopistokaupunkina ja -kampuksena. Tällä on merkittävä myönteinen vaikutus Seinäjoen ja maakunnan yritysten kasvulle tulevaisuudessa, ennakoi Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasimäki.

– Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustaso on alhainen. Ammattikorkeakoulu tarvitsee kipeästi lisää koulutusaloja ja oppilaspaikkoja, perustelee myös Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski myönteistä kantaansa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulua omistavat pääosakkaana Seinäjoen kaupunki sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Ilmajoen kunta ja Kurikan ja Ähtärin kaupungit.

Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski
Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski toivoo, että omistajuuskinastelu ei estäisi Seamkin kehittämistä.Anne Elhaimer / Yle

Hyvä paha Tampere

Tampereen apuja halutaan etenkin kansainvälisyyden vahvistamiseen ja opiskelumahdollisuuksien kasvattamiseen. Jorma Rasinmäki muistuttaa, että yhteistyö lisäisi merkittävästi kandidaatti- ja maisteritutkintoja.

– Myös jo nykyisen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimustoimintaa voidaan edelleen lisätä ja laajentaa, kun resurssit kasvavat.

Jonkin verran epäilyjä Tampereen tulevasta roolista kuitenkin on.

Ähtärissä muistetaan hyvin, miten koulutusta on vähennetty kaupungista. Vaikka vähemmistöosakkuus saakin kannatusta, ennemmistöä Seamkista ei Tampereelle haluta antaa.

– Me reuna-alueen kunnat olemme kokeneet sen, mitä päätösvallasta luopuminen tai siirtyminen aiheuttaa, toteaa Ähtärin valtuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki.

Myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johdosta esitetään relevantti vastakysymys: Siirytyisikö päätösvalta jopa kokonaan pois maakunnasta, jos Tampere olisi enemmistöosakkaana?

– Voiko se aiheuttaa jopa riskin Seamkin olemassaololle, miettivät johtaja Raija Lepola ja yhtymävaltuuston puheenjohtaja Juhani Mäki.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola
Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola ennustaa, että Seinäjoen ja Tampereen näkemyseroja omistajuudesta joudutaan kevään aikana sovittelemaan.Anne Elhaimer / Yle

Omistajuus kiistakapulana?

Seinäjoella spekulointia ennemmistöstä ei haluta käydä, koska edes vähemmistöosuudesta ei ole vielä sopimusta. Seinäjoen valtuuston puheenjohtajaa Kimmo Heinosta tämäkään ei pidättele: Hän sanoo, ettei näe estettä edes enemmistölle "näillä tiedoilla".

Seamkin rehtori Tapio Varmola muistuttaa, että Tampereen yliopiston hallitus on linjannut haluavansa nimenomaan ennemmistöosakkuuden. Siksi Seinäjoen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön kantaa joudutaan varmasti sovittelemaan lähikuukausina.

Mutta onko mahdollista, että vähemmistöosakkuus ei Tampereeelle kelpaa?

– Se voi olla, myöntää kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski.

– Toivon, että tässäkin nähtäisiin molemmin puolin se hyöty eikä lähdettäisi kinastelemaan omistajuudella. Omistajuudella ei ole mitään merkitystä opiskelijalle tai elinkeinoelämälle. Opiskelijat tarvitsevat laadukasta koulutusta ja elinkeinoelämä osaajia menestyäkseen maakunnassa.

Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls arvioi neuvotteluprosessin Seinäjoen kanssa olevan tiivistymisvaiheessa:

– Lähtökohtaisesti on hyvä ajatella vahvaa mukaantuloa, kun lähdemme miettimään kumppanuutta, joka syvenee. Sopimuksiin voidaan raamittaa monenlaisia asioita. Omistus on yksi ulottuvuus ja sopimukselliset rakenteet on toinen, Walls sanoo.

Lue myös:

Tampereen korkeakouluyhteisö on tulossa Seinäjoen ammattikorkeakoulun vähemmistöosakkaaksi