Syyllisyyden tunne saa raahautumaan kipeänä töihin, vaikka oikeasti moni haluaisi jäädä peiton alle

Kysyimme teiltä työpaikkojen sairauslomakäytännöistä. Vastauksia tuli tuhansittain.

sairauspoissaolo
I förgrunden finns mediciner och näsdukar på ett bord, i bakgrunden ligger en förkyld man i sin säng
Kuumemittari näyttää 37 astetta ja kurkku on kipeänä. Näiden oireiden joiden perusteella moni päättää jäädä kotiin sairastamaan tai hakee itselleen sairauslomatodistuksen. Kuvituskuva. Bengt Jansson

Töissä sinnitellään puolikuntoisena usein, vaikka paremmalta vaihtoehdolta tuntuisi lähteä kotiin sairastamaan.

Näin voi päätellä vastauksista, joita saimme aiemmin julkaistuun juttuun, jossa kysyimme sairastamisesta ja työpaikkojen sairauslomakäytännöistä.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kertoi artikkelissa mallista, jossa hän rohkaisee oman yksikkönsä työntekijöitä jäämään pois työpaikalta heti ensimmäisten flunssaoireiden ilmaantuessa. Käytäntöä Jaakkola perusteli sillä, että flunssa paranee nopeammin, toiset työntekijät eivät altistu taudille ja käytäntö vähentää myös terveydenhuollon kuormitusta.

Jaakkolan mallin leviämistä käyttöön laajemminkin toivoisi moni Ylelle vastanneista. Selvästi yli puolet arvioi Jaakkolan mallin sellaiseksi, että se voitaisiin ottaa käyttöön myös heidän omalla työpaikallaan.

Meillä jäädään jo nyt pienellä kynnyksellä pois töistä ja se onkin tärkeää avokonttorissa. Nainen, 33.

Kun levähdän taudin alussa kunnolla, toivun nopeammin. Työterveyshoitaja ohjeisti aikanaan näin, ja pitää vuosien kokemuksella paikkansa. Nainen, 47.

Mallia epäili noin neljännes vastaajista. Moni heistä uskoi, että käytäntö lisäisi poissaoloja runsaasti.

Kaikki olisi saikulla heti. Mies, 38.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen on perehtynyt sairauspoissaoloihin, ja hänen arvionsa mukaan Jaakkolan mallilla ei saavutettaisi merkittävää hyötyä. Hän perustelee kantaansa samoin kuin aiemmassa jutussamme haastateltu ylilääkäri Timo Heino. Hengitystieinfektiot ovat niin yleisiä, että poissaolojen määrä lisääntyisi merkittävästi, mikäli työstä jäätäisiin pois heti oireiden ilmaantuessa.

Oksanen korostaa myös, että työpaikat eroavat toisistaan niin paljon, että yleistyksiä toimivista malleista on mahdotonta tehdä. Käytäntö joka toimii toisaalla, voi olla mahdoton toteuttaa toisella työpaikalla.

Poissaoloista morkkis

Monet vastaajat kertovat Ylelle työpaikoillaan olevasta kulttuurista, jossa sairaana töihin raahautumista jopa ihannoidaan.

Työpaikallani arvostetaan sitä, että ei olla pois töistä. Kerrotaan tarinoita siitä, miten kovasti sairaana on työskennelty. Itsekin olen ollut samanlainen, mutta nyt haluaisin jo rehellisesti joskus olla sairaana kotona. Meillä se usein tarkoittaa etätyötä. Nainen, 50.

Toisaalta moni kertoo sitkuttelevansa töissä oireista huolimatta, koska kokee poissaoloista huonoa omatuntoa. Tätä perustellaan esimerkiksi sillä, että sairauspoissaolon myötä toisten työtaakka kasvaa.

Myös omat, sairastumisen vuoksi tekemättä jäävät työt, saavat vastausten mukaan sinnittelemään töissä niin pitkään kuin mahdollista.

Asiantuntijatyössä kukaan ei tee minun töitäni flunssan aikana, joten työt löytyvät kasautuneena edestä. Se ei todellakaan houkuttele turhien sairauspoissaolojen pitämiseen. Nainen, 50.

Välillä tulee syyllinen olo, jos jää puolikuntoisena kotiin. Pikkulasten vanhempana meillä sairastetaan nuhakuumetta aika usein. Mies, 45.

Huono omatunto ja syyllisyyden tunteet poissaolon vuoksi ovat Tuula Oksasen mukaan tyypillisiä työpaikoilla. Kynnys jäädä pois sairastumisen vuoksi voi olla korkea erityisesti silloin, jos työpaikalla on hyvä ilmapiiri ja sijaisia ei ole saatavilla.

Koen suurta morkkista kotiin jäämisestä, kun tiedän hommien kaatuvan muiden niskaan. Usein en usko olevani tarpeeksi sairas olemaan kotona. Nainen, 39.

Moni vastaaja karsastaa maisemakonttoreita flunssa-aikaan. Iso osa arvioi, että työskentely samassa tilassa flunssaisen ihmisen kanssa lisää omaa riskiä sairastua.

Osa porukasta luulee olevansa korvaamattomia ja tulevat töihin myös sairaina. Uskomattomimmat työn sankarit vieläpä kiertävät kaikki työkaverit läpi ja kertovat kuinka sairaita ja muka urhoollisia ovatkaan ollessaan kipeänä töissä – todellisuudessa vain tartuttamassa muita. Yök. Nainen, 41.

Kuumemittari kertoo, koska sairausloma alkaa

Olen vanhan kansan kasvatti. Lintsaamista on olla poissa töistä, kun kuumeeton. Burana auttaa päänsärkyyn. Nainen, 52.

Kun kysyimme oireista, joiden perusteella töistä jäädään kotiin sairastamaan, oli yleisin vastaus 37 asteeseen kohonnut kuume.

Sen valitsi yli puolet vastaajista. Kuitenkin yli kolmannes oli sitä mieltä, että poissaoloon kuumetta pitää olla tätä enemmän.

Muita yleisiä poissaoloon johtavia oireita olivat: kurkkukipu, yskä, päänsärky ja nuha. Lisäksi monissa vastauksissa mainittiin esimerkiksi huonovointisuus, ripuli ja lihassärky.

Yleensä vointi on huono edellä mainittujen oireiden alkaessa ja virheiden määrä töissä lisääntyy ja tauti pitkittyy, jos yrittää vain sinnitellä töissä. Kokemus, on että ihmiset ennemmin on töissä sairaana kuin sieltä pois. Nainen, 56.

Minä tiedän, mutta tietävätkö toiset?

Lähes kaikki vastanneista kokivat, että osaavat itse arvioida oman vointinsa perusteella, koska on syytä jäädä kotiin sairastamaan.

Sen sijaan työkavereiden kykyyn arvioida kuntoaan ei luottanut yhtä moni. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että työkaverit eivät osaa arvioida omaa työkykyään oikein.

99 prosenttia työpaikkani työntekijöistä käyttäisi tätä mahdollisuutta (Jaakkolan malli) oikein, mutta meilläkin on se yksi työntekijä, joka valittelee alkavaa flunssaa viikoittain, häntä ei varmaan juuri työpaikalla nähtäisi. Nainen, 40.

Ihanteellista olisi, että jokaisen luotettaisiin jäävän kotiin perustellusta syystä. Jos aiheettomia poissaoloja, niin sanottuja motivaatiosaikkuja on paljon, on syytä tarkastella työilmapiiriä eikä syyllistää yksilöä. Nainen, 33.

Omalla ilmoituksella pois entistä useammin

Sairauspoissaolokäytännöissä selvästi yleisin oli malli, jossa omalla ilmoituksella voi olla poissa enintään kolme päivää. Noin joka kymmenes vastaaja kertoo, että lääkärin tai terveydenhoitajan todistus vaaditaan ensimmäisestä päivästä alkaen.

Työnantajamme on vuokrafirma, joka välittää työntekijöitä terveydenhuoltoalalle. Sairauspoissaoloista vaaditaan todistus ensimmäisestä päivästä alkaen. Todistuksella saa 50 prosenttia palkasta. Ilman todistusta palkkaa ei makseta. Käytäntö kannustaa työntekijää työskentelemään sairaana ja osoittaa, että edes alan työntekijän omaan arvioon ei luoteta. Nainen, 37.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen sanoo, että omailmoituskäytännöt ovat viime vuosina yleistyneet työpaikoilla. Esimerkiksi Espoon kaupunki kertoi vastikään kokeilusta, jossa omalla ilmoituksella voi olla poissa seitsemän työpäivää.

Suurin osa pitää oman työpaikkansa sairauspoissaolokäytäntöä toimivana. Ylelle tulleista vastauksista voidaan nähdä, että työpaikan käytäntöön ollaan tyytymättömämpiä silloin, kun poissaolotodistus vaaditaan ensimmäisestä päivästä lähtien.

Onhan se hyvä, ettei tarvitse lähteä hakemaan todistusta pikkuflunssaan, koska työterveys sijaitsee toisen kaupungin puolella. Siinähän ne pöpöt leviäisi, kun istuisin täyteen junaan aivastelemaan. Nainen, 37.

Siitä miten ilmoituskäytännöt vaikuttavat työpaikkojen poissaolomääriin ei ole yksiselitteistä vastausta. Tuula Oksasen mukaan viimeaikaiset tutkimustulokset aiheesta ovat keskenään ristiriitaisia.

"Flunssaetä"

Vastausten mukaan monella työpaikalla on myös mahdollisuus tehdä etätöitä silloin, kun flunssaoireet alkavat vaivata.

Etätyö, eli "flunssaetä" on käytännössä jo käytössä ja sitä käytetään aika paljon juuri tällaisissa tilanteissa. Mies, 39.

Työnantaja painostaa työskentelemään myös sairaana ja tämä näyttäytyy siten, että ihmiset tulevat työpaikalle petipotilaina ihan osoittamaan tekevänsä töitä, vaikka etätyöhön olisikin mahdollisuus. Mies, 42.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksasen mukaan Jouni Jaakkolan mallissa on hyvät ja huonot puolensa. Jos oireet antavat myöten, voi töitä tehdä kotona muita tartuttamatta ja tarvittaessa myös rauhallisempaan tahtiin. Etätyön ei kuitenkaan tule korvata sairauspoissaoloja, Oksanen muistuttaa.

Koetko sinä poissaoloista morkkista? Keskustele aiheesta 6.3.2020 kello 23:een saakka!