Vastavalmistuneen sairaanhoitajan siirtymäshokki pahentaa hoitajapulaa – Ratkaisu voi löytyä työharjoittelusta

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan joka neljäs sairaanhoitajaopiskelija harkitsee alan vaihtamista. Tuore väitöstutkimus löysi keinon edistää alalla pysymistä.

sairaanhoitajat
Sairaanhoitaja peilikuvana.
Sairaanhoitajan työn vaativuus tulee vastavalmistuneelle hoitajalle usein yllätyksenä.Karoliina Simoinen / Yle

Kun terveystieteiden tohtori Anu-Marja Kaihlanen viisitoista vuotta sitten valmistui sairaanhoitajaksi ja meni ensimmäiseen työpaikkaansa, hän järkyttyi.

– Työn alku oli vaikeaa. Ero opiskeluun oli niin suuri.

Hyppy opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin aiheuttaa monelle muullekin opiskelijalle niin sanotun siirtymäshokin. Opiskelijan koulutuksen aikana luomat käsitykset sekä kokemukset harjoitteluissa eivät aina vastaakaan todellisuutta sairaanhoitajan työstä.

– Vastuun määrä, itsenäinen hoitotyön päätöksenteko ja työyhteisön odotukset rysähtävät kertalaakista vastavalmistuneen päälle. Se tekee työn aloituksesta usein haastavaa, Kaihlanen kuvailee.

Myös potilaiden määrä voi yllättää. Siinä missä opiskelijan vastuulla on ehkä yksi tai kaksi potilasta, niin sairaanhoitajan vastuulla voi olla vaikka kuinka monta ihmistä.

Pula hoitajista pahenee lähivuosina

Siirtymäshokki on yksi syy, miksi moni vastavalmistunut sairaanhoitaja vaihtaa pian alaa. Sairaanhoitajaliiton viime vuonna tekemä kysely paljasti, että joka neljäs sairaanhoitajaopiskelija harkitsee alan vaihtoa (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi sairaanhoitajaksi hakeutuu selvästi vähemmän opiskelijoita kuin ennen. Alan maine on kärsinyt erilaisista kohuista, eivätkä raskas työ ja pienehkö palkka houkuttele nuoria opiskelijoita.

Samaan aikaan Suomen väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Hoitajapulaa pahentaa tulevan vuosikymmenen aikana kunta-alan työntekijöiden joukkoeläköityminen. Julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan tuoreen arvion mukaan joka kolmas kunta-alan työntekijä jää eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä.

Tämä pahentaa varsinkin sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa.

– Luvassa on jättimäinen murros hoiva-alan työvoimatarjonnassa, arvioi Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen helmikuun alussa annetussa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Jokaista valmistuvaa sairaanhoitajaa voidaan siis pitää kullanarvoisena, ja uudet keinot alalla pysymisen tukemiseksi ovat tarpeen.

Onnistunut harjoittelujakso auttaa työssä viihtymistä

Uusien sairaanhoitajien työhön perehdyttämiseen kiinnitetään jo työpaikoilla huomiota. Anu-Marja Kaihlasen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus (siirryt toiseen palveluun) tuo uutta tietoa siitä, miten siirtymäshokkia voitaisiin lievittää jo opintojen loppuvaiheessa.

– Mitä paremmin opiskelijan viimeinen harjoittelujakso sujui, sitä vähemmän he kokivat ensimmäisinä työvuosinaan esimerkiksi psyykkistä kuormittuneisuutta. Heillä oli myös muita vähemmän rooliepäselvyyksiä ja uniongelmia.

Onnistunut harjoittelujakso vaikutti myös opiskelijoiden tyytyväisyyteen alan valinnasta. Heillä oli ensimmäisten työvuosiensa aikana vähemmän alanvaihtosuunnitelmia kuin niillä opiskelijoilla, joiden viimeinen harjoittelujakso ei ollut yhtä hyvä.

– Tämä on merkittävää, koska aiemmin on osoitettu, että nimenomaan vastavalmistuneet ovat alttiimpia alanvaihtoon kuin pidempään työssä olleet.

Mahdollisimman onnistunut harjoittelujakso voi olla yksi keino helpottaa hoitajapulaa. Anu-Marja Kaihlanen toivookin, että oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyöllä viimeisestä harjoittelujaksosta saataisiin tehtyä paremmin työhön siirtymistä tukeva.

– On tärkeää tukea itsenäisen työn tekemistä. Sairaanhoitajan työnkuva on todella laaja, ja opiskelija hyötyisi, jos saisi kokea sen koko kirjon jo harjoittelussa.

Sairaanhoitaja kävelee sairaalan käytävällä.
Hyvin sujunut työharjoittelu auttaa uutta sairaanhoitajaa pysymään hoitoalalla.Jari Kovalainen / Yle

Opiskelijoiden ohjaaminen vaatii lisää aikaa ja rahaa

Hämeenlinnassa Ojoisten terveysasemalla pitkään työskennellyt sairaanhoitaja Tuula Mäenpää on samoilla linjoilla. Mäenpää toivoi jokin aika sitten Yle uutisten haastattelussa, että opiskelijoihin suhtauduttaisiin työpaikoilla avoimesti.

– Jos on opiskelija työpaikalla, hänet pitäisi ottaa avoimesti työyhteisöön mukaan. He ovat tulevaisuudessa meidän työkavereita, kannustaa jo osa-aikaeläkkeellä oleva konkarihoitaja.

Harjoittelujen parempi suunnittelu ja ohjaus vaativat enemmän aikaa työpaikoilla harjoittelijoiden ohjaajilta. Kaihlanen tietää, että sairaanhoitajan työ on kiireistä ja harjoittelijoiden ohjaaminen tuottaa monilla työpaikoilla ylimääräistä työtä. Ohjaaminen tehdään usein omien töiden ohessa, eikä siitä joka paikassa makseta ylimääräistä korvaustakaan.

Jos vastavalmistuneet sairaanhoitajat halutaan pitää varmemmin alalla hoitajapulaa helpottamassa, niin ohjaamiseen kuitenkin kannattaisi laittaa rahaa ja aikaa.

– Opiskelijat tuppaavat arvioimaan osaamisensa paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Viimeisessä harjoittelussa olisi vielä mahdollisuus harjoitella asioita, joissa ei ole niin hyvä. Ohjaaja voi auttaa tunnistamaan kehityskohteita, sanoo Anu-Marja Kaihlanen.

Lue myös:

Hoitajaopintojen hakijamäärät laskevat tuhansilla, kun ala polkee kriisistä toiseen – myös koulutuksen maine on kärsinyt

Kati Sakaranaho sai potkut teleyhtiöstä ja se oli harmaantuvalle Suomelle onnenpotku – hoitajakriisi voidaan välttää vain käyttämällä kaikki keinot