Eurooppa-kirje: Kylmän sodan aallot palaavat Eurooppaan

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ulkomaat
Susanna Turunen, Bryssel
Eurooppa-kirjeen tekijänä tänään Ylen Brysselin-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

BRYSSEL. Mieleen palasi merkillisiä muistikuvia kaukaa nuoruudesta, kun luin uutista siitä, että Radio Free Europe laajentaa toimintaansa Euroopan unionin alueella.

Kylmän sodan ajan lapsena muistan, kuinka BBC World Service, Voice of America ja Radio Free Europe olivat ääniä lännestä itään rautaesiripun taakse. Helsingistä katsoen tärkeää oli tietysti se, että Suomenlahden toisella puolella Tallinnassa nähtiin Suomen Yleisradion televisiolähetyksiä ja pystyttiin kuuntelemaan radio-ohjelmia.

Se oli silloin. Berliinin muuri murrettiin 30 vuotta sitten, ja ajan myötä läntisten sanansaattajien merkitys on vähentynyt demokratian ja sananvapauden kehittymisen myötä.

Nyt Radio Free Europe, Yhdysvaltain kongressin rahoittama radiokanava ilmoittaa aloittavansa toimintansa Unkarissa vielä tämän vuoden kuluessa.

Radiokanavalla on toimintaa 22 maassa. EU-maista toiminta käynnistettiin uudelleen Bulgariassa ja Romaniassa viime vuonna. Uutissivusto Politicon haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) kanavan toimitusjohtaja Jamie Fly perustelee laajentamista Unkariin sillä, että vaikka maassa on useita tiedotusvälineitä, ei uutisointi välttämättä ole objektiivista eikä se myöskään kata aina poliittisesti arkoja aiheita.

Valeuutisten, trollien ja sosiaalisen median ristiaalloilla on syytä kysyä, mikä on amerikkalaisten perimmäinen tavoite? Informaatiosota kenties Venäjän kanssa?

Rajaseutujen asukkaat näkevät ja kuulevat helposti naapurimaiden lähetyksiä. Netti vie käyttäjänsä juuri sinne, minne käyttäjä haluaa mennä.

Se, että kyseisissä maissa ja erityisesti Unkarissa on haluttu rajoittaa median toimintaa, on huolestuttavaa. Siihen on puuttunut myös Euroopan unioni.

Yhteenotot EU:n ja Unkarin välillä koskien oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamista eivät ole toistaiseksi johtaneet juuri mihinkään. Sananvapaus on yksi unionin perusperiaatteista ja median toiminnan rajoitukset otetaan aina vakavasti, mutta keinot puuttua esimerkiksi Unkarin tapaukseen ovat rajalliset.

Radio Free Europe on toiminut vuodesta 1950 vapaan lännen puolestapuhujana ja ideologisena sanansaattajana ympäri maailmaa ja erityisesti kylmän sodan aikana Euroopassa rautaesiripun takana.

Tänä päivänä liberaalidemokratian sana on kuitenkin hyvin erilainen kuin toisen maailmansodan jälkeen. Donald Trumpin ja Boris Johnsonin kaltaiset läntiset johtajat ovat ottaneet surutta käyttöönsä valeuutisoinnin keinot siinä missä vastapeluri Vladimir Putinkin.

#SOMESSA: Mr. Facebook kävi Brysselissä aterioimassa ja lobbaamassa

some21-02-2020.jpg
Mark Zuckerberg (toinen vasemmalta) päätyi brysseliläisravintolan yhteiskuvaan.Facebook

"Mark Zuckerberg Taverne du Passagessa! Mikä kunnia."Tunnettu brysseliläisravintola oli maanantaina niin otettu Facebookin toimitusjohtajan visiitistä, että julkaisi käynnistä yhteiskuvan Facebookissa. Het Nieuwsblad -lehti onki tietoonsa (siirryt toiseen palveluun) Zuckerbergin peribelgialaisen tilauksen: katkarapukroketteja, tartarpihvi ja waterzooi-pataa.

Ateriointi oli Zuckerbergin Brysselin-vierailulla toki mitätön sivuseikka. Zuckerberg tapasi EU:n digi- ja sisämarkkinaväkeä ja vakuutteli, että Facebook haluaa itsekin selkeät pelisäännöt siihen, mitä sen sivuilla saa julkaista ja mitä ei. Ermielisyyttä on vain siitä, kuka hoitaa likaisen työn. (siirryt toiseen palveluun) Sisämarkkinakomissaari Thierry Bretonin mukaan Facebookin pitää mukautua kiristyvään sääntelyyn eikä toisinpäin.

#FAKTA: Neuvottelut budjetista ottavat kierroksia, päästiinkö eilisen aikana eteenpäin?

Tämän verran rahaa EU haukkaa
Eetu Pietarinen / Yle

EU-maiden johtajat kokoontuivat eilen Brysseliin puristamaan budjettineuvotteluja eteenpäin. Tätä kirjoitettaessa neuvottelujen anti ei ollut vielä tiedossa.

Erilaisten ehdotusten haarukka on ollut vielä laaja, kuten yllä olevasta graafista näkyy. Parlamentti vaatii kovimpia panoksia kuten aina, mutta käytännössä neuvotteluissa taisteltaneen promillen kymmenesosista. Jokaisen promillen kymmenesosan arvo on koko budjettikauden aikana useita miljardeja.

Parlamentin mallilla EU:lla olisi käytettävänään seitsemälle vuodelle yhteensä 1 324 miljardia euroa. Jos Suomen joulukuun kompromissiesitystäkin tiukempi "prosenttijengi" á la Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta saisivat päättää, kokonaisbudjetti liikkuisi vain 1 000 miljardin euron tuntumassa. Näkemyserot lasketaan siis vielä sadoissa miljardeissa.

Sanna Marin ja Angela Merkel miesten pitelemien sateenvarjojen alla.
Sanna Marin (vas.) ja Angela Merkel Berliinissä.Hayoung Jeon / EPA

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Ydinmehu budjetista, Itävalta–Unkari on täällä taas, dollari puhuu

Budjettiväännön eilisistä tapahtumista voit lukea Ylen uutissivuilta.

Kirjeenvaihtajamme Susanna Turunen ja taloustoimittaja Hannele Muilu pohjustavat tässä jutussa budjettineuvotteluja ja Suomea koskevia kysymyksiä, kuten maataloustukia.

Myös Politico-verkkolehti julkaisi tällä viikolla oman pakettinsa (siirryt toiseen palveluun) siitä, mitä budjettineuvotteluissa on odotettavissa.

Sanna Marin tapasi Saksan liittokansleri Angela Merkelin Berliinissä. Kirjeenvaihtajamme Suvi Turtiainen oli paikalla raportoimassa, kun johtajat keskustelivat EU-budjetista ja ilmastopolitiikasta.

Brexitin seuraava näytös alkaa maaliskuun alussa, kun EU ja Britannia istuvat jälleen neuvottelupöytään. Mitä on luvassa ja mitä Suomella on pelissä, siitä kirjoittaa Maria Stenroos.

Brysselin koneessa puhutaan siitä miten Yhdysvallat on alkanut käyttää sotilaallisen vallan sijaan toimissaan taloudellista valtaa hyödyntäen dollarin ylivaltaa. Se käyttää valtaansa myös EU-alueella määrittäen EU-alueen yritysten toimintaa Yhdysvaltain politiikalle myönteiseksi. Haastateltavana on Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja toimittajana Maija Elonheimo. Kuuntele jakso tästä linkistä.

Unkari on ollut keskiössä jo pitkään, kun EU:n arvoista ja politiikan suunnasta on viime vuosina taitettu peistä. Ulkolinja seurasi loppuvuodesta 2016 Unkarin ja naapurimaan Itävallan tilannetta. Itävallassa käytiin tiukkaa kamppailua presidentinvaaleissa oikeistopopulistisen FPÖ:n ehdokkaan Norbert Hoferin ja vihreiden Alexander Van der Bellenin välillä. FPÖ:n riveissä ihailtiin avoimesti Unkarin tiukkaa pakolaispolitiikkaa ja EU:n arvojen haastamista. Marko Lönnqvistin ohjaama Ulkolinja Oikea Eurooppa on katsottavissa Yle Areenassa.

Seuraa ensi viikolla: Äärikansallinen Kotleba Slovakian vaaleissa ja Barnierin mandaatti

Tiistaina julkistetaan EU:n Britannian-suhteista vastaavan pääneuvottelijan Michel Barnierin neuvottelumandaatti. Sen pohjalta Barnier alkaa käydä keskusteluja Britannian kanssa.

Kannattaa suunnata katse myös Slovakian vaaleihin. Uusnatsistiseksikin määritellylle äärikansalliselle Kotleba-puolueelle povataan viikonlopun parlamenttivaaleissa kakkossijaa heti kärkipaikkaa pitävän keskustavasemmiston jälkeen.

Haluatko koosteen tärkeimmistä EU-uutisista ja Brysselin sisäpiirin kuulumisista suoraan sähköpostiisi? Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)