1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi tuottaa noin 500 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa – nyt hävikki pitäisi puolittaa ja ilmoittaa EU:lle, mutta se voi osoittautua vaikeaksi

Suurin osa Suomen elintarvikejätteestä syntyy ravintoloissa ja kodeissa. Myös seurantatietojen saaminen niistä voi osoittautua vaikeaksi.

ruokahävikki
yleiskuva
Elintarvikejätettä vai ruokahävikkiä? EU-komissio velvoittaa maita laskemaan ja raportoimaan elintarvikejätteensä. Se tarkoittaa, että ruokahävikin lisäksi mukaan pitää laskea myös alun perin syömäkelvoton ruokajäte, kuten vaikkapa banaaninkuoret tai kahvinpurut Esa Syväkuru / Yle

Opiskelijaravintola Unicafessa Helsingin keskustassa on chorizopyörykkäpäivä. Iltapäivällä kolmen aikaan lautashävikkiä mittaava vaaka näyttää 8,9 kiloa. Tässä vaiheessa lounasaikaa menossa on todennäköisesti jo toinen astiallinen biojätettä.

Tässä ravintolassa jokaisen asiakkaan lautaselta ruokaa päätyy roskiin keskimäärin 17 grammaa joka päivä. Kuulostaa vähältä, mutta yksittäisistä perunanpuolikkaista ja lautasen reunalle unohtuneista salaattijäämistä muodostuu iso keko.

Luonnonvarakeskus Luken tammikuussa julkaisemien laskelmien mukaan ravintolapalveluissa syntyy hävikkiä 78 miljoonaa kiloa joka vuosi, mikä on noin viidesosa Suomen elintarvikehävikistä. Mukaan on laskettu sekä syömäkelpoinen ruoka että alun perinkin syömäkelvoton biojäte, kuten banaaninkuoret tai kahvinpurut.

Vastaavaa lukua selvitetään nyt kuumeisesti myös muiden ruokaketjun osien, siis alkutuotannon, teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien osalta.

Hävikkimäärien kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa

Kirittäjänä on EU-komissio, jonka vuoden alusta voimaan tullut asetus on antanut jäsenmaille tiukat raamit: tästä vuodesta alkaen maiden on laskettava toteutunut elintarvikejätteensä kaikissa viidessä ruokaketjun osassa ja raportoitava se EU:lle vuosittain, neljän vuoden välein tarkemmin. Taustalla ovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämisestä ja ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Ensimmäinen, tämän vuoden tietoihin perustuva raportti pitää jättää komissiolle vuonna 2022.

Puuhassa on vain yksi mutta. Suomessa ei vielä tiedetä, miten hävikkiä voitaisiin jatkuvasti seurata. Aiemmat selvitykset hävikkimääristä ovat yksittäisiin ja eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin perustuvia arvioita, jotka eivät ole vertailukelpoisia keskenään saati vastaa EU:n vaatimuksiin.

– Emme vielä tiedä keinoja, mutta tarkoitus on kehittää ne tämän vuoden aikana. Uskon, että Suomi saa tiedot ajoissa kasaan. Sitten täytyy ratkaista, miten seurantaa voitaisiin suhteellisen vaivattomasti tehdä tulevina vuosina, sanoo neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä, jonka vastuulla EU:lle raportointi on.

yleiskuva
Tähän mennessä Luonnonvarakeskus on julkaissut hävikkitiedot ravintolapalveluiden osalta. Muiden neljä ruokaketjun osan tietoja kootaan parhaillaan. Esa Syväkuru / Yle

Luonnonvarakeskus on kainaloita myöten biojätteessä

Hävikkikasan perkaaminen ja purkaminen on annettu Luonnonvarakeskus Luken käsiin.

Lukessa on vuodesta 2018 asti ollut käynnissä hanke, jossa etsitään keinoja komission ohjeiden mukaiseen hävikkiseurantaan ja lasketaan toteutuneita määriä, sekä syömäkelpoisen että syömäkelvottoman jätteen osalta.

Samalla muodostuu keinovalikoima Suomen noin 500 miljoonan kilon vuosittaisen elintarvikehävikin pienentämiseen.

Luvut saadaan varmasti kasaan, arvioi erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta. Jatkuvan seurannan luominen on se isoin urakka.

– Ministeriöiden odotus olisi, että luvut saataisiin automaattisesti esimerkiksi jätetilastoista. Tämä ei kuitenkaan onnistu, koska elintarvikejäte ja ruokahävikki pilkkoutuvat sekajätteeseen, biojätteeseen ja viemäriin, ja tästä ei jätetilasto saa kiinni, Katajajuuri sanoo.

Hävikki jakautuu siis niin moneen paikkaan, että yksi luku ei sen määrästä juuri kerro.

henkilökuva
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan Suomella on hyvät lähtökohdat seurantajärjestelmän luomiseen, sillä meillä erilaista hävikkitutkimusta on tehty jo kymmenen vuotta.Esa Syväkuru / Yle

Mistä riittävän paljon riittävän tarkkaa tietoa?

Käytännössä jatkuvaan seurantaan tarvitaan siis todennäköisesti kaikkien ruokaketjun toimijoiden aktiivisuutta. Kaupan tai teollisuuden alalta koottua tietoa on jo suhteellisen hyvin saatavilla, mutta miten onnistuttaisiin keräämään joka vuosi riittävän tarkkaa tietoa keskenään hyvin erilaisten kotitalouksien tai ravintoloiden hävikistä?

Tavallisia ihmisiä tuskin velvoitetaan ilmoittamaan banaaninkuoriaan Euroopan komissioon.

– Tässä hankkeessa on kehitetty sovelluksia, joihin ravintolat tai kotitaloudet ovat itse voineet kirjata hävikkinsä, ja ne ovat meidän arviomme mukaan toimineet hyvin. Yksi vaihtoehto olisi, että saataisiin riittävän iso määrä kotitalouksia ja ravintoloita käyttämään näitä sovelluksia vuosittain, siis riittävän kattava ja edustava otos, Katajajuuri sanoo.

Koko hävikkihankkeen tärkein anti on kuitenkin se, että vuoden loppuun mennessä tiedetään tarkasti missä, miten ja kuinka paljon hävikkiä Suomessa syntyy. Ilman sitä tietoa puolittamistakaan on vaikea lähteä tavoittelemaan.

yleiskuva
Unicafé-ravintoloissa mitataan erikseen keittiöissä syntyvää hävikkiä sekä lautashävikkiä. Suurin osa hävikistä syntyy linjastolta ylijäävästä ruoasta. Esa Syväkuru / Yle

Ravintolat ja kotitaloudet hävikkikuninkaita

Unicafe-opiskelijaravintolassa chorizopäivän – ja muidenkin päivien – ylijäämäruoka myydään lounasajan jälkeen halvemmalla mukaan.

Käytössä on myös biojätevaaka, joka näyttää opiskelijoille roskiin heitetyn ruoan määrän sitä mukaa, kun jätettä kertyy. Kunkin viikon hävikkimäärät ovat myös näkyvästi esillä ravintoloissa.

Silti ravintoloissa syntyy eniten hävikkiä suhteessa ruoan määrään. Luken uusien lukujen mukaan noin 16 prosenttia syömäkelpoisesta ruoasta lentää roskiin.

– Vaikka joka viikko asiakkaille on nähtävissä edellisen viikon hävikki, sitä voi olla vaikea suhteuttaa omaan lautaseen. Se parikymmentä grammaa lautasella on pieni määrä, eikä ehkä osata ajatella, että leipäviipaleen tai perunan jättäminen olisi niin iso juttu, sanoo Unicafe-ravintoloita hallinnoivan Ylvan viestintä- ja markkinointijohtaja Jannica Aalto.

Juuri pienten purojen vuoksi ruokahävikin puolittaminen onkin erittäin vaikea tavoite saavuttaa, sanoo myös Luken Juha-Matti Katajajuuri.

Hävikkimäärien ykkösessä kotitalouksissa puolittaminen tarkoittaisi, että 50:llä prosentilla kodeista ei koskaan syntyisi yhtään hävikkiä. Vaihtoehtoisesti kaikkien kotitalouksien pitäisi puolittaa hävikkinsä.

Jos puolittamistavoitteeseen lasketaan myös alun perin syömäkelvoton jäte, homma tietenkin hankaloituu entisestään.

– Aiemmissa tutkimuksissa yksittäisen ihmisen hävikki on keskimäärin 70 grammaa per päivä: jotain jää lautaselle, jotain jää kattilaan ja vähän heviä tai leipää menee pilalle. Näin maltillisesta määrästä alaspäin tuleminen tuntuu kyllä vaikealta.

Kiinnitätkö itse huomiota ruokahävikkiin? Voit keskustella aiheesta 28.2. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Perheenäiti kerää hävikkiruuan ravintoloista ja jakaa sen ilmaiseksi – palkkioksi riittää hyvä mieli: "Tämä on kaiken rahan ja vaivan arvoista"

Ota vain se mitä syöt, muistutetaan nykyisin niin laivalla, huoltoasemalla kuin hotellin aamiaisellakin – Yle selvitti, miten buffet-ravintolat ovat vähentäneet ruokahävikkiään

Lue seuraavaksi