Äitiä tarkkaillaan raskauden aikana, mutta kun vauva syntyy, äiti unohtuu – sektioarpi vei Hanna Poskiparran äitiysfysioterapiaan

Äitiysfysioterapiaa halutaan lakisääteisesti kaikille synnyttäneille jälkitarkastuksen jälkeen.

fysioterapia
Fysioterapeutti ohjaa asiakasta liikkeen tekemisessä
Hanna Poskiparta halusi äitiysfysioterapiasta apua ja ohjeita liikunnan aloittamiseen sektion jälkeen. Suomessa sektioita on vajaa viidennes synntyksistä.Pauliina Jaakkola / Yle

Hanna Poskiparta tekee lantionpohjaa vahvistavia liikkeitä äitiysfysioterapeutti Maija Julmalan ohjeiden mukaan. Ulospäin lantionpohjaa supistava liike ei juuri näy, mutta tunnustelemalla ja kokeilemalla löytyy oikea tapa.

Se on yksi syistä, miksi viime kesänä synnyttänyt Hanna Poskiparta on fysioterapeutin vastaanotolla. Jonkun on kerrottava ja näytettävä kädestä pitäen, miten tehdä liikkeet, jotka ovat vaikeita pelkästään ohjeita lukemalla.

Toinen syy oli kaipuu ryhmäliikuntatunneille. Hanna Poskiparran esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla. Aktiiviselle liikkujalle oli järkytys, miten synnytys pysäytti hänet pitkäksi aikaa. Parin askeleen ottaminenkin oli alkuun hankalaa.

Kun lastenvaunulenkit alkoivat sujua, Hanna Poskiparta alkoi mieliä muutakin liikuntaa. Kysymyksiä palautumiseen ja liikunnan aloittamiseen oli paljon ja epätoivoisen googlailun jälkeen hän päätyi kysymään vinkkejä äitiysfysioterapeutilta.

Tarina on tuttu Maija Julmalalle. Liikunnan aloittaminen synnytyksen jälkeen pohdituttaa monia hänen asiakkaitaan.

– Lisäksi monella on selkeästi toiminnallisia oireita, kuten alaselkäkipuja, lantionpohjaoireita tai vatsalihasten erkauma. Niihin haetaan fysioterapeutilta apua.

Äitiysfysioterapeutti opastaa asiakasta liikkeen tekemisessä
Hanna Poskiparta on tehnyt Maija Julmalan opastuksessa muun muassa lantionpohjaa vahvistavia liikkeitä. Hanna sanoo, että liikkeet on helpompi oppia tekemään oikein, kun toinen näyttää ihan kädestä pitäen.Pauliina Jaakkola / Yle

Äitiysfysioterapiaa halutaan lakisääteisesti kaikille jälkitarkastuksen jälkeen

Äitiysfysioterapia on raskaana olevien tai synnyttäneiden naisten terveyteen vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa fysioterapiaa.

Siinä kiinnitetään erityishuomiota raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin fyysisiin muutoksiin. Tarkoituksena on huomioida äiti kokonaisvaltaisesti. Äitiysfysioterapia voi auttaa naisia hyväksymään ja ymmärtämään muuttunutta kehoaan.

Suomen äitiysfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Heli Harsusen mukaan äitiysfysioterapian suosio on kasvanut.

Hän arvelee syyksi naisten ja äitien kasvanutta kiinnostusta omasta hyvinvoinnistaan.

– Monet äidit kokevat jäävänsä hirveän yksin synnytyksen jälkeen. Kun huomio on vauvassa ja vauvan kehityksessä, eikä kukaan kysy kovin syvällisesti, että miten äiti voi.

Monet äidit kokevat jäävänsä hirveän yksin synnytyksen jälkeen. Kun huomio on vauvassa ja vauvan kehityksessä, eikä kukaan kysy kovin syvällisesti, miten äiti voi.

Heli Harsunen

Äitiysfysioterapeuttien mielestä nykyisessä muodossaan kertaluonteinen, alle 30 minuutin kestoinen synnytyksen jälkeinen tarkastus ei ole riittävä.

Äitiysfysioterapiaa on toistaiseksi saatavilla suurimmaksi osaksi vain yksityisesti. Suomen Äitiysfysioterapeutit ry ajaa asiaan muutosta:

– On epätasa-arvoinen tilanne, että palvelua eivät saa ehkä ne, jotka sitä eniten tarvitsisivat ja vain osalla äideistä on mahdollisuus saada hyvää ohjausta, Heli Harsunen sanoo.

Vireillä on kansalaisaloite. Sen tarkoitus on parantaa synnyttäneiden naisten fysioterapiaan pääsyä sekä parantaa naisten saaman ohjauksen laatua valtakunnallisesti.Tavoitteena on lakimuutos, jonka ansiosta synnytyksen jälkeisen tarkastuksen jälkeen äiti ohjattaisiin fysioterapeutille.

Heli Harsusen mukaan suuri osa synnyttäjistä palautuu raskaudesta ja synnytyksistä hyvin, mutta on paljon asioita, joita ei voi tietää ilman ammattilaisen tutkimusta.

.

Äitiysfysioterapeutit pitämässä koulutusta fysioterapeuteille
Äitiysfysioterapian kysyntä on lisännyt myös koulutustarvetta. Heli Harsunen ja Maija Sinisalo ovat kouluttaneet fysioterapeutteja viimeksi Seinäjoella. Harsunen kertoo, että fysioterapeutit toivovat usein lisäkoulutusta, koska äitiysfysioterapia sisältää erityisosa-alueita, mitä ei opiskella fysioterapeuttien peruskoulutuksessa.Pauliina Jaakkola / Yle

Äidit pulassa erilaisten nettiohjeiden viidakossa

Hanna Poskiparta koki netistä löytyvien kuntoutusohjeiden kahlaamisen miltei mahdottomaksi. Hänelle jäi usein epäselväksi, oliko liikkeet tarkoitettu tehtäväksi alatiesynnytyksen vai sektion jälkeen.

– Se oli myös syy tulla äitiysfysioterapiaan. Halusin tietoa, miten voin huomioida sektiohaavan ja pitääkö sitä erityisesti miettiä liikunnassa.

Sektioarpi tulee keskelle kehoa, jolloin sillä voi olla vaikutuksia ylä- tai alavartaloon ja sekä vatsan että selän puolelle.

– Jos arpi kiristää, se voi muuttaa ryhtiä ja tuoda kehoon kuormitusta eri tavalla. Arpialueella voi myös olla tuntomuutoksia, jolloin vatsalihasten tai lantionpohjan aktivoiminen voi tuntua vaikealta, Maija Julmala sanoo.

Heli Harsunen harmittelee sektiosynnyttäjien jääneen vähän liikaa omilleen, minkä vuoksi heitä näkee melko paljon yksityisvastaanotolla.

– Vaikka kysessä on iso leikkaus, siihen ei kuulu automaattisesti oikeastaan minkäänlaista jälkikäteistä ohjausta.

Oma ammattikuntakaan ei aluksi ymmärtänyt äitiysfysioterapiaa

Äitiysfysioterapia on verrattain uusi fysioterapian osa-alue. Suomen äitiysfysioterapeutit ry on perustettu vuonna 2017.

Heli Harsunen myöntää, että äitiysfysioterapiaa on saatettu pitää omankin ammattikunnan sisällä puuhasteluna, mutta suhtautuminen on muuttunut.

– Aluksi ehkä vähäteltiin, mutta tänä päivänä terveyspalveluyritysten tarjontaan on ilmestynyt äitiysfysioterapia omana palvelunaan.

Harsunen arvelee osittain olevan kyse markkinaraosta. Kohderyhmä on iso: joka vuosi noin 50 000 naista synnyttää.

Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Ei tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia.

Heli Harsunen

Hän puolustaa äitiysfysioterapian tarvetta: vaikka sitä ei ennen ollut, se ei tarkoita, etteikö tarvetta olisi ollut.

On normaalia, että kehossa tapahtuu raskauden ja synnytyksen aikana muutoksia. Ongelmissa äitiysfysioterapeuteilla on auttamiskeinoja.

– Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Ei tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia.

Laadukasta tutkimusta on vähän.

– Lantionpohjan toiminnasta on tutkimusta, mutta monimutkaisista ilmiöistä on vaikea saada aukotonta tutkimustulosta. Se on haaste, Harsunen sanoo.

Äitiysfysioterapeutti Heli Harsunen
Heli Harsunen iloitsee, että äitiysfysioterapi otetaan vakavasti. "Naisilla on oikeus olla kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja oman kehon toiminnasta." Äitiysfysioterapeuttien somekampanja kantaa nimeä #äitienvuoro.Pauliina Jaakkola / Yle

Sosiaalinen media luo äideille ulkonäköpaineita

Osittain kiinnostus äitiysfysioterapiaan liittyy ulkonäkökeskeiseen nykyaikaan. Äitiysfysioterapiassa voidaan käydä läpi myös kehonkuvan muutoksia.

– Sosiaalinen media luo hirveästi paineita, miltä pitäisi näyttää synnytyksen jälkeen. Siitä tulee helposti vääriä mielikuvia, Heli Harsunen sanoo.

Joskus asiakas tulee äitiysfysioterapiaan, koska kokee oman kehonsa tuntuvan vieraalta tai erilaiselta.

– Tämä on nykyaikaan liittyvä ilmiö. Vuosia sitten naisilla ei ole ollut aikaa miettiä omaa itseään tai panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Harsunen muistuttaa, ettei sata vuotta sitten pidetty hyväksyttävänä, että naiset hikoilevat tai harrastavat liikuntaa.

– Maailma muuttuu. Ehkä tämä liittyy osittain naisten oikeuksiin. On oikeus olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja oman kehon toiminnasta. Se ei ole turhamaisuutta tai pinnallisuutta.

Varhainen puuttuminen auttaa naisia vaihdevuosi-iässä

Maija Julmalalla on ollut äitiysfysioterapiavastaanotto pari vuotta. Asiakaskunta on laajentunut, kun sana on levinnyt.

– On ollut ilo huomata, kun tietoisuus äitiysfysioterapiasta on lisääntynyt, vastaanotolle on hakeutunut myös sellaisia naisia, joiden synnytyksestä on kulunut jo useampi vuosi.

Julmalan mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä. Fysioterapiassa pystytään auttamaan esimerkiksi lantionpohjan toimintahäiriöissä. Virtsankarkailulle tai paineentunteelle on tehtävissä hyvinkin paljon.

Enenevissä määrin äidit tulevat fysioterapiaan jo raskausaikana: joko erilaisten kipujen vuoksi tai valmistautuakseen synnytykseen ja siitä palautumiseen.

Julmala huomauttaa, että varhainen puuttuminen raskauden ja synnytyksen jälkeisiin oireisiin voi välttää leikkaushoidolta vaihdevuosi-iässä. Näitä oireita ovat muun muassa virtsankarkailu tai laskeumaoireet.