Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin

Terveyserot selittävät parhaiten maakuntien välistä vaihtelua varusmiespalveluksen aloittamisessa.

asevelvollisuus
Alokkaita pedeissään Santahaminan varuskunnassa Helsingissä.
Kaakkois-Suomessa on suhteellisesti eniten varusmiespalvelukseen määrättyjä, Pirkanmaalla vähiten. Alokkaita Santahaminan varuskunnassa Helsingissä helmikuussa 2020.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Alokkaat, varussäkki mukaan, tupiin mars!

Luulisi, että tämänkaltainen käsky olisi yhtä tuttu Suomen joka kolkassa. Näin ei kuitenkaan ole.

Varusmiespalvelukseen lähtemisessä on mielenkiintoisia alueellisia eroja.

Ylen pyytämien alueellisten kutsuntatietojen perusteella nuorten, juuri aikuistuneiden miesten terveys ja hyvinvointi eivät jakaudu Suomessa tasaisesti. Se näkyy maakunnittain nuorten miesten palveluskelpoisuudessa, vaikka joitakin poikkeuksiakin on.

Kutsunnoissa tarkastetaan miesten palveluskelpoisuus ja määrätään palveluspaikka.

Viime vuoden tilastojen perusteella kyky ja halu varusmiespalvelukseen on suurinta Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tällä alueella Kaakkois-Suomessa kutsunnoissa 80 prosenttia miehistä määrätään varusmiespalvelukseen.

Tilaston häntäpäässä tulevat Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Näissä maakunnissa 69 prosenttia miehistä määrätään varusmiespalvelukseen.

Koko maan keskiarvo on 73,5 prosenttia.

Siis Kaakkois-Suomesta palvelukseen astuu kymmenestä miehestä kahdeksan – Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa kymmenestä miehestä seitsemän.

Kutsuntojen aluetoimistot Suomen kartalla
Kartan prosenttiosuudet on matemaattisesti pyöristetty kokonaisluvuiksi.Lasse Isokangas / Yle

Entäs ne naiset – mistä maakunnista tulevat vapaaehtoiset?

Vapaaehtoisiksi armeijaan hakevista naisista ei ole samanlaisia ikäluokittaisia tietoja kuin miehistä. Samana vuonna vapaaehtoisiksi hakeutuu eri ikäluokkien naisia 18-vuotiaista liki kolmekymppisiin.

Viime vuonna koko maasta oli 1 265 hakijaa. Kaikki eivät heistäkään aloita tai suorita varusmiespalvelusta loppuun.

Tilastojen mukaan vuonna 2019 naishakijoita oli eniten Uudeltamaalta, 320 naista. Uudellamaalla myös asuu maakuntavertailussa eniten ihmisiä.

Lapista haki varusmiespalvelukseen 27 naista ja Pohjois-Karjalasta 37.

Tamperelaiset Ikke Pikkarainen (vas.) ja Milo Helander perustelevat omalla vakaumuksellaan sitä, etteivät he halua varusmiespalvelukseen. Kaksikko arvelee, että myös Tampereen seudun hyvät opiskelu- ja työmahdollisuudet voivat vaikuttaa siihen, että into varusmiespalvelukseen on muuta maata pienempää.

Pohjois- ja itäsuomalaisten huonompi terveys näkyy kutsunnoissa

Jokainen suomalainen mies osallistuu kutsuntoihin sinä syksynä, kun hän täyttää 18 vuotta.

Kapteeni Timo Miettinen työskentelee Maavoimien esikunnan henkilöstöosastolla. Hänellä on selkeä johtopäätös kutsuntatilastoista.

– Mikäli alueen nuorisolla menee huonosti, niin se näkyy myös kutsuntatilastossa. Nuorison terveydentila huononee.

Miettinen on vertaillut kutsuntatuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoihin. Valtakunnalliset terveyserot näkyvät samankaltaisesti myös kutsuntatiedoissa.

Itä- ja pohjoissuomalaisten terveys on tilastollisesti edelleen huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Kutsuntatilastoissa tämä pätee etenkin Lapin ja Pohjois-Karjalan suhteen.

Pohjois-Savo on oma erityistapauksensa.

– Pohjois-Savossa on ollut ajanjakso, jolloin perusterveydenhuollossa oli mielenterveysasioiden hoito huonolla tolalla. Se näkyi kutsunnoissa muutama vuosi sitten. Palvelukseen määrättyjen osuus tippui vuodessa–parissa huomattavasti, Miettinen kiteyttää.

Varusmiesten varusteita Puolustusvoimien Urheilukoulussa Santahaminassa
Kaakkois-Suomessa on kyky ja halu varusmiespalvelukseen suurinta. Siellä on myös suhteellisesti suurinta alle 25-vuotiaiden työttömyys. Varmuutta ei ole, liittyvätkö asiat toisiinsa. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan suurelle erolle ei selkeää selitystä

Koko maan parasta palveluskelpoisuutta Kaakkois-Suomessa Timo Miettinen ei osaa yhdellä syyllä selittää.

Toimittaja tarjoaa keittiösosiologina selitykseksi Suomen suurimpiin kuuluvaa varuskuntaa Kouvolan Vekaranjärvellä. Miettisen mukaan suuri varuskunta ei selitä ilmiötä kuin korkeintaan osaksi.

Toisaalta, koko maan heikoimmaksi jäävä palveluskelpoisuus Pirkanmaalla jää myös vaille selvää selitystä, poikkeukseksi. Maakunta kuuluu kuitenkin terveeseen ja vauraaseen Suomeen.

Yhdeksi syyksi Miettinen arvelee päihteiden merkitystä Tampereen seudulla.

– Valitettavasti sielläkin esimerkiksi päihteet joskus, vaikka ei suurinta osaa näyttelekään, mutta näyttelee kuitenkin, Timo Miettinen muotoilee asian.

Ylen haastattelema tamperelainen opiskelijakaksikko olettaa hyvien työ- ja opiskelumahdollisuuksien selittävän Pirkanmaan muuta maata heikompaa kykyä ja intoa varusmiespalvelukseen.

Ajatus saa tukea työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista, viime joulukuun luvuista.

Kaakkois-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Suomen korkein (19,5 %). Pirkanmaalla (13,1 %) ja Uudellamaalla (8,0 %) ikäryhmän työttömyys oli vähäisempää.

Toisaalta, kuitenkaan Keski-Suomessa (18,5 %) korkea työttömyys ei nostanut varusmiespalvelukseen lähtijöiden osuutta yli maan keskiarvon.

Kapteeni Timo Miettinen Karkialammen varuskunnassa Mikkelissä.
Kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta Mikkelistä kertoo, että mielenterveys on varusmiespalveluksen lykkäysten ja vapautusten suurin yksittäinen syy.Esa Huuhko / Yle

Nuorten miesten terveys heikkenee, mielenterveyshäiriöt lisääntyvät

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on suurin yksittäinen lykkäysten ja vapautusten syy. Ja mielenterveys syynä on yleistynyt.

– Kannan nuorison fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta huolta. Suunta on huolestuttava. Erityisesti on lisääntynyt vapautuksen perusteena mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta listaa.

Viime vuoden kutsunnoissa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat syynä puolessa tapauksissa (49 %), joissa nuori mies vapautettiin palveluksesta rauhan aikana tai hänet määrättiin uusintatarkastukseen myöhemmin. Podettiin esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masennusta.

Aiempina vuosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus palveluskelpoisuuden puuttumiseen on ollut noin neljäkymmentä prosenttia.

Ylipaino, diabetes ja muut ravitsemukseen liittyvät syyt olivat perusteena 17 prosentissa palveluksesta vapautuksissa ja lykkäyksissä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat syynä seitsemässä prosentissa tapauksissa.

"Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä"

Timo Miettisen mukaan tilastoista ei pysty päättelemään, piilotetaanko – ja kuinka paljon – mielenterveydellisten syiden taakse yleistä haluttomuutta käydä armeijaa.

Siviilipalvelukseen hakeutuu kutsunnoissa vuosittain puolestatoista prosentista kahteen prosenttiin miehistä.

Miettinen kiittelee toimintaohjelmaa, joka on keskittynyt nuorten mielenterveyden ylläpitoon ja parantamiseen. Hän kaipaa samanlaista myös fyysisen terveyden puolelle.

– Nuorista pitäisi ottaa kokonaisvaltaisempi koppi jo hyvissä ajoin, kouluiässä. Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä, Miettinen tuumaa.

Varusmiehet harjoittelevat ampumista simulaattorissa.
Kolmekymppisistä miehistä varusmiespalvelus oli suorittamatta kolmasosalla (34 %) vuonna 2019. Vuonna 2009 osuus oli selvästi pienempi, vain viideosa (21 %).Katja Halinen / Yle

Varusmiespalvelus on vähentynyt vuosikymmenen aikana

Päättyneen vuosikymmenen aikana kutsunnoissa varusmiespalvelukseen määrättyjen miesten osuus on tasaisesti pienentynyt.

Kun vielä vuonna 2009 varusmiespalvelukseen määrättiin keskimäärin 78 prosenttia 18-vuotiaista miehistä, oli osuus vuonna 2019 tippunut 73 prosenttiin. Luku on pudonnut siis viisi prosenttiyksikköä.

Puolustusvoimat itsekin on vaikuttanut varusmiesten vähenemiseen. Palveluskriteerejä kiristettiin vuonna 2006, koska keskeytykset lisääntyivät.

Nykyisin usempi yksittäinen vähäisempi syy saattaa johtaa palveluksen lykkäämiseen tai palveluksesta vapautukseen. Esimerkiksi ylipaino yhdistettynä huonoon toimintakykyyn voi johtaa varusmiespalveluksen lykkäämiseen, vaikka ylipaino yksin ei lykkäykseen johtaisi.

Lopulta joka kolmas mies jättää armeijan käymättä

Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 30 vuotta

Viime vuonna päättyi 1989 syntyneiden velvollisuus varusmiespalvelukseen. Heistä 66 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen.

Kymmenen vuotta aiemmin vastaavasta ikäluokasta vielä 79 prosenttia kävi armeijan. Pudotusta siis peräti 13 prosenttiyksikköä.

Kaikki kutsunnoissa varusmiespalvelukseen määrätyt miehet eivät siis lopulta käy armeijaa tai keskeyttävät palveluksen. Kaiken kaikkiaan kolmasosa miehistä jättää armeijan käymättä.

Puolustusvoimien kannalta tilanteen tekee hankalaksi se, että yhtä aikaa vähenee kyky ja halu varusmiespalvelukseen sekä ikäluokkien koko pienenee. Eli on vähemmän nuoria miehiä, jotka voisivat käydä armeijan.

Maavoimien komentaja Petri Hulkko onkin toivonut vapaaehtoisten naisten määrän kaksin- tai kolminkertaistamista varusmiespalveluksessa. Komentajan ajatuksen mukaan vapaaehtoiset naiset voisivat korvata miehet, jotka eivät jostain syystä kykene varusmiespalvelukseen.

Voit keskustella jutusta maanantaihin 24.2.2020 kello 23:een asti.

KATSO LISÄÄ:

Tamperelaiskaksikko: oma vakaumus este varusmiespalvelukselle

Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä – Maavoimien mukaan yhdessä asuminen ahdistaa osaa miehistä

Puolustusministeri on valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin – Kaikkonen uskoo yleiseen asevelvollisuuteen mutta kaipaa lisää sotilaita