Mies, koetko arkesi raskaaksi ja kiireiseksi? Niin kokee entistä isompi joukko suomalaismiehistä

Valtaosa suomalaisista pitää arkeaan mielenkiintoisena. 15–24-vuotiaat ajattelevat muita useammin, että heidän oma arkensa on ikävystyttävää.

Arki
Mies pyyhkii vauvan jalkoja.
Arjen kuormittavuus huipentuu ruuhkavuosiin.Tiina Jutila / Yle

Suomalaiset kokevat arkensa raskaammaksi ja kiireisemmäksi kuin 2000-luvun alussa. Muutosta on tapahtunut varsinkin miesten näkemyksissä.

Myös naiset pitävät omaa arkeaan entistä raskaampana, mutta ero sukupuolten välillä on tasoittunut.

– Miehet osallistuvat enemmän kotitöihin ja lastenhoitoon. Vaikka se on myönteistä, voi olla, että miehet siksi kokevat arjen aiempaa raskaampana, Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sanoo.

Arjen raskaana kokevien miesten osuus on kasvanut varsinkin työntekijäammateissa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin näkemystä omasta arjesta yli 10-vuotiailta suomalaisilta. Vuonna 2017 tehtyä kyselyä verrattiin vuoden 2002 kyselyyn.

Noin nelisenkymmentä prosenttia suomalaisista kokee arjen raskaaksi.
Tilastokeskus, Jyrki Lyytikkä / Yle

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan arkea pitää raskaana tai melko raskaana kaikkiaan 44 prosenttia suomalaisista. Arjen kokemiseen vaikuttavat niin koti ja vapaa-aika kuin työelämä ja sen muutokset.

Arjen kuormitus on selvästi yhteydessä elämäntilanteeseen ja huipentuu ruuhkavuosiin. 35–44-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että oma arki on ainakin melko raskasta. Yhtä suuri joukko tämän ikäisistä kokee joutuvansa koko ajan tekemään liian monia asioita. Tässä iässä urakehitys on usein työelämässä kiivaimmillaan ja myös lapsiperhe-elämä saattaa tuntua kuormittavalta.

Koulun vaatimukset kuormittavat nuorten arkea

Muutosta on tapahtunut myös nuorten kokemuksissa. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää omaa arkeaan raskaana. 2000-luvun alkuun verrattuna osuus on yli kaksinkertaistunut. Siihen vaikuttavat Hannu Pääkkösen mukaan ainakin koulunkäynnin ja opiskelun kovat vaatimukset, mikä on tullut esiin esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyssä.

– Koulun vaatimukset koetaan suuriksi, Hannu Pääkkönen sanoo.

Arjen kokemiseen vaikuttavat myös ansiotyö ja toisaalta työn puuttuminen. Arkensa raskaaksi kokevien osuus on kasvanut varsinkin työntekijöiden ryhmässä. Niin on tapahtunut myös työttömien kohdalla.

Eri väestöryhmien arjen kokeminen. Yrittäjät, alemmat ja ylemmät  toimihenkilöt sekä työntekijät kokevat arjen raskaimmaksii.
Tilastokeskus, Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalaiset pitävät arkeaan mielenkiintoisena

Valtaosa suomalaisista pitää arkeaan mielenkiintoisena. Viidessätoista vuodessa näin kokevien suomalaisten osuus on kuitenkin vähentynyt 90 prosentista 80 prosenttiin.

Työttömät ovat sosioekonomisista ryhmistä se, jossa arkensa ikävystyttävänä kokevien osuus on suurin. Ylemmät toimihenkilöt ovat puolestaan niitä, jotka kokevat arjen vähiten ikävystyttävänä.

– Työelämässä olevista ylemmät toimihenkilöt ehkä kokevat arkensa mielenkiintoisena työnsä kautta, Hannu Pääkkönen sanoo.

Yllättäen 15–24-vuotiaat kokevat muita useammin, että heidän oma arkensa on ikävystyttävää. Näin ajattelevien nuorten osuus on lisääntynyt.

– Nuorten osalta ehkä omat odotukset siitä, millaista on mielenkiintoinen arki, ovat muuttuneet vuosituhannen alusta. Tietysti myös vanhempiin ihmisiin verrattuna odotukset ovat erilaisia, Hannu Pääkkönen sanoo.

Kun ikää karttuu, näkemys oman arjen sisällöstä muuttuu myönteisemmäksi. Kun nuorista yli neljäsosa kokee arjen melko ikävystyttäväksi, 65 vuotta täyttäneistä niin ajattelee vain runsas kymmenesosa.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui vuonna 2017 runsaat 7 000 suomalaista ja vuonna 2002 runsaat 3 000 suomalaista.

19.2. klo 19.52: Lisätty jutussa haastatellun Hannu Pääkkösen titteli.

Voit keskustella aiheesta 20.2. klo 23 saakka.