Suomessa sairastetaan miljoonia flunssia vuodessa – ihmisen puolustusmekanismi taistelee viruksia vastaan, mutta omaa vastustuskykyään voi lähinnä vain heikentää

Pikkulapsen keho oppii vastustamaan pöpöjä. Asiantuntija kertoo, miksi flunssa iskee toiseen ihmiseen helpommin kuin toiseen.

virustaudit
Käsien pesua wc:ssä.
Käsienpesu ehkäisee sairastumista. Ohje saattaa kuulostaa tylsältä, mutta parempaakaan ei ole vielä keksitty, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.Rami Moilanen / Yle

Talvi on tunnetusti erilaisten virusten aiheuttamien flunssien kulta-aikaa ja työpaikoilla pärskii yksi jos toinenkin.

Useita pieniä lapsia on joutunut viime aikoina sairaalaan rs-virusepidemian vuoksi eri puolilla maata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan influenssa-aktiivisuus on viime aikoina lisääntynyt ja influenssaepidemian huippu on vasta edessä.

Terveyskirjaston arvion mukaan Suomessa sairastetaan vuosittain noin 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota eli kansankielellä nuhakuumetta.

Erilaisia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on laskentatavasta riippuen noin 200. Rino-virukset aiheuttavat noin kolmanneksen tai jopa puolet hengitystieinfektioista, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Mutta miten omaa vastustuskykyään voisi parantaa? Kysyimme Järviseltä.

Omaa vastustuskykyä voi heikentää, mutta sitä on vaikea vahvistaa

Vastustuskyvyllä tarkoitetaan herkkyyttä saada infektioita. Meitä ympäröi koko ajan erinäinen joukko mikrobeja, viruksia, bakteereja ja sieniä. Osa aiheuttaa tauteja ja osa ei, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

– Vastustuskyky on monen tekijän summa: se on luonnollista suojaa, kuten terve iho, joka eristää meidät ympäristön uhkilta. Sitten on immuunipuolustus, eli puolustusjärjestelmän toiminta, joka on estämässä taudin syntymistä, Järvinen selvittää.

Oman elimistön vastustuskykyä ei voi juurikaan omilla toimilla vahvistaa, mutta heikentää sitä voi ja tehdä itsensä aiempaa alttiimmaksi erilaisille infektioille, sanoo Järvinen.

– Valtaosa immuunijärjestelmästä on geneettisesti säädeltyä, eli perimä vaikuttaa siihen, miten ihmisen puolustusjärjestelmä toimii.

Pienen lapsen keho oppii vastustamaan pöpöjä

Aikuiset sairastavat vuosittain noin neljä flunssaa. Pienet lapset sairastavat sitäkin enemmän, jopa 8–10 hengitystieinfektiota vuodessa.

Osa vastustuskyvystä on niin sanotusti luontaista puolustusta ja osa opittua. Pikkulapsen elimistö kerää tietoa niistä taudeista, joita se on kohdannut ja kehittää sitä kautta immuunipuolustusta torjumaan uusia iskuja. Siksi voikin sanoa, että pikkulapsena vastustuskykyä tavallaan opitaan.

– Elimistö oppii siihen, mitä on kohdannut. Osaan tulee elinikäinen immuniteetti. Esimerkiksi vesirokkoa tai tuhkarokkoa vastaan ihmiselle on muotoutunut hyvä immuunipuolustus, sanoo Järvinen.

Virukset puolestaan pyrkivät muuntautumaan ja muuttamaan rakenteitaan, jotta voivat kiertää ihmisen puolustusjärjestelmän.

Tarjonta määrää kuinka paljon sairastat

Osa meistä kokee, että kaveri ei sairastu koskaan flunssaan, mutta itselläsi niitä on sitäkin enemmän.

Yhtälössä vaikuttaa se, mikä on oma alttiutesi sairastua ja onko sinulla muita omaa puolustustasi heikentäviä sairauksia. Sen lisäksi vaikuttaa elinympäristö.

– Eli paljonko omassa ympäristössäsi on tarjolla infektioita aiheuttavia viruksia. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla, joiden lapset ovat päivähoidossa, tuovat lapset viruksia kotiin ja myös vanhemmat sairastavat enemmän. Toisessa ääripäässä on erakko, joka ei ole tekemisissä ihmisten kanssa, eikä siis sairastu, sanoo Järvinen.

Iho ja limakalvot kuntoon, vitamiinitankkaus ei pelasta

Järvisen mukaan ihosta ja limakalvoista kannattaa pitää huolta, jos haluaa pitää virukset mahdollisimman kaukana itsestään. Tupakointi ärsyttää hengitysteitä, ja mahdolliset allergiat tai esimerkiksi hengitysteihin liittyvät sairaudet, kuten astma on syytä hoitaa kuntoon.

Liikunta on hyväksi, etenkin hengästyttävä, koska liman poistuminen hengitysteistä paranee.

– Jos limakalvot ovat allergian takia jo valmiiksi tulehtuneet, niin silloin siihen helpommin istahtaa myös virus.

Järvisen mukaan jollakin tietyllä erikoisruokavaliolla ei voi suojautua muita paremmin flunssaa vastaan. Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen ja ihmisellä on puutetta monista ravintoaineista, silloin myös todennäköisesti sairastuu helpommin.

Esimerkiksi d-vitamiinin vaikutusta flunssan ehkäisemisessä on tutkittu, ja tutkimuksissa on päädytty tuloksiin sekä sen hyödystä että sen puutteesta.

– D-vitamiini on immuunipuolustuksen soluissa merkittävä tekijä ja sen riittävästä saannista on hyvä huolehtia, mutta d-vitamiinin määrän posketon lisääminen ruokavalioon ei yksinään auta, sanoo Järvinen.

Käsienpesu ehkäisee sairastumista, eikä parempaa keinoa ole vielä keksitty

Mitä enemmän pesee käsiään, sitä vähemmän viruksia on tarjolla ihmisen limakalvoille. Asko Järvisen mukaan ohje saattaa kuulostaa tylsältä, mutta se on helppo ja toimiva, eikä parempaakaan ole vielä keksitty.

– Käsien käymisellä kasvoissa on iso merkitys taudin leviämisessä. Flunssavirukset hakeutuvat yleensä nenänielun limakalvolle. Kun hieraiset kädellä silmää tai nenää, virus pääsee limakalvolle lisääntymään ja tätä kautta ihmisen elimistön solukkoon.

Järvisen mukaan päivittäisiä pesukertoja merkittävämpää on, että kädet pestään yleisten paikkojen tai ihmisten koskettelujen jälkeen.

– Arvio on, että käsienpesulla noin joka viiden flunssa voitaisiin estää.

Iso osa hengitysinfektioista leviää pisaratartuntana. Aivastaessa tai yskiessä ei kannata pärskiä käteen tai ilmaan, vaan hihaan.

Lisää aiheesta:

Jää heti kotiin flunssaoireiden ilmaantuessa, kehottaa kansanterveystieteen professori, vaikka virallinen ohjeistus neuvoo toista