Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihaku kulminoituu rahaan – Saimaa-ilmiön puuhamies: "Kysytään, kuka lystin maksaa ja mitä me tästä hyödymme?"

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen keulakuvat pyrkivät vakuuttamaan rahoittajat projektin hyödyistä.

Euroopan kulttuuripääkaupunki
Saimaa-ilmiön sytyttäjät Sari Kaasinen, Jani Halme ja Saimi Hoyer.
Kiertueen keulakuvat Sari Kaasinen, Jani Halme ja Saimi Hoyer sanovat Saimaa-ilmiön olevan alueelle paras mahdollinen sijoitus tulevaisuuteen.Kati Rantala / Yle

Itä-Suomen neljä maakuntaa ja niiden keskuskaupungit valmistautuvat hakemaan Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Rahoituksen löytyminen yhteishankkeeseen on herättänyt monessa kaupungissa epäilyksiä.

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanketta Saimaa-ilmiötä (siirryt toiseen palveluun)on tuotu kansan tietoisuuteen kiertueella, joka on ulottunut Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan lisäksi Helsinkiin asti. Tiistaina Saimaa-ilmiön keulakuvat, sytyttäjät, innostivat kaupunkilaisia kiertueen päätepysäkeillä Savonlinnassa ja Mikkelissä.

Yksi sytyttäjistä on mediapersoona, toimittaja Jani Halme, joka kertoo myös kansalaisia askarruttaneen kulttuuripääkaupunkihankkeen kustannukset.

– Kysymykset ovat liittyneet aika pitkälle rahaan eli se, että kuka tämän lystin maksaa ja mitä me tästä oikein hyödymme, hän sanoo.

Halme nostaa esimerkiksi Turun, joka oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.

– Tutkittu hyöty heille oli 260 miljoonaa euroa, kun he investoivat kulttuuripääkaupunkivuoteen noin 50 miljoonaa euroa. Ihan siihen me emme pysty.

Halme viittaa Turku 2011 -säätiön loppuraporttiin (siirryt toiseen palveluun) kulttuuripääkaupunkivuoden toteutumisesta.

Saimaa-ilmiön kokonaisbudjetti noin 22 miljoonaa euroa

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu reilut parikymmentä miljoonaa euroa. Kaupunkien ja maakuntien osuus siitä olisi kymmenen miljoonaa euroa. Rahat käytettäisiin kuuden vuoden aikana.

Rahoituksen järjestyminen heikentyneessä taloustilanteessa ei ole kuitenkaan itsestään selvää.

Saimaa-ilmiön valmisteluryhmän puheenjohtaja, laulaja-lauluntekijä Sari Kaasinen muistuttaa Saimaa-ilmiön olevan sijoitus tulevaisuuteen.

– Pitäisi nähdä ne eurot, jotka tämä tuo takaisin. Minusta kaikista tärkeintä on sen mukanaan tuoma ihmisten hyvinvointi, ilo ja usko tulevaisuuteen.

Saimaa-ilmiö on Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen yhteishanke, jossa ovat mukana myös maakuntien keskuskaupungit Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta ja Joensuu.

Kaupungit ja maakunnat neuvottelevat yhteishankkeen kustannuksien jakamisesta. Ensin on ratkaistava isäntäkaupunki Savonlinnan osuus. Kaupunkien valtuustot tekevät rahoituspäätöksiä maaliskuun aikana.

Kulttuuripääkaupunkihakemus on jätettävä opetus- ja kulttuuriministeriölle 5. toukokuuta mennessä. (siirryt toiseen palveluun)

Savonlinnan kilpakumppaneina Oulu ja Tampere

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkivuosi voisi toteutuessaan tuoda lisää matkailijoita, työpaikkoja ja elinvoimaisuutta koko Itä-Suomen alueelle. Etelä-Savon maakuntahallitus selvittää kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutuksia teettämällä ennakkoarvioinnin (siirryt toiseen palveluun) projektin euromääräisistä vaikutuksista.

Vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta (siirryt toiseen palveluun). Savonlinnan lisäksi Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä kilpailevat Oulu (siirryt toiseen palveluun) ja Tampere (siirryt toiseen palveluun).

Punkaharjulainen Kirsti Laamanen sanoo Savonlinnan eroavan kilpakumppaneistaan ainakin hienon ruokakulttuurin, rakennus- ja teollisuuskulttuurin, luonnon ja taiteen puolesta. Hän uskoo vahvasti Saimaa-ilmiöön.

– Me tarvitsemme kulttuuripääkaupunkitittelin ja sen mukanaan tuovat hienot asiat.

"Nyt on tämän alueen aika"

Saimaa-ilmiön sytyttäjäkolmikko on mielissään kiertueen ohjelmaan osallistuneiden kansalaisten lukuisista ideoista ja tarinoista.

– Me pyrimme kuulemaan kaikki, koska tämä on meidän yhteinen hanke ja yhteistyöllä me tämän teemme, Sari Kaasinen sanoo.

Matkailuyrittäjä Saimi Hoyer uskoo Saimaan alueen ajan nyt koittaneen.

– Enteitä on ollut jo esimerkiksi matkailualalla, että nyt tämä Saimaan alue nousee. Nyt on se hetki.

Euroopan unioni on nimennyt kulttuuripääkaupunkeja vuodesta 1985. Vuodesta 2009 lähtien on valittu vuosittain kaksi kulttuuripääkaupunkia.

Toinen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki tulee Slovakiasta. Kulttuuripääkaupunki Suomesta valitaan kesällä 2021.

Lue myös:

Suomessa tavoitellaan Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä kokonaisten maakuntien voimin – "Emme voi kilpailla keskenämme"

Savonlinna tähtää Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pääteemanaan ilmiömäisyys – muita teemoja ovat vesi, sillat ja itäinen ilo

Itä-Suomessa elätellään toiveita, että Savonlinnasta tulisi seuraava suomalainen kulttuuripääkaupunki vuonna 2026

Savonlinna hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 – "Tästä ei varmasti kukaan ole edes kateellinen"