1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuhansia koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä ei palkata töihin – Kehitysvammaliitto: "Jarruna liian varovaiset asenteet"

Arviolta 6 000 koulutettua kehitysvammaista olisi heti palkattavissa esimerkiksi työvoimapulasta kärsiville siivous- ja keittiöaloille.

työllistyminen
Sebastian Ryynänen peukuttaa työnsä lomassa Spesia Puodissa.
Spesia Puodissa ammattiopiston opiskelijat pääsevät oppimaan käytännössä esimerkiksi kuinka tuotteen kate lasketaan. Jarkko Riikonen / Yle

Jämsäläinen Mitja Hirvonen, 17, näpyttelee keskittyneenä läppäriä erityistä tukea tarvitsevien luokassa. Luokkahuone sijaitsee yhdessä Ammattiopisto Spesian toimipisteistä, Jyväskylän keskustassa Kauppakeskus Forumissa. Hän aloitti liiketoiminnan kolmevuotisen perustutkinnon opiskelun viime syksynä.

– Tämä on todella hyvä ala tulevaisuuden työllistymisen kannalta, sanoo Hirvonen.

Spesian opiskelijat tarvitsevat yksilöllistä tukea opintoihinsa, sillä heillä voi olla haasteita esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Spesiassa voi opiskella kahteenkymmeneen eri ammattiin, mutta valmistumisen jälkeen palkkatöihin pääseminen on vaikeaa.

Suomessa on 30 000 työikäistä kehitysvammaista, joista ainoastaan 500–600 tekee palkkatyötä.

Mitja Hirvonen käy vuorollaan töissä Spesia puodissa.
Mitja Hirvosen mielestä liiketoiminnan opiskelussa on ollut parasta asiakkaiden auttaminen puodissa.Jarkko Riikonen / Yle

Luokassa on Hirvosen lisäksi kymmenkunta muuta opiskelijaa, ammatillinen erityisopettaja ja ohjaaja. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä.

Merkonomiryhmän opiskelijat ovat erittäin motivoituneita. Jyväskyläläinen Kaisa Pölkki, 18, opiskelee Spesiassa liiketoimintaa jo toista vuotta. Hän pitää alasta.

– Meillä on täällä Forumissa oma lahjatavarapuoti, jossa saa kohdata oikeita asiakkaita ja heitä saa palvella. Täällä pääsee oppimaan asioita käytännössä, sanoo Pölkki.

Spesialla on 1 300 opiskelijaa ja 650 työntekijää yhdellätoista paikkakunnalla.

Tie ammatilliseksi erityisopettajaksi on pitkä. Taustalla on oma ammatti ja alan korkeakoulututkinto. Erityisopettajakoulutuksen jälkeen osaamista päivitetään lisäkoulutuksilla vastaamaan opiskelijoiden tuen tarvetta.

Koulutetut työntekijät jäävät ilman töitä

Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutustilanne on Suomessa hyvä. Lähes kaikki halukkaat saavat koulutuksen.

Työn saanti sen sijaan takkuaa. Ammattiin valmistunut erityistä tukea tarvitseva nuori työllistyy harvoin avoimille työmarkkinoille. Usein päädytään yhteiskunnan rahoittamaan avotyötoimintaan tai työtoimintaan.

Ammattiopisto Spesiassa huolehditaan, että jokaisella opiskelijalla on opintojen päätyttyä joko työpaikka, jatko-opinnot tai jokin muu vaihtoehto tiedossa.

– Haasteet ovat avoimien työmarkkinoiden puolella. Yritämme lisätä opiskelijoiden osaamisen tunnettuutta esimerkiksi Spesia Puodin kautta. Heidän vahvuuksiensa tultua esille, toivomme heidän saavan töitä, sanoo koulutusjohtaja Jaana Myyryläinen Ammattiopisto Spesiasta.

Kehitysvammaliiton mukaan maassa on tällä hetkellä noin 6 000 koulutettua ja motivoitunutta kehitysvammaista, jotka voisi oikeanlaisella tuella palkata saman tien esimerkiksi kahviloihin ja ravintoloihin keittiötöihin tai siivousalalle: aloille, joilla kärsitään työvoimapulasta.

Jaana Pölkki tekee tehtäviä luokassa tietokoneella
Kaisa Pölkki suunnittelee jatkavansa opintoja liiketoiminnan opintojen jälkeen.Jarkko Riikonen / Yle

Liiton mielestä työllistymistä jarruttavat omaisten ja vammaispalveluiden johdon liian varovaiset asenteet.

– Historia on enemmän hoivapainotteista kuin eteenpäin vievää. Eivät ne ole toisiaan poissulkevia asioita. Samalla voi antaa huolenpitoa ja ohjata tuetusti työelämään, sanoo työllistymisen asiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta.

Ennakkoluulot ja asenteet ovat monella taholla kehitysvammaisten työllistymisen esteenä, mutta kunnan vammaispalvelujen johdon asenne on liiton mielestä ratkaisevin: työhön ohjaamisessa ei uskalleta ottaa riskejä.

– Jos ohjaava henkilö ei usko oman asiakkaansa potentiaaliin ja työkykyyn, ei häntä silloin myöskään ohjata työelämään, sanoo Klem.

Työhönvalmennus tie työelämään

Joissakin kunnissa on pikkuhiljaa herätty koulutettujen erityistä tukea tarvitsevien nuorten työvoimapotentiaaliin.

Esimerkiksi Jyväskylässä on panostettu viimeisten viiden vuoden ajan vammaispalveluissa työhönvalmennukseen. Siihen ryhdyttiin, kun huomattiin kehitysvammaisten vaikeudet työllistyä.

– Ohjaaja etsii asiakkaalle aktiivisesti sopivaa työpaikkaa. Yhdessä työnantajan kanssa hänelle räätälöidään sen jälkeen sopivat työtehtävät. Ohjaaja on työpaikalla tukemassa töiden aloittamista niin kauan kuin siihen on tarvetta, kertoo vammaispalveluiden palvelupäällikkö Päivi Junnilainen Jyväskylän kaupungilta.

Kuutisen vuotta sitten Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden asiakkaista ainoastaan yksi oli palkallisessa työsuhteessa, nyt heitä on jo 25.

Kehitysvammaliiton mukaan kehitysvammaisen työllistymisessä juuri henkilökohtainen työhönvalmennus on avainsana, mihin kunnissa pitäisi nyt panostaa.

Siivous- ja keittiötöiden lisäksi kiinteistöhuollon ja toimistojen avustavat tehtävät ovat olleet tyypillisimpiä paikkoja, joille työllistytään. Kaupan alalla töitä on ollut tarjolla esimerkiksi pakkaamis- ja hyllytyshommiin.

– Yleensä työ on ollut avustavaa, täydentävää ja suorittavaa työtä, mutta jos oikeanlaista tukea annetaan, niin voi aivan yllättäviäkin mahdollisuuksia tulla vastaan, sanoo Klem.

Opiskelija töissä Spesia Puodissa.
Sebastian Ryynänen on vuorollaan Spesia Puodissa perehtymässä liiketoiminnan saloihin.Jarkko Riikonen / Yle

Monilla Ammattiopisto Spesian opiskelijoilla on erittäin hyvä ammatillinen osaaminen. He ovat tunnollisia, ahkeria ja motivoituneita.

Merkonomiopiskelijat kerääntyvät Spesian luokan oven eteen tauon jälkeen hyvissä ajoin odottamaan opettajaa. Kaisa Pölkki kertoo pitävänsä opiskelussa erityisesti kielistä. Mitään ylivoimaisia vaikeuksia hän ei koulussa ole kohdannut.

– Kaikissa opiskeltavissa aineissa on joitain vaikeita asioita, mutta en ajattele, että en osaa. Sanon, että anna vaan kaikki tehtävät, teen ne kaikki, kertoo Pölkki.

Mitja Hirvonen kertoo haaveilevansa työpaikasta ruokakaupassa. Hän on aiemmin päässyt jo kerran harjoittelemaan kauppaan.

– Se oli tosi kivaa ja rentoa. Täytin siellä hyllyjä, sanoo Hirvonen.

Iso ongelma erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden palkkaamisessa on tiedon puute.

Suomen Yrittäjistä kerrotaan, etteivät työnantajat tiedä riittävästi erityisryhmien potentiaalista. Kaivataan lisää positiivisia esimerkkejä onnistuneista työsuhteista sekä tietoa palkkaamiseen liittyvästä tuesta ja palveluista.

Korjaus 24. helmikuuta 2020 kello 15.35: Toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, usein päädytään yhteiskunnan rahoittamaan avotyötoimintaan, ei tuettuun työhön.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Lue seuraavaksi