Reilun vuoden työttömänä ollut Timo Huovinen on saamassa varman työpaikan neljän kuukauden koulutuksen jälkeen: "Ihan älytön sattuma"

Valtion tukemat rekrykoulutukset ovat nyt ennätyssuosittuja sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa.

Rekrytointi ja työnhaku
Timo Huovinen pesee käsiään lääkevalmistaja Finvectorin laboratorion aulassa.
Kuopiolainen Timo Huovinen myöntää olevansa onnekas, kun sai paikan rekrykoulutuksesta sadan hakijan joukosta.Antti Karhunen / Yle

Kuopiolainen Timo Huovinen on nyt kouluttautunut uuteen työhön neljä kuukautta. Valmistuminen lyhyestä rekrykoulutuksesta häämöttää loppuviikosta.

Heti ensi viikolla Huovinen aloittaa uudessa työpaikassa geeni- ja viruslääkkeitä valmistavassa Finvectorissa.

Hän pitää rekrykoulutukseen pääsyä uskomattomana.

– Ihan älytön sattuma. Pelkästään työtön pystyy tämmöiseen hakemaan ja minä satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onnekas olen, iloitsee Huovinen.

Aiemmin biotieteitä Itä-Suomen yliopistossa opiskellut 35-vuotias kuopiolainen ennätti olla työttömänä reilun vuoden ennen rekrykoulutukseen pääsyään.

Timo Huovinen on yksi lukuisista pelkästään Pohjois-Savossa viime vuonna suoraan rekrykoulutuksen avulla varman työpaikan saaneista.

Kirsti Paajanen.
Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsti Paajasen mukaan rekrykoulutuksen suosio on kasvanut vajaassa kahdessa vuodessa.Toni Pitkänen / Yle

Joustava tapa työvoiman hankintaan

Lyhytkestoiset rekrykoulutukset ovat nyt ennätyksellisen suosittuja sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa.

– Koulutukset ovat tehokas keino helpottaa osaajapulaa, koska ne suunnitellaan yhdessä rekrytoivan yrityksen kanssa ja koulutus räätälöidään työnantajien tarpeita vastaavaksi, kertoo erityisasiantuntija Minna Nieminen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Rekrykoulutuksista isoimman osan maksaa valtio. Sen osuus on 70 prosenttia kustannuksista.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on tehostaa tämän kaltaisten yhteishankintakoulutusten käyttöä hallituskauden aikana.

Rekrykoulutukset eivät kuitenkaan ole uusi asia. Niitä on käytetty työllistymisen keinoina jo vuosia.

Esimerkiksi reilu kymmenen vuotta sitten silloinen työministeri Tarja Cronberg kertoi hallituksen halusta lisätä rekrykoulutuksen kaltaista täsmäkoulutusta.

Nykyisen muotoinen rekrykoulutus nousi kuitenkin ennätyssuosioon vasta viime vuonna.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsti Paajanen kertoo, että kiinnostus on kasvanut selvästi vajaassa kahdessa vuodessa.

Taustalla on muun muassa se, että rekrykoulutusten mahdollisuutta ryhdyttiin markkinoimaan aiempaa aktiivisemmin toissavuoden lopulla.

Myös Jyväskylässä rekrykoulutuksilla yritetään hakea helpotusta krooniseen sijaispulaan.

Lääkevalmistaja FinVectorin HR-päällikkö Johanna Pirinen.
Finvectorin HR-johtaja Johanna Pirinen pitää valtion tukea merkittävänä kädenojennuksena.Antti Karhunen / Yle

"Kaikkien etu"

Monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, joten nopeasti reagoiville rekrykoulutuksille on kova tarve.

Tämä huomattiin myös geeni- ja viruslääkkeitä valmistavassa Finvectorissa.

– Meillä oli osaajapula ja tarvitsimme suuremman määrän työntekijöitä kerralla, kertoo Finvectorin HR-johtaja Johanna Pirinen.

Hän pitää valtion suunnalta tulevaa tukea merkittävänä kädenojennuksena.

– Todella kustannustehokasta yritykselle.

Yhden työttömän kouluttaminen maksaa joitakin tuhansia euroja. Monien mielestä se maksaa itsensä takaisin, kun työtön saa työtä.

– Uskon, että tämä on kaikkien etu, pohtii kuopiolainen Timo Huovinen.

Koulutukset suunnitellaan yritysten tarpeisiin yhdessä järjestävän oppilaitoksen kanssa.

Lue lisää:

Tällä alalla olisi heti töitä – Täsmäkoulutuksista huolimatta bioanalyytikoista on kova pula laboratorioissa

Kuopiossa valmistetaan uutta syöpälääkettä, jolle on kova kysyntä Yhdysvalloissa: "Tämähän on sellainen lääke, ettei se saa koskaan loppua hyllystä"

Keskustele aiheesta keskiviikkoon 26.2.2020 klo 23 asti.