Perustuslakivaliokunta kuuli kansanedustaja Juha Mäenpäätä vieraslajipuheista – "En ole mielestäni loukannut mitään ryhmää"

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Perustuslakivaliokunta
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.
Perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kiistää syyllistyneensä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli tänään kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps.) liittyen hänen eduskunnassa esittämiinsä vieraslajipuheisiin. Eduskunnan täysistunnossa pitämässään puheenvuorossa Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat ja vieraslajien torjunnan.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Perustuslakivaliokunta kuuli Toiviaista viime viikolla. Tänään valiokunta kuuli Mäenpään oman näkemyksen salikäyttäytymisestään. Kuulemisessa Mäenpäätä avusti oikeustieteen tohtori Kari Uoti.

– Kansanedustajalla on lähtökohtaisesti laaja sanan- ja mielipiteenilmaisun vapaus, mutta tässä kulkee raja, että ihmisoikeutta ei saa silti loukata, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi kokoukseen mennessään.

Mäenpää itse ei kommentoi kuulemisen sisältöä tarkemmin, mutta keskustelua käytiin hänen mukaansa hyvässä hengessä.

Mäenpää kiistää syyllistyneensä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

– En ole mielestäni loukannut mitään ryhmää, enkä maininnut mitään kansanryhmää puheessani, Mäenpää sanoi Ylelle kuulemisen jälkeen.

Miksi puheessa rinnastettiin turvapaikanhakijat ja vieraslajit?

– Spontaanissa keskustelussa saattaa joskus nähdä jonkin asian, joka tukee omaa näkemystä ja poliittista retoriikkaa. Joku on nähnyt asian aivan eri sfääreissä kuin missä minä sen näen, Mäenpää sanoi.

Mäenpään mielestä asia on paisunut liian suureksi ja hänen puheensa merkityksestä on tehty liian pitkälle meneviä tulkintoja.

Mäenpään kuulemisen jälkeen perustuslakivaliokunta kuulee asiantuntijoita ja muodostaa kantansa syytelupapyyntöön.

Ojala-Niemelän mukaan käsittelyssä menee vielä viikkoja. Perustuslakivaliokunnan kanta ei sido eduskuntaa, kun asiasta äänestetään. Vaikka eduskunta antaisi suostumuksensa syytteen nostamiseen, Mäenpäätä ei välttämättä asetettaisi syytteeseen.

Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet puolueen vastustavan syytesuojan murtamista. Perussuomalaisten äänet riittäisivät torppaamaan valtakunnansyyttäjän pyynnön.

Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een asti.

* Korjaus klo 15.50. Uoti ei ole asianajaja, toisin kuin jutussa aiemmin kirjoitettiin.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Valtakunnansyyttäjä Toiviainen ja kansanedustajan syytesuoja – perustuslakitulkinnat herättävät ihmetystä

Kansanedustaja Juha Mäenpään syyteasia suoraan perustuslakivaliokuntaan – eduskuntaryhmät halusivat monimutkaiseen oikeusasiaan valiokunnan kannan