Lapsikato pakottaa Lopen miettimään milloin seitsemän alakoulua alkaa olla liikaa

Muutaman vuoden kestänyt koulurauha natisee jo, kun poliitinen paine kasvaa.

kyläkoulut
Vilja Koski ja Raakel Äikää istuvat isossa keinussa.
Seitsemänvuotiaat Vilja Koski (vas.) ja Raakel Äikää pitävät eniten Pilpalan koulun liikuntatunneista. Siihen kyläkoulun pihalla on ajanmukaiset varusteet.Dani Branthin / Yle

Välituntikellot pärähtävät soimaan Lopen Pilpalan kyläkoululla.

Ulos ei ryntää koululaisia ovet paukkuen, sillä alakoululla on vain 18 oppilasta.

Ensi vuonna heitä on enää 13.

– Meiltä lähtee jo nyt ihmisiä pois. Jos koulu lähtee, vähenee asukkaita tosi paljon. Heitä on lähtenyt työn ja parempien hoitomahdollisuuksien perässä, tietää Pilpalan vanhempaintoimikunnan jäsen Anu Kosonen.

Pilpalan koululla on kuitenkin vielä muutama vuosi aikaa yrittää muuttaa kehityksen suuntaa ennen kuin eskarilaisten ja koululaisten määrä putoaa liian alas.

Anu Kosonen istuu tyttäriensä kanssa eteisessä.
Pilpalan koulun vanhempaintoimikunnan jäsen Anu Kosonen toivoo, että tyttäret Lina (vas.) ja Pippa voisivat vielä käydä oman kylän koulua.Dani Branthin / Yle

Kohta koulua käydään etänä

Lopella on pitkään syntynyt noin sata lasta vuodessa. Viime vuonna enää 52 ja tänä vuonna luku saattaa neuvoloista saatujen tietojen mukaan pudota alle kolmenkymmenen.

Silloin kunnan seitsemän alakoulua ovat liikaa.

– Jos oikeasti painutaan vielä viidestäkymmenestä paljon alle, viimeistään tämän vuosikymmenen lopulla meidän on pakko pohtia erilaisia ratkaisuja ja myös vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseksi, sanoo Lopen uunituore sivistysjohtaja Mika Silvennoinen.

Käytännössä tämä tarkoittaisi siirtymistä ainakin osittaiseen etäopetukseen. Julkisuudessa Silvennoinen on visioinut, että oppilas voisi käydä osan viikosta kauempana sijaitsevassa koulussa ja osa olisi etäopetuksen varassa.

Suomessa selvitellään jo useammassa kunnassa, mitä toimiva etäopetus käytännössä olisi.

Lopen koulurauha natisee jo

Kuntapoliitikot ovat Lopella ylläpitäneet koulurauhaa, jolloin kouluja ei ole lakkautettu. Pinnan alla kuitenkin kuohuu jo.

– Sitä keskustelua on jo alettu käydä. On laskettu ja katsottu, paljonko mikäkin oppilas maksaa missäkin yksikössä, millaisia korjaus- ja huoltotarpeita on ja miten saadaan opettajia, onko aamu- tai iltapäivä toimintaa, luettelee Lopen sivistyslautakunnan demaripuheenjohtaja Leila Ahlqvist.

Yhden oppilaan kulut Lopen kunnalle ovat isossa yksikössä noin 5000 euroa, mutta pienissä kyläkouluissa kustannukset per nuppi saattavat nousta jopa 10 000 euroon.

Ahlqvist pelkääkin, että vuoden päästä koittavissa kuntavaaleissa kouluverkko nousee taas kuumaksi perunaksi. Silloin kyläpoliitikot saattavat hätäpäissään tehdä liiankin höveleitä lupauksia.

Houkutteleeko kouluja sulkeva kunta?

Loppi on nyt muuttotappiokunta. Jatkossa kunnan pitäisi kyetä houkuttelemaan uutta väkeä, mutta samalla palveluverkon pitäisi pysyä pystyssä. Lapsiperheitä helposti arveluttaa muuttaa kuntaan, jonka tiedetään sulkevan koulujaan.

– Se on tasapainottelua. Lopen pitää olla jatkossakin elin-, veto- ja pitovoimainen, mutta samalla meidän pitää huolehtia taloudestamme, selittää Mika Silvennoinen.

Lopen sivistystoimenjohtaja Mika Silvennoinen.
Lopen tuore sivistysjohtaja Mika Silvennoinen tietää, että etäopetus tulee kuntiin kun koululaisten määrä vähenee.Miki Wallenius / Yle

Loppi näyttää kehittyvän myös epätasaisesti. Länsilaidalla on jo nyt hiljaisempaa ja jatkossakin elämä näyttää keskittyvän kunnan itäosiin. Sieltä on lyhyt matka moottoritielle ja Riihimäelle.

– Olen nimenomaan huolissani Länsi-Lopen ja Pilpalan suunasta. Sinne tuskin on mitään muuttoryntäystä. Suuremmat mahdollisuudet ovat keskustoissa, kuten kirkonkylällä, Launosissa ja Kormussa, sanoo Ahlqvist.

Pilpala voisi kiinnosaa ekokylänä

Toivoa ei vielä menetetty Loppijärven eteläpäässä, Pilpalan kylässäkään. Siellä lasten vanhemmat ovat tottuneet keksimään keinoja koulunsa hengissä pitämiseen.

– Salaisia haaveitani on, että saisimme tänne ekokylän ja koulun rahoittamiseen näitä kouluvierailuita, siis kiinalaisia, japanilaisia ja muita. Niistä olemme jo alustavasti puhuneet kunnakin kanssa, paljastaa Anu Kosonen.