Kyläläiset eivät suostuneet kuoliniskuun, vaan ostivat yhdellä eurolla sisäilmaongelmaisen koulunsa – remontin jälkeen talo on terve ja täynnä toimintaa

Korjausrakentamisen asiantuntijan mukaan kosteusvaurioiden korjaamisesta on julkisuudessa syntynyt turhan synkkä kuva. Kauhavalla koulun lakkauttaminen tuli puun takaa.

sisäilmaongelmat
kyläyhdityksen johtokunta bingopöydän takana.
Huhmarkosken kyläyhdistys rahoittaa toimintaansa muun muassa bingolla. Bingomestarina Taneli Hiltunen, muuta johtokunnan jäsenet Anna-Maija Renko, Marja-Leena Koivisto ja Jenni Niskanen.Jarkko Heikkinen / Yle

Entinen koulu, nykyinen kylätalo Kauhavan Huhmarkoskella on taas täynnä elämää. Toimintaa talossa on monenlaista.

Yksi suosituimmista tapahtumista on joka toinen maanantai järjestettävä bingo. Bingoon ei tulla pelkästään palkintojen takia. Iloinen yhdessäolo on tärkeää.

Vuonna 2016 tunnelma oli toisenlainen, kyläläisten mielet olivat maassa.

– Koulun lakkauttaminen tuntui kuoliniskulta kylälle.

Lakkauttamista perusteltiin koulussa todetuilla sisäilmaongelmilla. Huhmarkosken kyläyhdistyksen puheenjohtajan Anna-Maija Rengon mukaan päätös tuli pahasti puun takaa.

– Oppilaat koulussa eivät olleet oireilleet, ja siksi toivottiin, että yhtäkkiä havaittujen ongelmien syitä olisi selvitelty tarkemmin. Kirjelmöimme tietysti asiasta, mutta tuntui siltä, että kun päätös oli tehty, ei siihen ollut enää palaamista.

Yhden euron talo, mutta kuntoonlaitettavissa

Alkushokista toivuttuaan kyläyhdistyksen johtokunta ryhtyi selvittämään, kuinka huonossa jamassa koulu oikeastaan on.

– Kävimme "nuuhkimassa" koululla ja totesimme, että ei tilanne niin paha ole, ettei sille kannattaisi jotain tehdä.

Öljylämmitteisen vuonna 1970 rakennetun koulun käyttökustannukset olivat suuret. Kaupungin keskustaan koulunkäyntiä keskittävällä Kauhavan kaupungilla oli siksi tarve päästä tyhjäksi jääneestä rakennuksesta nopeasti eroon.

Kyläyhdistys sai ostaa koulun yhden euron kauppahinnalla.

Entinen Ylikylän koulu
Arkkitehti Touko Saaren suunnittelema entinen Ylikylän koulu henkii 1970-lukua.Jarkko Heikkinen / Yle

Samalla kylän väki sitoutui isoon urakkaan, jonka tavoitteena oli remontoida koulu sisäilmaltaan terveeksi kylätaloksi. Hankerahoitusta saatiin ELY-keskukselta ja kyläläiset käärivät hihansa.

Anna-Maija Rengon mukaan rakennuksen peruskorjauksen kokonaisbudjetti on vähän alle 600 000 euroa, ja se pitää sisällään talkootyön.

Hyvälle liikuntasalile on tarvetta

Alkajaisiksi öljylämmitys vaihdettiin maalämmöksi. Suurin työ on tähän mennessä tehty koulun liikuntasalissa, jonka lattian alta sisäilmaongelmien on arvioitu juontavan juurensa. Nyt vanha lattia on purettu ja korotettu. Myös salin katto on korotettu.

– Samalla saimme tänne ikkunat. Entisessä tiilibunkkerissa on nyt päivänvaloa, esittelee Renko liikuntasalia, joka on lattian pinnoitetta vaille valmis.

– Kyselyitä on jo tullut, hyvälle liikuntasalille on tarvetta, iloitsee Renko.

Kyläyhdistyksellä on vankka luottamus siihen, että peruskorjaus onnistuu. Suunnitelmat on tehty huolella eikä ikäviä yllätyksiä ole tullut vastaan.

kylätalon remontoitu liikuntasali
Liikuntasaliin tulee valoa uusista ikkunoista. Samalla, kun katto korotettiin, poistettiin katosta lentopallon pelaamista haittavat palkit.Jarkko Heikkinen / Yle

Kosteusvaurioiden korjaaminen onnistuu yleensä hyvin

Epäilijöitäkin aina riittää. Monilla ovat mielessä uutiset esimerkiksi epäonnistuneista homekouluremonteista, jotka ovat johtaneet lähinnä korjaamisen kierteeseen.

Ramboll Finland Oy:n korjausrakentamisen toimialapäällikkö Inari Weijon mukaan kosteusvaurioiden korjaamisesta on päässyt julkisuudessa syntymään vääränlainen kuva.

– Julkisuuteen tulevat pieleen menneet tapaukset, niistä puhutaan. Harvemmin kerrotaan ihan tavallisista tapauksista, siitä, miten havaittiin kosteusvaurio, korjattiin se ja miten se tuli kuntoon.

Weijo huomauttaa, että melkein puolet kaikesta rakentamisesta Suomessa on korjausrakentamista ja yleensä korjaaminen onnistuu hyvin.

– Kaikki onnistumisen välineet ovat olemassa.

Uusi opas ilmestynyt

Ympäristöministeriö julkaisi viime vuoden lopulla uuden kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjausoppaan (siirryt toiseen palveluun).

Oppaan käytännönläheisistä ohjeista ja tiedoista on hyötyä erityisesti korjausten suunnittelijoille ja tilaajille. Sen kirjoittamista johti Inari Weijo.

– Edellinen opas oli tehty 90-luvulla. Aloitimme uuden tekemisen päivitystyönä, mutta käytännössä olemme kirjoittaneet kokonaan uuden oppaan, koska 90-luvun jälkeen kaikki on radikaalisti muuttunut.

Weijon mukaan niin materiaalit, prosessit kuin tavat tehdä ovat aivan toisella tasolla nyt kuin 90-luvulla. Uutta tietoa on paljon, sitä on kertynyt kokemuksen ja osin erehdyksienkin kautta, mutta ennen muuta riippumattoman, tieteellisen tutkimuksen kautta, toteaa Weijo.

– Ei ole mitään ihmeitä tekevää uutta menetelmää, mutta korjausrakentamisen prosessi on merkittävästi kehittynyt, selvittää Weijo.

Korjausrakentamiseen kannustaa nykyisin myös ilmastonmuutoksen torjunta.

– Nyt mietitään, minkälainen ilmastovaikutus on rakennuksen purkamisella. Yhä suurempia korjauskustannuksia hyväksytään, jos se pystytään perustelemaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

bingoa pelataan kylätalossa Kauhavalla
Entisen koulun tilat sopivat monenlaiseen toimintaan. Tilaa on riittävästi.Jarkko Heikkinen / Yle

"Tämä on kyläläisille tärkeä talo"

Kauhavalla vanhan koulun peruskorjaajat ovat jo nyt tyytyväisiä siihen, mitä ovat saaneet aikaiseksi. Kylätalo täyttyy ihmisistä harva se ilta ja remontti on voiton puolella.

– Tämä on minulle sydämen asia, myöntää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Renko.

Anna-Maija Renko
Anna-Maija Renko kantaa päävastuuta remontista, mutta ehtii tarvittaessa myös keittiöön paistamaan bingon pelaajille pitsaa.Jarkko Heikkinen / Yle

Koulurakennus liittyy tärkeällä tavalla useimpien kyläläisten elämäntarinoihin. Renko muistelee itse, miten hän oli neljännellä luokalla, kun uusi koulu valmistui entisen paikalle.

– Se oli hieno ja moderni silloin.

Myös Seppo Finnillä on muistoja koulun valmistumisen ajoilta. Hän oli vuonna 1969 rakentamassa koulua puolen vuoden ajan. Nyt Finni peruskorjaa talkoolaisena koulua eikä työtuntejaan laske.

– Onhan se tärkeää, että talo ei jää tyhjilleen. Tämä on kyläläisille tärkeä talo.

Talkooväellä työt jatkuvat. Pintaremonttia riittää muun muassa luokkahuoneissa ja edessä on vielä myös isompana urakkana ilmastoinnin uusiminen.

– Meille kävi ilmi, että koulun ilmastointilaitteet eivät olleet kunnossa eivätkä toiminnassa. Ne olivat alkuperäiset ja ne uusitaan tässä hankkeessa. Sitä kautta saadaan sisäilma vieläkin paremmaksi, toteaa Renko.

Lue lisää:

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla,

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.