Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä – lääkärien suositukset herättävät kritiikkiä

Klinikan apulaisylilääkäri Markku Sainio pitää Maria Nordinin kiistanalaista Eroon oireista -kurssia tutustumisen arvoisena.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Toiminnallisten häiriöiden poliklinikkaa johtava osastonylilääkäri, dosentti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Liira.
Toiminnallisten häiriöiden poliklinikan osastonylilääkäri Helena Liira valittiin viime vuonna toiseksi Mediuutisten terveysalan sadan vaikuttajan listalla.Kristiina Lehto / Yle

Jopa 15–30 prosentilla sairaaloiden ja terveyskeskusten potilaista on oireita, joille ei löydy selkeää lääketieteellistä selitystä. Sydämentykytystä, vatsakipuja, voimakasta väsymystä, unettomuutta, nivelkipuja, ahdistuksen tunnetta – lista on pitkä ja se koskee kaikkia lääketieteen erikoisaloja.

Helsingissä näitä toiminnallisiksi häiriöiksi kutsuttavia oireita on hoidettu kohta vuoden päivät Laakson alueella toimivalla toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla. Klinikka on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainoa.

– Tämä häiriöryhmä on sellainen, että oireet ovat se sairaus ja niitä oireita me hoidetaan. Täällä ei tehdä enää laajoja tutkimuksia, vaan keskitytään ihmisen toimintakyvyn parantamiseen ja kuntoutukseen, sanoo yksi klinikan perustajista, HYKSin ylilääkäri Risto Vataja.

Monella toiminnallisten häiriöiden klinikalle päätyvällä potilaalla on taustalla pitkiä tutkimuskierteitä erikoissairaanhoidossa. Tällainen tilanne on raskas sekä lääkäreille, potilaalle että yhteiskunnalle: pitkä tutkimuskierrre maksaa pitkän pennin.

Risto Vatajan mukaan esimerkiksi Britanniassa on tutkittu, että kaikista sairaaloissa makaavista potilaista noin kahdeksan prosenttia makaa siellä erilaisten toiminnallisten häiriöiden takia.

– Siihen menee enemmän rahaa kuin vaikkapa vakavien masennustilojen tai alkoholisairauksien hoitoon.

Kiinnostusta ja kritiikkiä

Lääkärien keskuudessa toiminnallisten häiriöiden hoito herättää paljon kiinnostusta. Klinikan osastonylilääkäri Helena Liira kertoo saavansa paljon luentopyyntöjä, ja klinikan perustamaan toiminnallisten häiriöiden verkostoon on liittynyt yli 500 lääkäriä eri puolilta Suomea.

Myös toisenlaista huomiota on riittänyt. Liira kertoo joutuneensa käytännössä maalittamisen kohteeksi muutamien CFS-väsymysoireyhtymään liittyvän henkilön taholta. Useat CFS-potilaat ovat ilmaisseet olevansa pettyneitä HUSin poliklinikkaan.

– Siellä on muutama yksittäinen ihminen, joka pommittaa meitä ja muun muassa eduskuntaa ja ministeriöitä sisällöillä, joissa on paljon virheellisiä väittämiä. Nämä ihmiset eivät ole olleet meidän potilaina enkä ole tavannut heitä henkilökohtaisesti.

Osa kritiikistä liittyy Liiran mukaan recoverynorge.org (siirryt toiseen palveluun)-verkkosivustoon, jota klinikalla on suositeltu joillekin CFS-oireyhtymän potilaille. Sivuston takana on norjalainen yleislääkäri, joka on kerännyt sivulle erilaisia CFS-paranemistarinoita.

Toiminnallisten häiriöiden poliklinikan tiimin kokous.
Poliklinikalla järjestetään joka keskiviikkoaamu asiantuntijalääkärien yhteiskokous, jossa käydään läpi haastavimpien potilaiden tilannetta. Jatkossa joka kuukauden viimeinen kokous avataan kaikille aiheesta kiinnostuneille lääkäreille.Kristiina Lehto / Yle

Myös klinikan apulaisylilääkäri ja Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio kertoo saaneensa jonkin verran kriittistä palautetta. Sainion mukaan taustalla on usein tilanne, jossa hän kertoo erilaisista tukimuodoista, joiden avulla ihmiset ovat oireistaan parantuneet.

Yksi tällainen on viime syksynä kohua herättänyt Maria Nordinin Eroon oireista -kurssi, jolle Tukes päätti marraskuussa asettaa 100 000 euron uhkasakon rajoittaakseen kurssin markkinointia. Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm sanoi tuolloin Ylelle, että vaikka itse kurssin sisältö olisikin asiallista, sen markkinointi sosiaalisessa mediassa ja muualla ei saa sisältää väitteitä, joista voi aiheutua haittaa terveydelle.

Sainion mukaan tätä tai muita vastaavia kursseja ei ole klinikalla suoranaisesti suositeltu, mutta niistä on kyllä kerrottu.

– Me ajatellaan niin, ettei siitä ole mitään haittaa, ja meidän on vähän pakkokin kertoa. Se olisi jopa vähän epäeettistä, jos me ei kerrottaisi, että ihmisiä on tällä tavoin täysin parantunut, jopa paremmin kuin meidän omilla toimilla.

Sainio on jo pitkään tarjonnut joidenkin sisäilmaoireista kärsivien potilaiden hoitokeinoksi DNRS-menetelmää, jonka johdannainen myös Nordinin kurssi on.

"Tämä on vielä vähän uutta ja herättää vastustusta"

Markku Sainio korostaa, että toiminnallisten häiriöiden klinikka on yliopistotason erikoissairaanhoitoklinikka, jonka asiantuntijarinkiin kuuluu huippuammattilaisia.

Hän laittaa kritiikit ja palautteet pääosin klinikan uutuuden ja erilaisuuden piikkiin.

– Lääkäreiden koulutus on se, että joku elimistössä on rikki ja sitä pyritään korjaamaan tai lääkkeillä kääntämään parempaan. Tässä se ajatus onkin hermostossa, ymmärryksessä, ajattelussa ja suhtautumisessa, jotka eivät ole ihan sitä ydintä lääketieteessä, mutta terveydenhuollossa kylläkin.

– Tulevaisuudessa 10 vuoden kuluttua tämä on jokaiselle aivan selvää. Nyt tämä on vielä vähän uutta ja herättää vastustusta, vaikka ei tiedetä edes mistä on kysymys.

Helena Liira muistuttaa, että virallisia palautekanavia pitkin klinikka ei ole saanut käytännössä minkäänlaista kritiikkiä.

– Olemme tietoisia erilaisista somekeskusteluista, vaikka ei niitä varsinaisesti seuratakaan. Mutta me emme ole saaneet yhtään muistutusta meidän potilailta tänä aikana kun ollaan täällä toimittu.

Päinvastoin potilaat ovat Liiran mukaan olleet tyytyväisiä ja kiinnostuneita kuntoutusmahdollisuuksista ja siitä, että heidät kohdataan arvostavasti ja tukea antaen.

Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden klinikka

  • Toiminnallisilla häiriöillä tarkoitetaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei perusteellisissakaan somaattisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa selviä.
  • Toiminnalliset häiriöt ovat autonomisen hermoston oireita, jotka liittyvät keskushermoston herkistymiseen.
  • Husiin viime vuonna 2019 perustettu toiminnallisten häiriöiden poliklinikka on Suomen ensimmäinen.
  • Klinikan henkilökuntaan kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi psykologia, sairaanhoitaja, neljä lääkäriä sekä ohjausryhmään ja viikkokouksiin osallistuva neurologi ja psykiatri. Sairaanhoitaja on kokopäiväinen työntekijä, muut ovat osa-aikaisia.
  • Klinikan potilaita ohjataan viidelle eri hoitopolulle. Kaikille tarjotaan yksilöllinen kohtaaminen eli psykoedukaatio ja kaikilta kysytään halukkuutta ryhmähoitoihin. Muita hoitopolkuja ovat Kelan terapiakokeilu, Kelan kuntoutuspsykoterapia sekä nettiterapia.
  • Lähetteitä tulee 1–6 päivässä, kirjoilla on nyt noin 130–140 potilasta. Noin 50 potilaan hoitojakso on saatu päätökseen.
  • Klinikan rahoitus on olemassa tällä hetkellä vain kesään 2020 asti. Helena Liira on jatkon suhteen kuitenkin toiveikas.
  • Risto Vatajan mukaan maanlajuisena tavoitteena on, että kaikkiin sairaanhoitopiireihin tulisi toiminnallisiin häiriöihin keskittyvä monialainen työryhmä.

Lue myös:

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

21-vuotiaan Nelli Hännisen kunto romahti, kun hänet vietiin hoitoon – kroonista väsymysoireyhtymää sairastava nainen on nyt kotinsa vanki

Juttua on muokattu 27.2. klo 13.05. Alaotsikkoon tarkennettu sana "ylilääkäri" muotoon "apulaisylilääkäri".