Setelien käyttö romahti – Katoaako käteinen kokonaan koronan myötä?

Ruotsissa käteisen saanti uhkasi vaarantua - nyt se turvataan lailla.

käteisraha
Myyjä ottaa rahaa kassasta.
Yle

Kulutuksen vähentyminen ja monien kauppojen suositukset välttää maksamisessa käteistä koronaepidemian aikana ovat vähentäneet käteisen käyttöä maksuvälineenä entisestään.

Suomen Pankissa tämä näkyy käteisen rahan tilauksina muun muassa automaateille.

– Käteisnostot ovat vähentyneet koronapandemian aikana selvästi, sanoo johtava neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankista.

Tuoreimpiin tilastoihin koronavaikutukset eivät ole vielä ehtineet, mutta niistä näkyy millaista tahtia käteisen nostaminen ja samalla käyttäminen on viime vuosina vähentynyt jo muutenkin.

Käteisnostojen kehitys
Samuli Huttunen / Yle

Koronapandemia on vähentänyt myös pankkien käteispalveluja entisestään ja se huolestuttaa pankkeja valvovaa Finanssivalvontaa.

– Pankkipalveluiden saatavuus on koronapandemian aikana huonontunut. Aukioloaikoja on lyhennetty ja asiakastapaamisten määriä vähennetty. Tämä vaikuttaa etenkin ikäihmisiin, jotka vielä konttoripalveluja tarvitsevat, kertoo johtava lakimies Sanna Atrila Finanssivalvonnasta.

Atrila pitää rajoituksia ymmärrettävinä tässä tilanteessa, mutta uhkana on, että korona kiihdyttää maksamisen murrosta entisestään.

Pankkikonttorien määrä Suomessa
Samuli Huttunen / Yle

Peruspankkipalvelujen saatavuus oli vielä ennen koronakriisiä Suomessa kohtuullisella tasolla, vaikka konttoriverkosto on harventunut jo merkittävästi.

– Seuraamme käteisen ja palvelujen saatavuutta nyt erityisen tarkasti, Atrila sanoo.

Ruotsi turvaa käteisen saannin lailla - Onko sama edessä Suomessakin?

Uhkana on, että he joilla maksaminen ei suju kortilla tai verkossa tai he jotka tarvitsevat silloin tällöin käteistä eivät sitä saa. Uhkana on sekin, että jos käteistä on vielä jostain saanut sillä ei voi enää ostoksia tai palveluja maksaa, kun liikkeet eivät enää kelpuuta käteistä.

Näin oli käymässä Ruotsissa, jossa käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt maailmanennätystahtia.

Näin paljon käteistä nostetaan automaateista henkilöä kohden vuodessa Suomessa ja Ruotsissa
Samuli Huttunen / Yle

Vauhti on ollut niin kova, että tammikuun alusta Ruotsissa tuli voimaan laki (siirryt toiseen palveluun), joka velvoittaa suurimmat pankit varmistamaan käteisen saannin koko maassa konttoreista, automaateista tai kauppojen kassoilta.

– Ruotsissa käteisen käyttö on vähentynyt kovempaa vauhtia kuin varmaan missään muualla maailmassa. Saa nähdän meneekö markkina Suomessakin siihen tilanteeseen, että jouduttaisiin säätämään asiasta lailla, sanoo Finanssivalvonnan johtava lakimies Sanna Atrila.

Puoli miljoonaa käteisen käyttäjää

Syynä huoleen ovat he, jotka eivät pysty tai halua luopua käteisen käytöstä. Joukko ei ole ihan pieni.

Suomen Pankin viime vuoden lopulla tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Suomessa on edelleen noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka suosivat käteistä maksaessaan.

Pääasialliset käteisen käyttäjät vuosina 2006–2019
Samuli Huttunen / Yle

Iso osa heistä eli lähinnä ikäihmisistä on myös sellaisia, joilla on puutteelliset digitaidot.

Lue lisää: Pikkukunnan asukas maksaa laskunsa kirjeitse, koska hänellä ei ole nettiä

Valtiovarainministeri Kulmuni: Selvitetään lain tarpeellisuus tarvittaessa

Suomessa aiotaan pysyä tilanteesta Ruotsia paremmin hereillä. Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin lisäksi kehitystä seurataan myös valtiovarainministeriössä.

Jos käteinen ja palvelut uhkaavat kadota niitä tarvitsevien ulottuvilta, niin valtiovarainministeri Katri Kulmuni (Kesk.) on valmis selvittämään tarvitaanko vastaavia toimia Suomessakin.

– Pankkien täytyy noudattaa sitä velvoitetta mikä heillä tällä hetkellä on ja siihen liittyy yhteiskunnallinen ulottuvuus eli ihmisillä täytyy olla kaikkialla mahdollisuus päästä käsiksi omiin varoihinsa yksinkertaisesti ja helposti. Jos siltä vaikuttaa, että pankit eivät sääntelystä huolimatta toimi niin että kaikki ihmiset eivät pääse omiin rahoihinsa käsiksi, niin kyllä minun mielestäni on tällaista lakia syytä selvittää, Kulmuni sanoo.

Suomalaispankkien mielestä lakia ei tarvita

Pankkeja edustavan Finanssialan mukaan Suomessa ei ole tarvetta Ruotsin kaltaiseen lainsäädäntöön käteispalvelujen varmistamiseksi.

– Pankeilla on erilaisia keinoja hoitaa käteisen saatavuutta. Meillä on jo tuhansia kauppoja, joista voi nostaa rahaa ja automaattejakin on lisäty, R-kioskeista voi nostaa rahaa ja lisäksi osa pankeista voi lähettää rahaa postitse, pankkeja edustavan Finanssialan johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen sanoo.

Myös digitaitojen opastus on tuottanut tulosta. Esimerkiksi Finanssialan viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan 75-79-vuotiaista jo 70 prosenttia käyttää laskujen maksuun tavallisimmin verkkopankkia.

– Digitaalinen maksaminen myös helpottuu tulevaisuudessa. Maksukorttia käyttäessä ei esimerkiksi tarvitsisi enää käyttää tunnuslukua. Sen tilalle tulee erilaisia biometrisiä tunnisteita kuten verisuonitunnistus tai vaikkapa kasvotunnistus, Tolvanen kertoo.

Koronarajoitukset lisänneet käteisen tarvetta ikäihmisillä

Käteistä pääasiallisesti käyttävien joukossa käteisen saatavuus on jopa korostunut koronarajoitusten aikana.

– On paljon ihmisiä, jotka käyttävät pankkikorttia vain nostaakseen rahaa ja he nostavat sitä kerralla enemmän. Etenkin nyt koronarajoitusten aikana käteistä on ollut pakko olla, koska kun joku hakee ruoka-ostokset kaupasta, niin ne on voinut käteisellä maksaa, sanoo puheenjohtaja Markku Virtanen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:stä.

Eläkeläisten mielestä Fivan on syytä seurata pankkien toimia tarkkaan.

– Etenkin yli 75-vuotiailla on vaikeuksia. He eivät ole tottuneet käyttämään työelämässä tietokonetta. Heille on ongelma, kun palvelut menevät nettiin ja pankkien kassapalvelut ajetaan alas, sanoo Virtanen.

Markku Virtanen, puheenjohtaja, Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ry
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt yhdistyksen puheenjohtaja Markku Virtanen muistuttaa, että moni haluaa pitää sen rahan kädessään fyysisesti maksaessaan.

Virtasen mukaan opastusta ja koulutusta tarvitaan ikäihmisille lisää, mutta ei sekään tule onnistumaan läheskään kaikilta.

– Halutaan nähdä se raha, sitä on helpompi hallita, kun se on fyysistä. Niin kauan, kun meillä on käteistä tarvitsevia ja siihen luottavia ihmisiä, pitää meillä olla rahannostopisteitä tarjolla, Virtanen sanoo.

Älypuhelimet ja tietokoneet ovat myös pienellä eläkkeellä sinnitteleville liian kalliita hankkia. Pankkikortti lähes kaikilta kuitenkin löytyy, joten Virtanen pitää hyvänä asiana jos kauppojen käteisnostomahdollisuudet laajenevat.

– Automaatit tuntuvat monista turvattomilta. Varsinkin kyläkaupoissa, joissa ihmiset tuntevat toisensa, se voisi helpottaa kynnyksen ylittämistä, Virtanen sanoo.

Verkkopankki käyttöön tilinkäyttövaltuutuksella

Laskujen maksuun kaupan kassakaan ei kuitenkaan pysty. Silloin käytössä on muun muassa maksupalvelukuoret, joissa laskut lähetetään pankin hoidettavaksi. Suoramaksupalvelutkin ovat suosittuja.

Pankkikortin ja verkkopankin hyödyt voisi puolestaan saada käyttöön antamalla digitaidot osaavalle läheiselle tilinkäyttövaltuutuksen.

– Aina voi antaa tilinkäyttövaltuutuksen läheiselle. Laki ei salli sitä, että henkilö antaisi toiselle noin vain omat verkkopankkitunnuksensa, mutta voi antaa valtuutetulle oikeuden käyttää tiliä tämän omilla tunnuksillaan, sanoo Finanssialan Inkeri Tolvanen.

Keino on myös keveämpi kuin edunvalvontavaltuutus. Se on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.

Lue lisää: Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä heti – ”Kuka tahansa meistä voi vammautua autokolarissa ensi viikolla”

Lue lisää: Miten vanhuksen pankkiasiat kannattaa hoitaa? (siirryt toiseen palveluun)