EU:n tiukka budjettivääntö alkoi – Suomi haluaa viljelijöille ilmastorahaa ja sakkoja sääntörikkureille

Huippukokouksen tarkoituksena on sopia EU:n budjetista vuosille 2021–2027.

Euroopan unioni
Sanna Marin
Kenzo Tribouillard / AFP

Brysselissä on alkanut huippukokous, jonka tarkoituksena on sopia EU:n budjetista vuosille 2021–2027.

Odotukset huippukokouksen suhteen ovat matalalla, sillä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ei ole pystynyt lähentämään eri linjalla olevia jäsenmaiden blokkeja.

Yhtä ääripäätä edustavat rikkaat nettomaksajamaat Saksa, Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta, jotka eivät halua kasvattaa seitsenvuotista budjettia yli prosenttiin yhteisestä bruttokansantulosta.

Toisessa päässä on niin sanottu koheesioryhmä eli unionin nettosaajat idässä ja etelässä. Näitä maita on pitkälle toistakymmentä ja kaikki vastustavat tukirahojen leikkauksia. Nettomaksaja Suomi putoaa tavoitteillaan välimaastoon.

Britannian ero EU:sta tekee kuitenkin noin 60 miljardin euron kolon budjettiin. Jos sitä ei korvata jäsenmaksuja korottamalla, on leikattava jostain, lähinnä maatalous- ja aluetuista, jotka vievät leijonanosan yhteisestä budjetista.

Lisäpaineita budjetin kasvattamiseen tuovat unionin uudet haasteet ja tavoitteet: ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisääminen sekä maahanmuuton hallitseminen.

Suomi haluaa lisää panostuksia maatalouteen ja oikeusvaltiokehitykseen

Suomi tavoittelee budjettia, jonka suuruus on 1,06 prosenttia bruttokansantulosta.

Suomen tavoite on pitää budjetin kokonaistaso kohtuullisena, vaikka on hyväksyttävää, että jäsenmaksu nousee jonkin verran.

Suomen ehdotus EU-budjetiksi
Samuli Huttunen / Yle

Toinen tärkeä asia Suomelle on maaseudun kehittämisen rahoituksen turvaaminen. Suomi esittää maaseudun kehittämisrahoihin 10 miljardin euron korotusta komission esitykseen verrattuna.

Kolmanneksi Suomi haluaa budjettiin mukaan oikeusvaltiomekanismin, jonka nojalla jäsenvaltiolta voidaan evätä rahoitusta, jos se rikkoo oikeusvaltioperiaatteita vastaan.

Budjetin pohjana on Euroopan komission esitys, jossa budjetin koko on 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Komission esitys ei sellaisenaan tyydytä juuri ketään.

– Olen pettynyt siihen, että Charles Michel on omassa ehdotuksessaan jo vesittänyt oikeusvaltiomekanismia alkuperäisestä, ja toivon, että siihen saadaan kiristyksiä, pääministeri Sanna Marin sanoin ennen huippukokouksen alkua.

EU:lla on tarkoitus ryhtyä keräämään jäsenmaksujen lisäksi myös omia varoja eri veroin. Niistä ainoastaan muovivero on edennyt, mutta siitä ei ole suurta apua rahoitusriitaan. Digivero, lentovero ja rahoitustransaktiovero ovat vasta puheissa.

Lue myös:

Suomi taistelee aina vaan maatalouden puolesta – EU:n budjettineuvottelut alkavat