Lukiolaisia patistetaan korkeakouluopintoihin, vaikka moni on jo nyt jaksamisen rajoilla – tavoite on karsia välivuosia

Uusi laki edellyttää lukioilta tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

lukio
Opiskelijoita Venäjän kielen tunnilla.
Lukiossa suoritettujen korkekoulukurssien toivotaan nopeuttavan tietä jatko-opintoihin.Kalle Purhonen / Yle

Petäjäveden lukion pihalle on kokoontunut aamukahdeksalta viitisenkymmentä lukiolaista. Ilmassa on pienen luokkaretken tunnelmaa. Portin takana odottaa bussikyyti naapurikuntaan Keuruulle, jossa jatketaan alkuviikosta alkaneita korkeakouluopintoja.

Kaksi keskisuomalaista pikkulukiota yhdistivät opiskelijansa viikon ajaksi järjestääkseen heille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin käytännössä. Pään vaivaa aiheutti kuitenkin se, kuinka opintoja voitaisiin tarjota niin, etteivät ne aiheuttaisi lisästressiä muutenkin kiireisessä lukioarjessa.

Opiskelija Viljami Melgin työskentelee tietokoneella. Etualalla 3D-tulostettuja muoviesineitä.
Viljami Melgin valitsi lukion korkeakouluviikolla 3D-tulostuksen kurssin. Kokemus on lisännyt kiinnostusta alaan. Eerik Lappalainen/Yle

Kuluneella viikolla opiskelijat ovat saaneet valita yhden opintopisteen kokonaisuuden joko koodauksesta, markkinoinnista, matkailusta, 3D-tulostuksesta tai anatomiasta. Opetuksen järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Ensimmäistä kertaa järjestetyn korkeakouluviikon kokemukset ovat tähän mennessä olleet positiivisia.

– Tämä on mukavaa vaihtelua normaaliin lukioarkeen. Ehkä voisin harkita ammattiakin tämän pohjalta, kertoo 3D-tulostamisen kurssille osallistuva Viljami Melgin Petäjäveden lukiosta.

Korkeakoulun kynnystä on höylättävä matalammaksi

Petäjäveden lukiolaisten kommentit korkeakouluviikosta ovat kuin suoraan Opetus- ja kulttuuriministeriön unelmista: korkeakouluopintoihin tutustuminen on antanut käsityksen siitä, millaista arki jatko-opinnoissa voisi olla. Ja mikä parasta, kokemus on ollut kannustava.

Juuri tällaisia vaikutuksia tavoitellaan, kun lukioita on velvoitettu uudessa laissa entistä tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.

Taustalla on huoli siitä, että suomalaisten ylioppilaiden siirtyminen jatko-opintoihin on liian hidasta.

Vuonna 2017 jatko-opiskelupaikkaa korkeakouluissa haki 75 prosenttia ylioppilaista, mutta vain 28 prosenttia jatkoi opintoja samana vuonna. Välivuodet venyttävät myös työelämään siirtymistä korkeakoulun jälkeen.

Jo lukioaikana saatujen korkeakoulukokemusten toivotaan madaltavan kynnystä jatko-opintoihin.

Lisää tavoitteita, vaikka vanhatkin väsyttää?

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön muotoja ei ole määrätty laissa.

Kevyimpiä toteutustapoja voisivat olla esimerkiksi lyhyet vierailut tai osallistuminen erilaisille opintomessuille ja -tapahtumiin.

Lukiolakia valmistellut työryhmä on kuitenkin asettanut rimaa korkeammalle (siirryt toiseen palveluun) (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Se pitää tärkeänä, että lukioissa tarjottaisiin mahdollisuus myös varsinaisiin korkeakouluopintoihin.

Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto.
Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto uskoo, että korkeakouluopintoja voi suorittaa jo lukiossa, jos lukujärjestys joustaa.Eerik Lappalainen / Yle

Tavoitteena on, että jatkossa noin puolet lukiolaisista suorittaisi vähintään kahden opintopisteen verran korkeakouluopintoja ennen ylioppilaaksi valmistumistaan.

Ajatus tuntuu korkealentoiselta, kun huomioidaan viime vuosina lisääntyneet hälyttävät tiedot lukiolaisten jaksamisesta.

Kahden opintopisteen suorittamisen arvoidaan korkeakouluissa vastaavan noin 54 tunnin työtä.

Jo nyt joka kolmas Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista kokee hukkuvansa koulutyöhön ja reilu 35 prosenttia vastaajista on huolissaan omasta mielialastaan.

“En varmasti olisi itse etsinyt korkeakouluopintoja lukion kylkeen”

Tähänkin mennessä moni suomalainen lukio on tarjonnut mahdollisuutta tehdä avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintoja verkossa.

Näin on ollut myös Petäjävedellä, mutta kiinnostus on ollut käytännössä olematonta.

– En varmasti olisi itse etsinyt korkeakouluopintoja lukion kylkeen. Se on muutenkin niin raskasta. Mutta oli ihan kiva, että koulu sysäsi liikkeelle tutustumista, kertoo toista vuotta Petäjäveden lukiossa opiskeleva Saini Savolainen.

Petäjäveden ja Keuruun lukiot päätyivät raivaamaan lukujärjestykseen tilaa poistamalla yhden koeviikon. Meneillään olevan jakson opinnot on tentitty pienemmillä kokeilla kurssien aikana ja kokeilta vapautuneille päiville pyydettiin kurssitarjontaa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Mielestäni on ihan oleellista, että lukio mukauttaa omaa toimintaansa, jotta syntyy aidosti mahdollisuus kaiken muun ohella myös korkeakouluopintoihin, sanoo Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto.

Lukiolainen Saini Savolainen
Saini Savolaisella on pelkästään positiivisia kokemuksia ammattikorkeakouluopintojen kokeilemisesta,vaikka ei olisi hakeutunut niihin omatoimisesti.Eerik Lappalainen / Yle

Uutta lukiolakia valmistellut työryhmä painotti, että koulutuksen alueellisen tasa-arvon takia iso osa korkeakoulutukseen tutustumisesta pitäisi tapahtua verkossa toteutettavissa muodoissa.

Petäjävedellä ja Keuruulla haluttiin kuitenkin oppilaille myös lähiopetusta. Se mahdollistui lukioiden yhteistyöllä. Näin saatiin tarpeeksi suuret ryhmäkoot useampaan eri oppiaineeseen.

Ammattikorkeakouluopetukseen osallistuvat käytännössä kaikki ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat Petäjäveden lukiosta ja ensimmäisen vuoden opiskelijat Keuruun lukiosta.

Ensi vuodelle vastaavaa yhteistyötä suunnitellaan Jyväskylän yliopiston kanssa. Yhteensä molemmista tutustumisviikoista kertyisi opiskelijoille kaksi korkeakoulun opintopistettä.

– Se on kohtuullinen ja riittävä tavoite, Metsäpelto sanoo.

Korkeakoulut joutuvat muokkaamaan tarjontaansa lukioille

Korkeakouluissa on huomattu lukioiden uusi velvoite yhteistyön lisäämisestä.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun on tullut useita yhteydenottoja ja kevään aikana järjestetään Petäjäveden ja Keuruun kurssiviikon lisäksi vastaavia tutustumisviikkoja myös Jyväskylän ja Jämsän lukiolaisille. Suunnitteilla on myös verkkopohjaisia tutustumiskursseja.

Jos aiemmin avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteitä suoritti vain muutama lukiolainen vuodessa, tänä keväänä lukuun tulee lisää nollia, iloitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun suunnittelija Maarit Korva.

Periaatteessa lukiolaisille tarjotaan opintoja avoimen ammattikorkeakoulun valikoimasta. Käytännössä kursseja on jouduttu pilkkomaan yleensä viiden opintopisteen kokonaisuuksista pienemmiksi paloksi, että ne mahtuisivat lukiolaisten muutenkin täysiin opintosuunnitelmiin.

– Aika paljon suunnittelutyötä on käytetty siihen, että on etsitty sopivia, kurkistavia kursseja lukiotarjottimelle, Korva kertoo.

Tietokoneruudulla kaksihaaraisen putken 3D mallinnuskuva.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat pilkkoneet kurssikokonaisuuksiaan pienemmiksi, lukioiden lukujärjestyksiin sopiviksi paloiksi. Eerik Lappalainen / Yle

Samaa työtä on tehty myös yliopistoissa. Lähes kaikkien avoimien yliopistojen kurssitarjonnasta löytyy jo lukiolaisille räätälöityjä 1-5 opintopisteen tutustumiskursseja.

Suunnitteluun käytetty työ kuitenkin palkitsee korkeakoulut monella tapaa.

Lukiot maksavat kurssisuorituksista tavallisesti 15 euroa opintopisteeltä, tosin jotkut korkeakoulut tarjoavat lukiolaisten opintoja ilmaiseksi. Samalla korkeakoulu saa aitiopaikan markkinoida tarjontaansa tuleville opiskelijoille.

– Kaikkiin korkeakoulujen aloihin ei millään ehdi tutustua lukio-opetuksen puitteissa. Nyt tarjotaan mahdollisuus testata ihan konkreettisesti, mitä opiskelu jollain alalla voisi olla, Korva sanoo.

Yhdestä kurssista moninkertainen hyöty

Lukioaikana kerätyt korkeakoulupisteet voivat parhaimmillaan hyödyttää opiskelijaa vähintään tuplasti tavallisen kurssin verran.

Opinnot lasketaan mukaan lukion kurssitavoitteeseen ja jos opiskelut jatkuvat korkeakouluun, opintopisteet voidaan laskea hyödyksi vähintäänkin vapaasti valittavina opintoina.

Lisähyötyä voi syntyä, jos kurssi laajentaa osaamista ylioppilaskokeen reaaliaineen kirjoituksissa tai vahvistaa opiskelijan näkemystä tulevaisuuden alastaan.

Pahimmillaan korkeakouluopinnoista voi kuitenkin muodostua lisärasite, joka toimii pikemminkin ulosheittäjänä, kuin kiinnostuksen herättäjänä jatko-opinnoille.

Sekä lukioissa että korkeakouluissa kuitenkin uskotaan, että tutustumisen tulos jää enemmän plussan puolelle:

– Hyvä tulos on se, jos opiskelija huomaa että tämä voisi olla oma juttu. Mutta myös se, jos huomaa, että ehkä haluankin katsella vähän muuta, sanoo Maarit Korva Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Voit keskustella aiheesta 22.2. kello 23:een asti.