Kolme miljoonaa uutta puuta ja 20 puistoa – Milano yrittää ratkaista hälyttävän saasteongelman vihertymällä

Asiantuntijoiden mukaan viherhankkeet voivat parantaa ilmanlaatua, mutta ne eivät ratkaise saasteongelmaa.

Viheraluerakentaminen
Kaupunkinäkymä.
Milanon tuomiokirkon aukiolle kaksi vuotta sitten istutetut palmupuut ovat osa kaupungin vihertymistä. Aukio on kaupungin suosituin tapaamispaikka. Adriano Candiago

Milano– Viisi vuotta sitten täällä oli vain vanhoja taloja ja rakennustyömaa. Kaikki on muuttunut, sanoo 32-vuotias Pietro Spagnolo ja katselee ympärillään aukeavaa nurmikenttää.

Kentän maaperästä puskee lukemattomia erinäköisiä pensaita ja puita ikivihreistä talviaikana lehtensä menettäviin. Nurmikon lomassa risteilevät polut, ja kauempana kohoaa nostokurkia, kiiltäviä pilvenpiirtäjiä sekä korkeita uudisrakennuksia.

Spagnolo on tullut lounastunnillaan levähtämään Porta Nuovan kaupunginosaan, jossa näkyy hyvin Milanon nopea muutos aiempaa vehreämmäksi kaupungiksi.

Milano pyrkii puuttumaan vakavaan ilmansaasteongelmaan, jonka syynä on muun muassa henkilöautojen suuri määrä sekä kaupungin sijainti laaksossa Alppien suojassa.

Mies
Sisilialaislähtöinen Pietro Spagnolo on ilahtunut uuden kotikaupunkinsa viherinvestoinneista. Adriano Candiago

Milanoon työn perässä Sisiliasta muuttanut Spagnolo kertoo huomaavansa ilmansaasteet silmien kutisemisena, mutta olevansa jo tottunut huonoon hengitysilmaan.

Toisella puolella viherkenttää päivää paistatteleva Simona Baranzini, 28, kertoo pakenevansa usein viikonlopuksi kotiseudulleen Maggiore-järven rannalla sijaitsevaan kylään, jossa henki kulkee paremmin.

Baranzini harmittelee, että saasteet estävät pyörällä kulkemisen.

– Kun Milanon taivasta peittää harmaa saastesumu, ulkona tuntuu, että tukehtuisi. Silloin pyörällä autojen ja bussien seassa ajaminen tuntuu mahdottomalta.

Nainen
Simona Baranzini tuli Porta Nuovan alueelle levähtämään ja odottamaan junan lähtöä läheiseltä asemalta. Adriano Candiago

Milano on viime vuosina investoinut mittaviin viherhankkeisiin, joiden odotetaan imevän vuosittain useita miljoonia tonneja hiilidioksidia ilmakehästä.

Ennen vuotta 2030 kaupungin alueelle aiotaan istuttaa kolme miljoonaa puuta ja rakentaa yksi suuri ja kaksikymmentä pienempää puistoa. Viheralueita nousee maaperän lisäksi rakennusten katoille.

Kaupungin viherinvestoinnit herättävät sekä Baranzinissa että Spagnolossa luottamusta.

– Uskon, että viihtyvyyden lisäksi ilmanlaatu paranee merkittävästi, Spagnolo sanoo ja viittoilee kohti sadan metrin päässä kohoavaa tornitaloa.

Vihertalo kahden lasisen, korkean kerrostalon välissä.
Tornitalokaksikko Bosco Verticalen asuntojen hinnat hipovat pilviä. Neliömetristä saa maksaa vähintään 15 000 euroa. Adriano Candiago

Bosco Verticale eli “pystysuora metsä” on Milanon tornitalokaksikko, joka valmistui vuonna 2014 ja on palkittu ulkomailla arkkitehtuuristaan.

Talojen parvekkeilla kasvaa noin 800 puuta ja lähes 20 000 pensasta ja kasvia. Ne vastaavat 20 000 neliömetrin metsäalaa.

– Kun näen tällaista kaupungissa, alkaa tehdä mieli tuoda vihreää myös omaan kotiin. Olenkin istuttanut parvekkeeni täyteen kasveja, Spagnolo kertoo.

Parvekenäkymä.
Bosco Verticalen parvekkeilla kasvaa lähemmäs tuhat puuta sekä useita tuhansia pensaita ja muita kasveja. Adriano Candiago

Miljoonia puita ja kymmeniä puistoja

1,4 miljoonan asukkaan Milano sijaitsee pohjoisessa Italiassa Po-joen laakson alueella, joka on Euroopan saastuneimpia seutuja. Laakso tunnetaan maatalouden ja teollisuuden keskuksena.

Iltalian pohjoisosan kartta, Po-joki ja Milanon kaupunki
Leena Luotio / Yle

Milano pyrkii puuttumaan saasteisiin ja toppuuttelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa rajoittamalla yksityisautoilua ja vanhojen diesel- ja bensiinikäyttöisten autojen käyttöä sekä kehittämällä julkista liikennettä ja pyöräteitä.

Myös lämmitysjärjestelmiä on kehitetty – muista fossiilisista polttoaineista on siirrytty maakaasuun, ja uusiutuvat energiamuodot nostavat päätään.

Autojen ja lämmityspäästöjen hillitseminen sekä viherhankkeet ovat helpottaneet ilmansaasteita, kertoo ympäristöjärjestö Legambienten Milanon alueen tutkimuskoordinaattori Damiano Di Simine.

– Viime vuosi oli ilmansaasteiden kannalta paras vuosikymmeniin. Mutta ei mene yhtään talvea niin, etteivätkö luvut nousisi hälyttäviksi, hän kertoo.

Mies
Ympäristöjärjestö Legambienten tutkimuskoordinaattori Damiano Di Simine toivoo, että viherhankkeet voisivat helpottaa Milanon trooppisia öitä.Adriano Candiago

Viimeksi tammikuussa kävi näin. Di Siminen mukaan Milanon hengitysilmassa olevien pienhiukkasten määrä ylitti Euroopan ympäristökeskuksen suositusrajat 27 päivänä 31:stä. Ilma oli siis “myrkyllistä lähes koko kuukauden”, sanoo Di Simine.

Parmesaani ja parmankinkku saastuttavat

Di Simine uskoo, että viherhankkeet voivat tuoda helpotusta ilmaston lämpenemisen seurauksiin, jotka näkyvät Milanossa selvästi. Kaupungin keskilämpötila on noussut teollistumisen jälkeen yli kaksi astetta, ja trooppisia öitä on vuosittain jopa 35.

Puut paitsi sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, voivat kasvaessaan viilentää myös paikallisesti esimerkiksi luomalla varjoja kaupunkiin.

Kaupunkinäkymä.
Palmuja Milanon tuomiokirkon aukiolla, joka on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä.Adriano Candiago

Silti viherhankkeet yksin eivät riitä ratkaisemaan koko ongelmaa.

– Milanon sijainti laaksossa Alppien katveessa on onneton, sillä vuoret estävät ilmaa liikkumasta. Sitä ei voi muuttaa. Lisäksi alueen asukasmäärä on korkea, samoin henkilöautojen määrä, Di Simine listaa.

Asiantuntijan mukaan eniten ilmastopäästöjä aiheuttaa kuitenkin alueen massiivinen karja- ja sikatalous – ja suomalaisillekin tutut italialaiset vientituotteet kuten parmesaani ja parmankinkku. Po-joen laakson alueella tuotetaan lähes puolet Italian maitotuotteista ja yli puolet sianlihasta.

Alueen talous yksin vastaa 40 prosentista Italian bruttokansantuotteesta. Pelkästään parmesaani- ja parmankinkkubisnes tuo Italialle miljardeja euroja vuodessa.

– Tästä ongelmasta ei puhuta, koska ulkomailla tuotteet ovat niin suosittuja. Kukaan ei ajattele, että niiden tuottamiseksi tämä alue on läpikotaisin saastunut. Sikojen ja nautojen määrä on täysin epäsuhtainen, ja ne aiheuttavat suuria ammoniakkipäästöjä.

Di Siminen mukaan tilanteen korjaamiseksi tuotantoa on pienennettävä. Tarvitaan merkittäviä poliittisia toimenpiteitä.

– Pitäisi tuottaa vähemmän ja parempaa laatua. Tähän mennessä alueen poliitikot eivät ole kuitenkaan tällaisesta edes hiiskuneet.

Mies kävelyllä koiran kanssa. Aurinko laskee.
Milanolaiset tulevat uudelle Porta Nuovan alueelle esimerkiksi kävelylle, lenkille tai päivää paistattelemaan. Adriano Candiago

Juttua korjattu 23.2.2020 klo 15.20. Hiilidioksidin ja ilmansaasteiden virheellinen rinnastus jutusta muutettu.

Lisää aiheesta:

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

Vitesy.com: Nitrogen dioxide and fine particles are threatening Po valley air quality (siirryt toiseen palveluun)