Yle Somaliassa: Ennen vankien pelättiin palaavan terroristeiksi, nyt suomalaiset ja ruotsalaiset kouluttavat sekä vankeja että vartijoita

Terrorismista tuomittu ei usko enää al-Shabaabia, muttei luota hallitukseenkaan. Siksi terroristijärjestö voi edelleen hyvin.

terrorismi
Vangit saavat pelata jalkapalloa päivittäin, mutta piha on pieni. Ennen kuntoutusohjelmaa he pääsivät selleistä vain vessaan, syömään ja pesulle.
Vangit saavat pelata jalkapalloa päivittäin, mutta piha on pieni. Ennen kuntoutusohjelmaa he pääsivät selleistä vain vessaan, syömään ja pesulle.Liselott Lindström / Yle

BAIDOA, SOMALIA

Kolme vuotta sitten Ali Mohammed Gabow istui vihaisena täpötäydessä sellissään.

Vartijat solvasivat vankeja, kohtelivat heitä kuin eläimiä. Selleistä ei saanut poistua kuin vessaan, syömään ja peseytymään.

Gabow on tuomittu terrorismista. Hänen kaltaisiaan sekä pelättiin että halveksittiin.

Jos joku koski häneen, hän säpsähti. Jos joku puhui hänelle, hän suhisi.

Sitten asiat alkoivat muuttua. Tunnelmasta tuli lämpimämpi ja ystävällisempi. Vankeja alettiin kuunnella.

Baidoan vankilasta tuli kansainvälinen deradikalisoinnin pilottiprojekti. Päämääränä oli löytää malli, jota voisi soveltaa laajemmin koko maan vankiloissa.

Vankila sijaitsee keskellä kaupunkia moskeijan vieressä.
Vankila sijaitsee keskellä kaupunkia moskeijan vieressä. Liselott Lindström / Yle

Vankeja alettiin kuntouttaa ja opettaa. Vartijoita koulutettiin ihmisoikeuksista.

Baidoan vankila Lounais-Somaliassa on korkean riskin vankila. Tänne sijoitetaan vankeja, joiden pelätään uusivan rikoksensa. Kolmasosa heistä on Gabowin tapaan tuomittu terrorismirikoksista.

Terroristijärjestö Al-Shabaab on edelleen voimissaan Somaliassa. Järjestö saa voimaa siitö epäluottamuksesta, jota kansalaiset kokevat maan korruptoitunutta hallintoa kohtaan.

Yksi tärkeimmistä aseista terroristijärjestöä vastaan on estää Gabowin kaltaisten, köyhien ja kouluttamattomien liittyminen järjestöön.

Ekstremismin vastaisen projektin pani alulle suomalainen Kirkon ulkomaanapu paikallisen Centre for Research and Dialogue-järjestön kanssa vuonna 2016. Projektia valvoo YK:n Somalian tukiperaation UNSOM, ja myöhemmin mukaan tuli myös Ruotsi.

Nyt vankilan hiekkaiselta pihalta kuuluu naurua. Gabow laukaisee pallon kohti kivillä rajattua maalia, mutta se menee ohi. Hän nauraa huonolle laukaukselleen, heittää kaverille yläfemmat ja peli jatkuu. Kohta alkaa päivän ensimmäinen oppitunti, englanti.

Jalkapallomatsin jälkeen vangit saavat peseytyä. Se on usein päivän ainoa mahdollisuus siihen.
Jalkapallomatsin jälkeen vangit saavat peseytyä. Se on usein päivän ainoa mahdollisuus siihen.Liselott Lindström / Yle

Pineapple, opettaja kirjoittaa taululle.

- Pineapple, vangit vastaavat kuorossa.

- Mikä se on? opettaja kysyy.

- Ananas, yksi sanoo.

Lemon.

- Lemon.

Banana.

- Banana.

Englanti on yksi Gabowin lempiainesta. Sen lisäksi hän pitää matikasta ja uskonnosta.

Vasta täällä hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan.

Suuri osa vangeista oli lukutaidottomia pidätyshetkellä, mutta saavat oppia kirjoittamaan ja lukemaan kuntoutusohjelmassa.
Suuri osa vangeista oli lukutaidottomia pidätyshetkellä, mutta saavat oppia kirjoittamaan ja lukemaan kuntoutusohjelmassa. Liselott Lindström / Yle

Englannintunnin jälkeen muut menevät rukoilemaan. Gabow jää antamaan haastattelua. Kamera pyörii, ja Gabowin sydän lyö kovaa. Hän hengittää syvään pari kertaa. Ei ole syytä hermoilla.

Nimensä hän kertoo, mutta kasvoja emme saa näyttää. Siitä voisi koitua ongelmia, kun hän vapautuu.

– Mashallah. Olen 26 vuotta vanha, ja syksyllä 2016 minut tuomittiin 10-vuotiseen vankeusrangaistukseen al-Shabaab-terroristijärjestöön kuulumisesta.

Mashallah, jumalan tahto. Gabow ei itse myönnä kuuluneensa terroristijärjestö al-Shabaabiin. Hän hyväksyy nyt sen, että vankilassa on vielä oltava lähes seitsemän vuotta. Sekin on jumalan tahto. Eikä sille mitään voi.

Gabowin ajatuksiin jumalan tahdosta vankila on kuitenkin vaikuttanut.

Vuonna 2010 al-Shabaab, eli “nuoriso”, oli huipussaan. Somalian hallituksen kaaduttua vuonna 1991 maan oikeusjärjestelmää johtivat tuomioistuimet, jotka nojautuivat sharialakiin.

Terroristijärjestö syntyi somalialaisten islamilaisten shariatuomioistuinten liitton aseellisesta siivestä vuonna 2006. Muutamassa vuodessa se valtasi useita kaupunkeja Somaliassa, myös pääkaupunki Mogadishun.

Somalian kartta, johon merkitty al-Shabaabin vaikutusalue.
Yle

Afrikan unionin AMISOM-joukot onnistuivat häätämään järjestön pois suurista kaupungeista, myös Baidoasta, vajaat kymmenen vuotta sitten. Afrikan unioni on samantyyppinen valtioliitto kuin EU.

Somalian maaseudulla al-Shabaab on kuitenkin edelleen paikoin vahva.

Alkuvuodesta 2020 järjestö näytti jälleen tuhovoimansa. Kymmeniä kuoli kahdessa terrori-iskussa Mogadishussa. Al-Shabaab hyökkäsi myös Yhdysvaltojen sotilastukikohtaan Keniassa ja tappoi kolme amerikkalaista.

Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin valtakautena moninkertaistanut ilmaiskujen määrän Somaliaan. Vuonna 2019 niitä tehtiin lähes 60, kuusi kertaa enemmän kuin vuonna 2015.

Terroristijärjestön johdossa ovat muun muassa Irakissa ja Afganistanissa koulutusta saaneet jihadistit. Jalkaväestä taas suurin osa on Gabowin kaltaisia: köyhiä ja lukutaidottomia, joita motivoivat paikalliset kiistat ja toimeentulo. Jotkut liittyvät pakosta, toiset siksi, että al-Shabaab on tarjonnut heille mahdollisuuden ansaita rahaa. Maailmanlaajuinen pyhä sota on monelle aluksi vieras asia.

Isäänsä Gabow ei muista. Äiti kuoli hänen ollessaan viisivuotias, ja sukulaiset pitivät hänestä huolta. Hän ei koskaan käynyt koulua. Gabow oppi jo lapsena viljelemään sipuleita ja kiersi tiloilla auttamassa tarpeen mukaan.

Elämä oli köyhää ja niukkaa.

Sitten hän kuuli, että isommasta kaupungista löytyisi töitä.

Hän lähti Baidoan koillispuolella sijaitsevaan Beledweynen kaupunkiin ystävänsä kanssa. Gabow kertoo lähteneensä ansaitsemaan rahaa. Siihen aikaan Beledweyneä kontrolloi kuitenkin al-Shabaab.

Baidoan kaupungissa on yhtä paljon maan sisäisiä pakolaisia kuin asukkaitakin. He ovat paenneet al-Shabaabia ja kuivuutta ympäröiviltä alueilta. Suurin osa on maanviljelijöitä.
Baidoan kaupungissa on yhtä paljon maan sisäisiä pakolaisia kuin asukkaitakin. He ovat paenneet al-Shabaabia ja kuivuutta ympäröiviltä alueilta. Suurin osa on maanviljelijöitä.Liselott Lindström / Yle

Gabowin oman kertoman mukaan hän lähti Beledweynestä Mogadishuun joulukuussa 2011, kun Afrikan unionin AMISOMin joukot vapauttivat kaupungin al-Shabaabilta rajujen taisteluiden jälkeen.

Pääkaupungissa hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja työskenteli parturina. Sitten hänet pidätettiin Baidoassa matkalla tapaamaan sukulaisiaan.

Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että Gabow lähti Beledweyneen liittyäkseen terroristijärjestöön

Nyt hänen todellisuutensa rajautuu Baidoan vankilaan. Täällä on noin 150 vankia, vaikka tilaa olisi vain 50:lle. Vessoja on seitsemän, sellejä kahdeksan. Tilaa on liian vähän, ja käymälät haisevat.

Vankilanjohtaja Adan Ali Ahmed vie kierrokselle vankilan selliosastolle. Sellejä ei saa kuvata. Ne ovat pieniä ja täynnä ihmisiä.

Baidoan vankilalla on jo noin 70 vuotta ikää, ja rakennukset ovat rapistuneet. Ruotsin valtio on ostanut maata uutta vankilaa varten, mutta rahoitus rakentamista varten uupuu.
Baidoan vankilalla on jo noin 70 vuotta ikää, ja rakennukset ovat rapistuneet. Ruotsin valtio on ostanut maata uutta vankilaa varten, mutta rahoitus rakentamista varten uupuu.Liselott Lindström / Yle

Deradikalisaatioprojekti ei ole tuonut lisää fyysistä tilaa vangeille. Kaltereiden läpi tuijottaa sekä välinpitämättömiä että uteliaita silmiä.

Vaikka olot ovatkin ankeat, koulutus on vankilanjohtajan mukaan paljon tehokkaampi tapa taistella al-Shabaabia vastaan kuin aseet.

– Kun he tulivat, heihin ei saanut edes koskea. Nyt näit, miten he pelaavat yhdessä jalkapalloa!

On yksi luokkahuone, ja pieni katos, jonka alla vangit voivat ottaa vastaan vierailijoita. On pieni piha, jossa saa pelata jalkapalloa. Joskus vangit pelaavat korttia tai heittävät noppaa.

Sen lisäksi he saavat käydä psykologilla. Ja se on iso asia.

Yksi deradikalisaatioprojektin työntekijöistä onruotsalainen Eva-Lena Hjalmarsson. Baidoa on nykyään rauhallinen, mutta ulkomaalaisten on edelleen vaarallista liikkua ilman aseistettuja saattueita ja luodinkestäviä autoja.

EVa-Lena Hjalmarsson tekee tiiviisti yhteistyötä Somalian oikeuslaitoksen kanssa ja kouluttaa  vanginvartijoita.
EVa-Lena Hjalmarsson tekee tiiviisti yhteistyötä Somalian oikeuslaitoksen kanssa ja kouluttaa vanginvartijoita.Hanna Nordenswan / Yle

Hjalmarssonviettää suurimman osan ajastaan Baidoassa YK:n alueella. Vankila sijaitsee aivan YK-alueen porttien kupeessa.

YK:n alue Baidoassa on tarkkaan vartioitu. Sellainen on monessa Somalian kaupungissa. Samalla alueella majailevat Afrikan unionin AMISOM-rauhanturvaajajoukot Etiopiasta. AMISOM on täällä taistelemassa al-Shabaabia vastaan.

Hjalmarsson kouluttaa Baidoan vankilan vanginvartijoita kriminaalihuollon neuvonantajana YK:lla. Hän tekee tiiviisti yhteistyötä paikkallishallinnon kanssa.

Viimeksi vartijat saivat oppia siitä, miten kohdata traumatisoituneita ihmisiä.

Hjalmarssonin pöydällä on pieni Fika-kirja, ruotsalaisten kahvittelukulttuurin taskuopas. Muovisella pöydällä kahvi valmistuu perkolaattorissa.

– Kilpailemme täällä siitä, kenellä on parhaat kahvit. Etiopialaisten kanssa on kyllä hankala kilpailla, hän sanoo.

Ruotsi on tukenut projektia rahallisesti maan kansainvälisen kehitysyhteistyön järjestön Sidan kautta. Se on myös lähettänyt vanginvartijoita Ruotsista kouluttamaan somalialaisia vartijoita.

Hjalmarsson on aiemmin työskennellyt myös Liberiassa ja Balkanilla. Ruotsilla on paljon osaamista rikosten uusimisen ehkäisemisessä. Olosuhteet täällä ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin Pohjolassa.

– Eihän se vankila mikään mukava paikka ole. Projekti toimii, koska vartijoilla ja henkilökunnalla on nyt oikea suhtautumistapa, hän sanoo.

Kun uusi vanki tulee, pääpainopiste on ymmärtämisessä. Miksi hän liittyi al-Shabaabiin? Minkälaista hänen elämänsä oli ennen terroristijärjestöön liittymistä?

Monet tulijat ovat sitä mieltä, että eivät ole tehneet mitään väärää. Se riippuu paljon siitä, missä roolissa on ollut.

– Harvalla on syvä ymmärrys uskonnosta. Uskontotieteen ja islamilaisen filosofian avulla yritämme antaa heille sitä tietoa, mitä heillä ei aiemmin ollut. He ovat saaneet kuulla jotain uskonnosta, uskoneet siihen ja toimineet sen mukaan.

Lukutaidon lisäksi vankilassa panostetaan uskonnonopetukseen radikalisoituneille nuorille.
Lukutaidon lisäksi vankilassa panostetaan uskonnonopetukseen radikalisoituneille nuorille. Liselott Lindström / Yle

Al-Shabaab kertoo jäsenilleen, että ulkomaiset joukot tulivat Somaliaan riistämään maan resurssit ja käännyttämään kaikki pois islaminuskosta. Heitä vastaan pitää siksi käydä pyhää sotaa.

Tällä hetkellä al-Shabaab hallitsee lähinnä maaseutua. Uusi käänne sisällissotaan voi kuitenkin tulla jo ensi vuoden lopussa.

Nyt Baidoan kattojen yllä kuuluvat keskipäivän rukoushuudot. Aasit hirnahtelevat niiden kanssa kilpaa.

Afrikan unionin AMISOM-joukkojen avulla kaupunki on pysynyt vuosia melko vakaana. Niiden on kuitenkin määrä poistua koko maasta vuoden 2021 lopulla.

Afrikan unioni on ollut Somaliassa 13 vuotta, mutta ensi vuoden loppupuolella mandaatti päättyy.
Afrikan unioni on ollut Somaliassa 13 vuotta, mutta ensi vuoden loppupuolella mandaatti päättyy.Hanna Nordenswan / Yle

Silloin Somalian armeija, SNA, ottaa vastuun sodassa al-Shabaabia vastaan. Ja silloin terroristijärjestö saattaa onnistua jälleen valtaamaan Baidoan ja muita kaupunkeja.

Al-Shabaabilla on paljon paremmat ja uudemmat aseet kuin SNA:lla. Somaliaa vastaan on voimassa kansainvälinen asevientikielto, eikä armeija pysty kunnolla varustautumaan.

SNA:ta johtaa Baidoassa kenraali Mohamed Osman. Hän pelkää, että kansainvälisen yhteisön resurssit ja työ saattavat mennä hukkaan, kun kansainväliset joukot lähtevät ensi vuonna.

– Pitää muistaa, että al-Shabaab ei ole uhka vain Somalialle. Se on uhka koko maailmalle, hän sanoo.

Al-Shabaabilla arvellaan olevan Somaliassa noin 7 000–9 000 taistelijaa. Tukijoita on paljon enemmän, ja myös ulkomailta on tullut ihmisiä sen riveihin. AMISOM-joukkoja on tällä hetkellä Somaliassa vajaat 20 000.

Vain noin kymmenen kilometriä kaupungin ulkopuolella alkaa al-Shabaabin alue. Kuivuus ja al-Shabaabin väkivalta on ajanut ihmisiä ympäröivältä maaseudulta Baidoaan. Kaupungissa asuu virallisesti vajaat 400 000 ihmistä, mutta maan sisäisiä pakolaisia on siellä vähintään yhtä paljon.

Aseilla terroristijärjestöä ei kuitenkaan lopulta voiteta. Ainoa tapa pysäyttää al-Shabaab on pysäyttää rekrytointi.

Tästä Mohamed Osman ja AMISOM-joukkojen kenraali, etiopialainen Alemu Ayene ovat yhtä mieltä.

AMISOM-joukkojen komentaja Alemu Ayene ei usko, että Somalian armeija pystyy täyttämään sen aukon, jonka AMISOM jättää lähtiessään.
AMISOM-joukkojen komentaja Alemu Ayene ei usko, että Somalian armeija pystyy täyttämään sen aukon, jonka AMISOM jättää lähtiessään.Hanna Nordenswan / Yle

Terroristijärjestön pysäyttäminen on lopulta poliitikkojen eikä sotilaiden tehtävä, Ayene sanoo.

– Vain somalialaiset itse ja maan hallitus voivat saada al-Shabaabin rekrytoinnin loppumaan, AMISOM-kenraali arvioi.

Tällä hetkellä kansainvälisten joukkojen läsnäolo Somaliassa on hyvä ase terroristien rekrytoinnissa. Tule meidän joukkoihin, jotta saadaan kansainväliset joukot täältä pois, ne sanovat.

Al-Shabaab elää sillä epäluottamuksella, joka on syntynyt maan virallista johtoa kohtaan.

Sama epäluottamus ja syvä katkeruus paistavat Ali Mohamed Gabowin puheen läpi.

Ali Mohamed Gabow pyyhkii pois olematonta pölyä pöydältä. Hän katsoo omaan käteensä.

Al-Shabaab on tehokkaasti onnistunut iskemään kuiluun, joka on muodostunut paluumuuttajien ja sisällissodan aikaan Somaliaan jääneiden välille. Somaliaan on maan turvallisuustilanteen parannuttua palannut viime vuosina kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat viettäneet viimeiset vuosikymmenet länsimaissa.

Monet maan johdossa ovat paluumuuttajia.

Eivätkä he välitä tavallisista ihmisistä, Gabow sanoo. Hän ottaa vertaukseksi perheen.

– Paluumuuttajat ovat kuin perheen mies, joka tuo rahaa, mutta ei tiedä, mitä perheessä tapahtuu. Me olemme kuin vaimo. Tiedämme ongelmista ja ymmärrämme, miten niitä pitäisi hoitaa. Mutta meitä ei kuunnella.

Laaja käsitys on esimerkiksi, että al-Shabaabin oikeusjärjestelmä on oikeudenmukaisempi kuin virallinen järjestelmä. Virallista järjestelmää pidetään läpeensä korruptoituneena.

Baidoan vankilan kuntoutusohjelmalla voidaan kuitenkin vaikuttaa tähän, uskoo Eva-Lena Hjalmarsson. Jos vangit saadaan kuntoutettua ja toimivaan elämään vankeusrangaistuksen jälkeen, heidän uskoaan oikeusjärjestelmään voi kasvattaa.

Hjalmarsson näkee vankien muutoksen työssään. Se alkaa pienistä asioista, mutta pikkuhiljaa ajatukset muuttuvat.

Vähitellen vangit uskaltavat unelmoida tulevaisuudesta. Silloin Hjalmarsson tietää, että ollaan oikealla tiellä.

Nykyään Ali Mohamed Gabow on sitä mieltä, ettei al-Shabaab edusta oikeaa islamia. Viattomia ei saa tappaa, se ei ole jumalan tahto. Pari viikkoa aiemmin kymmeniä kuoli iskussa Mogadishuun. Se oli väärin.

Gabowilla on vielä seitsemän vuotta vankilaelämää jäljellä, mutta tähtäin on jo vapaudessa.

Ali Mohamed Gabowilla on vielä 7 vuotta vankilaelämää jäljellä.
Ali Mohamed Gabowilla on vielä 7 vuotta vankilaelämää jäljellä. Liselott Lindström / Yle

– Haluan oppia paljon, kun olen täällä. Silloin minusta voisi tulla vaikka koko Somalian johtaja. Sellainen, jolle jopa kotiäidit ja käymälöiden kaivajat uskaltaisivat tulla puhumaan murheistaan. Siitä tosin päättää Jumala, eivät ihmiset.

Lue myös:

Somalia julisti heinäsirkat kansalliseksi hätätilanteeksi – sateet saivat sirkat sikiämään, ruokaturva on uhattuna

Al-Shabaab otti Somalian Mogadishussa tehdyn terrori-iskun nimiinsä

Yhdysvallat teki ilmaiskun al-Shabaabin asemiin - kymmeniä kuolleita

Suomen vankiloissa on ainakin yksi terroristi ja mahdollisesti kymmeniä radikalisoituneita – Rikosseuraamuslaitos heräsi ongelmaan ja perusti erikoisryhmän

A-studio käsittelee aihetta lähetyksessään maanantaina 24.2. klo 21 TV1:llä.