Vesijohtoverkoston vuodot saatu rajuun laskuun Pietarsaaressa – saneeraustarve on silti vielä kova, vanhin pätkä pian satavuotias

Kokkolan vesijohtoverkosto puolestaan on keskimääräistä paremmassa kunnossa.

vesihuolto
Vesiputki maassa.
Veeti Lustig / Yle

Pietarsaaren vesijohtoverkostoa on saneerattu rajusti viime vuosina, ja vuotojen määrä on saatu laskemaan murto-osaan aiemmasta.

Viime vuonna vuotoja sattui 20, kun edellisvuonna niitä oli 38 ja kymmenen vuotta sitten niitä peräti 70 vuodessa.

– Viime vuosina on saneerattu kovasti, esimerkiksi viime vuonna 1,8 kilometriä, kertoo vanhempi suunnitteluinsinööri Bodil Dahlin Pietarsaaren Vedestä.

Parina aiempana vuonna saneerattiin kilometrin vuosivauhtia.

Silti Pietarsaaressa on yhä suuri tarve jatkaa putkien uusimista: vanhaa valurautaputkea on vielä 60 kilometrin verran. Kaikkiaan Pietarsaaressa on noin 200 kilometriä vesijohtoja, joista 140 kilometriä on muovista ja loput vanhaa valurautaa.

Vanhin, pieni pätkä on peräti vuodelta 1928, mutta Dahlinin mukaan se kestää vielä.

Valurautaputken laatu myös vaihtelee suuresti: esimerkiksi sodan aikana rakennetuissa putkissa rauta on ollut huonolaatuista.

– Ei voi sanoa, että vain ikä ratkaisee. Paljon riippuu myös maaperästä: toisaalla putki voi olla ihan loppu, toisaalla vielä hyväkuntoista, sanoo Dahlin.

Saneeraus etenee sekä iän että vuotopaikkojen mukaan. Ongelmia on ollut esimerkiksi Lontoon, Skutnäsin ja Skatan kaupunginosissa. Tänä vuonna saneerataan lähes kilometri vesijohtoverkostoa Lontoossa.

Vaasassa saneerataan parhaillaan kolmen kilometrin pätkää 50-vuotiasta päävesijohtoa. Vuotoja kaupungissa sattuu vuosittain kolmisenkymmentä.

Kuvassa Kokkolan vanha vesitorni ja kaivanto, johon asennetaan uudet vesijohdot
Vesitornin mäellä kaivettiin vesijohdoille tilaa pian kymmenen vuotta sitten.YLE / Heini Holopainen

Kokkolan vesijohtoverkosto on paremmassa kunnossa kuin kunnissa keskimäärin, arvioi koko maan tilanteen tunteva vesilaitosmestari Terho Möttönen.

Kokkolassakin on vielä yksittäisiä pätkiä 60-luvun putkia. Ne eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ongelmia, ja ylös kaivettaessa ovat saattaneet olla lähes uudenveroisia, sanoo vesilaitosmestari Terho Möttönen.

– Putki selviää parhaiten kuivassa maaperässä, joka ei ole routinut. Rannikolla meillä on kuitenkin agressiivinen maaperä, se on yksi iso ongelma.

Ongelmakohdat on Kokkolassa saneerattu aikanaan, ja muutenkin verkostoa on uusittu systemaattisesti, myös tiukkoina aikoina. Sitä Möttönen kiittelee.

– Lama-aikoinakin pyrittiin saneeraamaan saman verran, ettei kaikki hajoa käsiin. Kokkolassa ei ole mitään aikapommia muhimassa.

Töitä tehdään käsi kädessä kaupunkirakentamisen kanssa, koska silloin kustannusten jakajia on useampia. Jos Kokkolan Vesi alkaisi uusia putkia yksin, myös kadunrakentamisen kustannukset kaatuisivat sen harteille.

Tänä vuonna Kokkolassa panostetaan erityisesti saneeraukseen, koska uutta ei olla rakentamassa. Vuosi kuluu pitkälti Tarharannan alueella ja Vanhan Ouluntien seudulla.