Suosta löytyi 4800 vuotta vanha mela – Humppilan muinaisjärvi on paljastumassa arkeologin aarreaitaksi

Suo säilöö kivikauden esineitä aivan eri tavalla kuin hiekkamaa. Humppilan Järvensuon kaivaukset alkavat kesällä.

kivikausi
Arkeologi Satu koivisto Humppilan Järvensuon kivikautisella asuinpaikalla.
Vaikkapa kivikautinen ruuhi olisi hienoa löytää, sanoo Satu KoivistoVille Välimäki / Yle

Humppilan muinaisen Rautajärven tilalla aukeaa eteen Järvensuon suuri peltoaukea. Pellon alla piilee suota ja järvimutaa. Arkeologille suo on harvinaisen kiinnostava kohde, koska turve säilöö hyvin kivikautiset esineet.

Suomaassa orgaaninen aines säilyy hapettomassa tilassa, ja se tallentaa puuta, tuohta ja jopa siemeniä tuhansien vuosien ajan. Siksi Humppilan suopellon ensi kesän kaivauksille on suuret odotukset.

Järvensuon alustavat tutkimukset ovat jo raottaneet kivikautisten asuinpaikkojen salaisuuksia. Rannoilta on löytynyt kymmenen kivikautista asuinpaikkaa, ja sieltä on nostettu päivänvaloon keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, mahdollisesti kivikautisten ihmisten rikkomia vesipähkinöitä sekä Suomen tähänastisesti vanhin mela.

Mela saattoi olla monikäyttöinen

Arkeologi, Turun yliopiston tutkijatohtori Satu Koivisto on ollut aina kiinnostunut suomaan salaisuuksista ja etenkin kivikaudesta. Ikiaikainen mela 4800 vuoden takaa saa mielikuvituksen lentoon.

Satu Koivisto kertoo, että Järvensuosta löydetyn melan toinen pää on lusikkamainen, ikään kuin se olisi tarkoitettu kaivamiseen. Kivikauden väki on saattanut käyttää esinettä myös ravinnon etsimiseen: melan pää on voinut olla hyvä kapine juurakoiden tai vesipähkinöiden kaivamisessa.

– Puisista esineistä voidaan saada myös viitteitä kivikauden teknologiasta ja tietoa siitä, millaisia puulajeja ihmiset kivikaudella ovat suosineet. He ovat tienneet, millaisesta puusta vene kannattaa veistää, sanoo Satu Koivisto.

Paikka Humppilan Järvensuolla, missä 1985 suoritettiin arkeologisia kaivauksia.
Aikaisempien kohdetta kaivaneiden arkeologien jälkiäkin näkyy vieläVille Välimäki / Yle

Järvensuo on arkeologin aarreaitta

Arkeologiset kaivaukset alkavat Järvensuolla kesällä. Yksi muinaisista asuinpaikoista on ollut suuren kallion suojassa muinaisjärven rannalla. Maan alla olevien esineiden lisäksi tärkeitä ovat järviliejun alta paljastuvat kulttuurin kerrostumat, sanoo arkeologi Satu Koivisto.

Kulttuurikerroksella tarkoitetaan maan alla säilyneitä ihmisen toiminnan jälkiä tuhansien vuosien takaa.

– Maakerrostumia, jätteitä, rakenteiden jäännöksiä ja esineitä. Tämä lisää kohteen arvoa irrallisten esineiden lisäksi. Täältä me voimme saada paljon yksityiskohtaisempaa tietoa muinaisista ihmisistä, sanoo Satu Koivisto.

Toimittaja Eeva Hannula ja arkeologia Satu Koivisto Humppilan Järvensuon kivikautisella asuinpaikalla.
Satu Koiviston ja Eeva Hannulan mielikuvitus lähti Järvensuolla lentoon.Ville Välimäki / Yle

Koiviston mukaan olisi hyvä ymmärtää, miten ihmiset ovat eläneet jo noin 5000 vuotta sitten muinaisen Rautajärven rannalla. Miten he ovat eläneet, mitä he ovat syöneet, mitä siellä erityisesti on tehty tai miksi ihmiset ovat sinne tulleet?

– Olisi hyvä tietää myös, millainen heidän teknologinen tasonsa on ollut esimerkiksi puumateriaalien työstämisessä. Tai mitä kalastustekniikoita he ovat käyttäneet, miettii Satu Koivisto.

Kivikauden aikaisia soita on tutkittu vähän

Suomen kivikaudesta on saatavilla erilaista tietoa verrattuna rautakauteen, mistä myös harrastajat ovat olleet kiinnostuneita. Kivikauden materiaalia ei sen sijaan pysty löytämään metallinilmaisimilla.

Suoalueita on tutkittu Suomessa vähän. Viime vuosikymmeninä kenties kuuluisimmat tulokset ovat löytyneet Yli-Iin Purkajasuolta. Nykyisen suopellon uumenista on kaivettu esiin kivikautinen kalastuspaikka, missä puiset kalapadot ja liistekatiskat ovat säilyneet Iijoen tulvakerroksissa yli 5000 vuoden ajan.

Museoviraston kyltti Järvensuon kivikautisella asuinpaikalla.
Kallion suojassa on asunut luultavasti pari kivikautista pyyntikuntaa.Ville Välimäki / Yle

Valtio ei arkeologisia kaivauksia paljon rahoita, kaivaukset ovat kalliita ja arkeologeja on vähän. Humppilan uudet tutkimukset mahdollisti Suomen Akatemian rahoitus. Museoviraston yli-intendentti Marianna Niukkanen kertoo, että rahoituksen määrissä Suomi on Euroopan pahnanpohjimmainen.

– Suurin osa Suomen kaivauksista tehdään suurten rakennushankkeiden yhteydessä, ja jotka rakentaja maksaa. Jos kohde sijaitsee metsässä, eikä sitä uhkaa mikään, kaivauksia ei maksa kukaan, sanoo yli-intendentti Marianne Niukkanen. Tällöin myös tutkimusten näkökulma on toinen kuin pelkkä kiinnostus historiaan.

Järvensuon peltoaukea Humppilassa, minkä reunoilla aloitetaan arkeologiset kaivaukset.
Entinen järvi kuivatettiin pelloksi 1900-luvulla.Ville Välimäki / Yle

Arkeologi Satu Koiviston suurin huoli tällä hetkellä on se, että pohjaveden pinta muinaisjärven kohdalla laskee niin paljon, että esineet ja esihistoria tuhoutuvat. Kivikauden kaivaukset kenties tehdään viime tipassa.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus