Talven tulvat eivät ole vielä mitään – Suomen historian pahin tulva vei mennessään ihmisiä ja paperitehtaita yli 100 vuotta sitten

Valapaton tulva koetteli Suomea varsinkin suurten laskujokien laaksoissa.

tulvat
Kymijoen suurtulvasta kertova merkki Virtakiven kalliossa Kouvolassa
Vesi nousi korkealle Valapaton tulvavuonna muun muassa Kouvolan Virtakivessä.Katri Mannonen / Yle

Kevättulvat ovat alkaneet tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, jo talvella. Tulvarajaa on hätistelty tällä viikolla eri puolilla Etelä-Suomea.

Esimerkiksi itäiseen Suomenlahteen laskevan Kymijoen vesistöt tulvivat tavallisesti huhtikuussa, mutta nyt vesi on vyörynyt teille ja pelloille jo helmikuussa.

Tulvia ei silti voi edes verrata vuoteen 1899, jolloin Valapaton tulva vei mennessään jopa tehdasrakennuksia ja ihmishenkiä. Tuolloin kuuluisa tulva iski pahimmin juuri suurten laskujokien laaksoihin. Kymijoki, Kokemäenjoki ja Vuoksi tulvivat yli äyräiden.

Kouvolasta lähtöisin oleva Pasi Pykälistö on selvittänyt Valapaton tulvan aiheuttamia tuhoja kotiseudullaan Kymenlaaksossa. Vuonna 2017 julkaistuun pro gradu -tutkielmaansa (siirryt toiseen palveluun) hän hyödynsi muun muassa alueen paikallishistoriasta kertovaa tutkimuskirjallisuutta ja aikakauden sanomalehtiä.

Heinäkriisi

1800-luvun viimeisinä vuosina Suomessa oli koettu pitkä sarja vetisiä ja lumisia talvia. Talvella 1899 oli satanut ennätysmäärä lunta, joka suli nopeasti, kun lämpöaalto saapui Suomeen.

Menneet kesät olivat olleet viileitä ja kosteita. Vettä ei mahtunut varastoitumaan enempää soihin, lampiin ja järviin. Niinpä vesi lähti virtaamaan laskujokia pitkin edelleen merta kohti.

Joki on tulvinut pellolle
Vesi nousi tällä viikolla pelloille Kouvolan Anjalassa.Pyry Sarkiola / Yle

Suurin tulvahuippu osui keskikesään juhannuksen tienoille.

Kymenlaaksossa suurimmat tuhot kohdistuivat maatalouteen. Vuosisadan loppupuolella nälkävuosien jälkeen asukkaat olivat alkaneet kasvattaa karjaa. Eläinten ruokkimiseksi joen varteen rantaniityille ja äyräille oli raivattu rehumaita, joissa kasvatettiin heinää.

Kun vesi nousi yli äyräiden, heinät jäivät veden alle.

– Rehuheinä loppui, joten ihmiset joutuivat myymään ja pakkoteurastamaan eläimiään, Pasi Pykälistö kertoo.

Uimahyppyjä paperikoneilta

Kymijoen varrelle oli jo tuolloin perustettu sahoja ja paperitehtaita. Tulvavesi vei tukkeja mennessään. Veden mukana karkasi myös tehtaiden ja sahojen rakennuksia sekä joen varren asukkaiden rantasaunoja ja aittoja.

– Inkeroisten paperitehtaalta muutama rakennus romahti jokeen, kun vesi huuhtoi ja nosti perustukset mennessään. Kuusankosken tehdaskin jouduttiin sulkemaan. Ihmiset kävivät siellä kesällä uimassa ja hyppivät paperikoneiden päältä veteen.

Joenylityspaikat tukkeutuivat tulvatavarasta, joten jokea oli vaarallista ylittää veneillä.

– Kotkaan vievä rautatiekin jäi osittain tulvaveden alle, joten juna joutui ajamaan veden keskellä, Pykälistö kertoo.

Ihmisiä hukkui

Tulvavedet veivät Pasi Pykälistön mukaan todennäköisesti myös ihmishenkiä. Kuolemantapauksien syyksi ei kuitenkaan tuolloin erikseen mainittu tulvia.

– Tulvavesien takia veneitä kaatui, ja ihmisiä hukkui. Kymijoen suistossakin muutamia kalastajia hukkui sen takia, että kivien päälle koskipaikkoihin rakennettujen lohenkalastuslaitteiden perustukset sortuivat, Pykälistö sanoo.

Vanhojen kalliomerkintöjen mukaan vesi nousi Valapaton tulvan aikana kahdesta kolmeen metriä. Vedenkorkeus vaihteli joen leveyden mukaan. Vesi nousi korkealle joen kapeilla uomilla, mutta laajoilla tasangoilla vesi pääsi tulvimaan pelloille.

1800-luvun lopussa vedenkorkeuden mittaus ei ollut niin tarkkaa kuin tänä päivänä. Ihmiset tekivät merkintöjä vesirajasta, jotta saattoivat myöhemmin hakea korvauksia tulvan aiheuttamista menetyksistä.

– Siinä voi olla vähän sellaista kotiinpäinvetämistä, että viivaa on hilattu ylemmäksi, kuin se on oikeasti ollutkaan, Pykälistö kertoo.

Kymijoki sumuisena aamuna
Kymijoki virtaa vanhan rantatien varrella Myllykoskella.Katri Mannonen / Yle

Kymenlaakso oli yksi pahimmista tuhoalueista.

Valapaton tulvan aikaan Kymijoki oli vielä pääosin luonnontilassa. Nykyisin Kymijoessa on kattava seurantajärjestelmä ja mittauslaitteet. Vettä voi padota ja juoksuttaa tulvatilanteen mukaan.

Tämän takia Valapaton tulvan kaltaista tilannetta ei välttämättä enää nähdä.

– Lisäjuoksutukset voidaan aloittaa jo silloin kun havaitaan, että vesimäärä on nousemassa yli riskirajan. Tilanteeseen voidaan näin varautua, Suomen ympäristökeskuksen ryhmäjohtaja, nykyinen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen kertoi Ylelle vuonna 2017.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan sään ääreisilmiöt kuitenkin lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Voidaan ajatella, että jos aikaisemmin suurtulvan riski oli kerran 500 vuodessa, tulevaisuudessa riski voikin olla kerran 250 vuodessa, Johanna Korhonen kertoi tuolloin.

Valapaton tulva aiheutti tuhoa myös Tampereella, jonka keskusta painui veden alle. Vettä pääsi sisään tehtaisiinkin. Myös Joensuun keskusta kärsi tulvista. Lappeenrannassa esimerkiksi satamatori peittyi veteen.

Valapaton tulva vuonna 1899 Lappeenrannan satamassa
Lappeenrannan satamatori veden vallassa vuonna 1899.Etelä-Karjalan museo / Kuva-arkisto

Valapatto?

Mistä suurtulva sitten sai nimekseen Valapatto? Samana keväänä vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestin, jolla hän käytännössä julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.

Suomalaiset kokivat keisarin rikkoneen maiden välistä suhdetta ja lähtivät viemään asiasta keisarille adressia. Keisari kieltäytyi edes vastaanottamasta adressia.

Suomalaiset kokivat, että keisari oli rikkonut valansa. Valapatto tarkoittaa valanrikkojaa.

– Samana keväänä vedenpinta alkoi nousta ja tuli suuri tulva. Koettiin, että luontokin on mennyt sijoiltaan: vedet tulvivat ja maailma on menossa sekaisin. Ajateltiin, että kun keisari on rikkonut sanansa, koko maailma on menossa tuuliajolle.

Lue lisää: Raju kevättulva alkoi Kymijoessa – kriittinen tulvaraja menee rikki lähipäivinä

Vuonna 1899 iskenyt suurtulva vei talotkin mennessään – uusi tuhotulva on vieläkin mahdollinen