1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelupaikka

Kukaan ei vielä tiedä, mitkä arvosanat riittävät korkeakoulupaikkaan – tuhannet opiskelijat pänttäävät nyt varmuuden vuoksi myös pääsykokeisiin

Kasvatus- ja liikuntatieteet ovat aloja, joissa opiskelijat joutuvat menemään esivalintakokeeseen ennen tietoa todistusvalinnan tuloksista.

Turussa opiskeleva abiturientti Elias Pitkänen, 19, ei ole pahemmin todistusvalinnan pisteytyksiä tuijotellut. Kuva: Marja Väänänen / Yle

"Parempi överit kuin vajarit".

Näin voitaisiin kuvata Turun Puolalanmäen lukiosta valmistuvan Elias Pitkäsen, 19, taktiikkaa kevään koerumbaan.

Tänä keväänä ei ole ennakkotietoa siitä, minkälaisilla arvosanoilla korkeakoulujen ovet aukeavat. Koska todistusvalinnan tulokset tulevat vasta pääsykoekauden alkaessa, moni valmistautuu sekä kirjoituksiin että valintakokeeseen.

Tätä todistusvalinta yrittää juuri välttää.

Nyt uudistus aiheuttaa turhaa työtä, toteaa Pitkänen.

Kirjoitusten tulokset annetaan opiskelijoille toukokuun 12. päivä, todistusvalinnat taas tehdään kuun puolenvälin jälkeen. Niinpä opiskelijat varautuvat kahteen koekauteen joka tapauksessa.

Pitkäsen mukaan vielä vuonna 2018 oli ongelmana, ettei kenelläkään ollut hajua pisterajoista.

– Olen vain ottanut nipun aineita, joilla voisin päästä mahdollisimman monelle alalle. Lukio kestää keskimäärin kolme vuotta, ja jos menee puolitoista vuotta siihen, ettet tiedä, mitä kannattaa lukea kirjoitusten kannalta, niin se on vähän ongelmallista.

Keväällä 2020 todistusvalinta tulee voimaan täydellä teholla: Yli puolet korkeakoulupaikoista jaetaan nyt ylioppilastodistuksen perusteella. Valintakoe säilyy toisena väylänä.

Turha työ ei ahdista, vaan epätietoisuus

Opiskelijoiden uupumuksen on pelätty lisääntyvän Suomessa todistusvalinnan myötä. Huomenna alkaviin ylioppilaskirjoituksiin osallistuu tänä keväänä noin 43 000 kokelasta.

Helsingin Aalto-yliopistoon tähtäävä Elias Pitkänen on kuitenkin optimisti.

– Aika paljon on nyt puhuttu siitä, miten kaikki menee pieleen. Kyllä sitä haluaisi ajatella, että yksi M:n arvosana ei kaada koko maailmaa ja tarkoita sitä, ettei pääsisi mihinkään.

Siinä Pitkänen on oikeassa: todellisuudessa vain prosentti ylioppilaista saa todistukseensa viisi laudaturia tai enemmän. Kaikkien aineiden arvosana on keskimäärin cum laude, eli tuttavallisemmin C.

"Luen ensin täysillä kirjoituksiin ja opettelen samalla asioita, joita tulee pääsykokeisiin", Pitkänen kuvailee kevään opiskelutaktiikkaansa. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Vaikka Porin lyseon lukiosta valmistuva Mea Vähä-Jaakkola, 19, on esimerkki median hypettämästä huippukirjoittajasta, yksi C:n arvosana on riittänyt keikauttamaan uskoa todistusvalinnan läpäisemisessä.

Vähä-Jaakkolan tähtäimenä on Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Takana on neljän oppiaineen kirjoitukset, edessä vielä kolmet.

– Todistusvalinnan tiedottomuudessa tulee olo, että jos ei ala joka tapauksessa tarpeeksi ajoissa valmistautumaan pääsykokeisiin, niin ei välttämättä pääse sisään. Epätietoisuus hankaloittaa työnhakua kirjoitusten jälkeen. Miten ilmoittaa työnantajalle ja valmistautua yhtäkkiä pääsykokeeseen, jos ei päässyt todistuksella?

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan suosituimmilla aloilla noin 90 prosenttia hakijoista joutuu joka tapauksessa osallistumaan pääsykokeeseen.

Muun muassa kasvatustieteiden saralla opiskelijat joutuvat menemään VAKAVA-esivalintakokeeseen ennen tietoa todistusvalinnan tuloksista. VAKAVA seuloo hakijat kesällä koittavaan soveltuvuuskokeeseen.

Vähä-Jaakkola suunnittelee jo junalipun ostamista Porista Helsinkiin. "Jos todistusvalinta suosii, voin vain mennä toteamaan koululle, että tuonne päästiin." Kuva: Katja Halinen / Yle

"Lähinnä huonoja arvauksia siitä, mihin mikäkin raja menee"

Opetushallituksen erityisasiantuntija Mikko Eronen muistuttaa, että pääsykokeisiin luettavaa materiaalia on uudistuksen myötä vähennetty.

– Ei siinä ole montaa päivää todistusvalinnan ja kokeen välillä. Valmistautumiseen se ei hirveästi vaikuta. Pakkohan pääsykokeeseen on varautua ennen kuin viimeisellä viikolla, hän sanoo.

Todistusvalinnalla yritetään keventää abien koerumbaa, mutta nyt moni lukee silti sekä kirjoituksiin että kokeisiin. Tuleeko ensi vuoden keväästä helpompi?

– Tällä hetkellä on lähinnä vain huonoja arvauksia siitä, mihin mikäkin raja menee. Ensi vuonna epätietoisuutta on vähemmän. Silloin tiedetään edes suuntaa-antavasti, millä arvosanoilla on mahdollista päästä sisälle, Eronen kertoo.

Yle uutisoi muutama viikko sitten valmennuskurssien lisääntymisestä todistusvalinnan seurauksena. Opiskelijat maksavat lisäkursseista maksimoidakseen parhaiden arvosanojensa määrän.

– Laudaturien ja eximioiden vaatiminen kaikille aloille ei ole tilastollisesti edes mahdollista. Kohtuullisille arvosanoille tulee olemaan paikkoja. Suosituimmat koulutuspaikat tulevat toki olemaan aina kilpailtuja, pääsihteeri Tähkä sanoo Ylioppilastutkintolautakunnasta.

"Oma tulevaisuus on sellaisessa systeemissä, mistä kukaan ei tiedä mitään"

"Pitkästä englannista saa käytännössä 3 pistettä etumatkaa, pitkän matematiikan eximia on kaksi pistettä parempi kuin lyhyen laudatur".

Puhuessaan kirjoittamistaan aineista Vähä-Jaakkola kuulostaa pikemminkin strategistilta kuin lukion abiturientilta. Jokainen valinta on laskelmoitu tulevaisuutta varten.

– Pitää valmistautua siihen, että oma tulevaisuus on sellaisessa systeemissä, mistä kukaan ei tiedä mitään, hän kuvailee.

Jos todistusvalinnasta tulisi myönteinen vastaus, Vähä-Jaakkola ei tuntisi opiskelleensa turhaan. Kuitenkin kevät ja korkeakoulu näyttävät vielä epävarmalta. Kuva: Katja Halinen / Yle

Elias Pitkäsellä on pian edessään kuuden oppiaineen kirjoitukset. Jos todistusvalinnasta tulisi toukokuussa kielteinen vastaus, Aallon informaatioverkostojen pääsykokeisiin olisi vain hetki pikakerrata.

Hän on Vähä-Jaakkolan kanssa samoilla linjoilla.

– Opoilla ei ole ollut mahdollisuutta valmistautua todistusvalintaan. Meille on kerrottu, että tällainen uudistus on tulossa, mutta ei tiedetä mitä oikeasti tapahtuu. Tämä tulee varmaan helpottamaan, kun he saavat tilastoja ja analyysia siitä, miten ohjata opiskelijoita, Pitkänen sanoo.

Juttua korjattu: Myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen esivalintakoe järjestetään huhtikuussa ennen tietoa todistusvalinnan tuloksista.

Lue lisää:

Superylioppilaat näkyvät otsikoissa, vaikka paljon tavallisempaa on iloita C:n papereista: "Monelle on tarpeeksi, että saa lakin"

Oletko hakemassa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Näin opiskelupaikkojen saajat nyt valitaan

Pääsykokeiden uudistuksen piti vähentää valmennuskursseja, mutta miten kävi? Lukiolaisille myytyjen kurssien määrä moninkertaistui

Etelä-Koreassa lukion viimeisen vuoden koe muuttaa lentoreittejä ja työllistää virkavallan – Katso, miltä todistusvalinta maassa näyttää

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 23.00:een asti.