Seinäjoella alakoululainen voi joutua odottamaan psykologille pääsyä jopa kahdeksan kuukautta – Psykologiliitolta täystyrmäys: "Kunnat eivät noudata lakia, koska siitä ei seuraa sanktioita"

Tarve lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille on lisääntynyt merkittävästi Seinäjoella.

kouluterveydenhuolto
neuvolan hymynaama mobilen takana
Koululaisille ei ole Seinäjoella omaa psykologia, vaan psykologit työskentelevät perheneuvoloissa. (arkistokuva) Päivi Meritähti / Yle

Seinäjoen opiskelija- ja oppilashuollossa on vakavia puutteita. Kouluilla ei työskentele lainkaan psykologeja, vaan kaupunki on järjestänyt koulupsykolgipalvelut terveyskeskuksissa psykologien muiden töiden ohessa.

Viimeisin kouluterveyskysely nostaa esiin vakavan huolen tuen riittävyydestä koululaisille ja opiskelijoille Seinäjoella.

– Kaikilla on paljon töitä, joten jonot ovat pitkiä, toteaa Seinäjoen erityisopetuksen rehtori Ville Järvi.

Koululainen voi pahimmassa tapauksessa joutua odottamaan psykologille pääsyä 6–8 kuukautta. Näin on käynyt esimerkiksi joillekin alakoululaisille, jotka ovat odottaneet pääsyä oppimisvaikeustutkimuksiin.

– Kriisiaikoja pyritään järjestämään viikon–kahden sisällä, mutta jos lapsen tai nuoren tilanne arvioidaan kiireettömäksi tai kyse on oppimisvaikeuksiin liittyvistä tutkimuksista, on odotusaika selvästi pidempi, kertoo johtava psykologi Sirkka Autio Seinäjoen terveyskeskuksesta.

Seinäjoella sivistystoimessa ei ole omia psykologeja, vaan koulupsykologisen työn tekevät Seinäjoen terveyskeskuksen kasvatus- ja perheneuvonnan psykologit.

– Psykologin toimenkuva on tällaisessa mallissa laaja eli psykologit tekevät paljon muutakin kuin koulupsykologista työtä. Viime vuosien aikana tarve lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille on lisääntynyt merkittävästi. Näistä syistä palveluihin syntyi jonoja, Autio sanoo.

Lukuvuosi hukkaan

Suomen psykologiliitossa hämmästellään Seinäjoen toimintamallia. Puheenjohtaja Annarilla Ahtola huomauttaa, että Seinäjoen malli on pahasti vanhentunut ja pitäisi päivittää nykypäivän tasolle.

– Koulupsykologin tehtäviä järjestettiin alunperin kasvatus- ja perheneuvolassa lähes sata vuotta sitten, sotien aikoihin. Meidän yhteiskunta on kehittynyt siitä tosi paljon, Ahtola toteaa.

Koulujen oma psykologi- ja kuraattoritoiminta vakiintui jo peruskoulun perustamisen aikoihin 1960–70-luvuilla.

– Isoista kaupungeista viimeisetkin ovat siirtyneet sivistystoimen omien psykologien malliin jo parikymmentä vuotta sitten. Tällaista Seinäjoen käyttämää mallia ei tule mieleen mistään muualta, Ahtola sanoo.

Seinäjoen toimintamalliin liittyy Ahtolan mukaan useita ongelmia. Koulupsykologin sekä kasvatus- ja neuvolapsykologin työnkuvat eroavat toisistaan, kuten myös niissä vaadittava osaaminen. Tehtäviä myös säätelee erilainen lainsäädäntö.

Suuri ongelma on etenkin se, että psykologeille jää vain vähän aikaa kouluille. Siitä syntyvät myös pitkät jonot. Kahdeksan kuukauden odotusaika oppimisvaikeustutkimuksiin pääsyssä on Ahtolan mielestä täysin kohtuuton.

– Se on aivan absurdin pitkä odotus. Siinä on käytännössä mennyt jo yksi lukuvuosi koulussa. Minusta muutaman viikon odotusaika oppimisvaikeustutkimuksiin on kohtuullinen. Kahdeksan kuukautta on suorastaan älytön aika odottaa.

Lakia rikotaan säännöllisesti

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittää, että psykologin pitää tehdä sekä yhteisöllistä että yksilötyötä ja että vastaanotolle pitää päästä viikossa. Psykologiliitto määrittelee tämän perusteella, että sopiva oppilas- tai opiskelijamäärä psykologia kohden on 500.

Seinäjoella alakoululaisia on psykologia kohden noin 1 100, yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia on psykologia kohden noin 1 350.

Sen lisäksi, että psykologin vastaanotolle pitäisi päästä viikossa, on lain mukaan kiireellisessä tapauksessa psykologille päästävä jo seuraavana päivänä.

Seinäjoki ei ole ainoa kunta, joka rikkoo lakia psykologipalveluissa. Ahtolan mukaan kunnat suhtautuvat asiaan surullisen välinpitämättömästi.

– Meille tulee tietoja siitä, että jonoissa voi olla kymmeniä asiakkaita koulupsykologilla. Se tarkoittaa juuri monen kuukauden jonotusaikaa, Ahtola harmittelee.

– Kunnat eivät noudata lakia, koska siitä ei seuraa sanktioita. Lakia voi jättää noudattamatta eikä se johda mihkään. Perheet voisivat valittaa esimerkiksi aluehallintovirastoon, mutta harvoin ne tekevät sitä, hän jatkaa.

Masennusoireet yleistyneet

Kouluterveyskysely osoitti, että Seinäjoella etenkin alakoululaisilla on aiempaa enemmän mielialaan liittyviä ongelmia. Kyselyn perusteella 4.–5. -luokkalaisista mielialaan liittyviä ongelmia oli ollut 12 prosentilla oppilaista. Kasvua kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna on yli 2,5 prosenttiyksikköä.

Myös lukiolaiset kärsivät masennusoireista aiempaa enemmän. Vähintään kahden viikon kestäneen masennusjakson oli kokenut 18,6 prosenttia vastaajista, mikä ylitti valtakunnallisen keskiarvon. Masennusoireet olivat yleistyneet etenkin lukiolaisilla tytöillä, joista jopa 22 prosenttia koki oireilleensa vähintään kahden viikon ajan.

Yläkoululaisten kokema masennus oli kyselyn perusteella vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Oireita oli kuitenkin kokenut 8.–9. -luokkalaisista tytöistä lähes joka neljäs.

Sirkka Autio kertoo, että kasvatus- ja perheneuvontaan hakeudutaan monenlaisissa lapsen kehitykseen, tunne-elämään, oppimiseen sekä kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvien pulmien kanssa.

– Nuoria hakeutuu ja ohjataan psykologin vastaanotoille eniten ahdistuneisuuden, masennuksen, kuormittavien elämäntilanteiden sekä koulunkäynti- ja oppimisvaikeuksien vuoksi.

Vahvistusta luvassa lasten palveluihin

Kysyntää psykologien palveluille Seinäjoella riittää. Psykologille ohjataan asiakkaita kouluista ja psykologien toivotaan lisäksi osallistuvan oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmiin.

– Nyt vain tämä muu oppilashuollollinen työ ja ennaltaehkäisevä työ jää vähemmäksi, koska lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hoitotyö vie suurimman osan ajasta, Autio sanoo.

Lasten palveluita on hiljattain vahvistettu kahdella uudella psykologin vakanssilla. Tarkoitus on vahvistaa paitsi neuvolaikäisten lasten myös alakouluikäisten lasten ja perheiden palveluita.

– Kaksi uutta vakanssia nopeuttaa hoitoon pääsyä, mutta varsinainen vaikutus toimintaan nähdään vasta aikaisintaan vuoden kuluttua. Palvelujen sujumiseen vaikuttaa suuresti muukin alueen palvelurakenne ja sen resurssointi, Autio kertoo.

Ville Järvi toivoisi, että Seinäjoella helpotettaisiin koululaisten hoitoon hakeutumista. Järven mukaan kaupunki voisi lisätä matalan kynnyksen palveluita, joita varten lasten ja nuorten ei tarvitsisi lähteä terveyskeskukseen tai sosiaaliyksiköihin eri puolille kaupunkia.

– Psykologien pitäisi toimia kouluilla, Järvi toteaa.

Kiusaaminen vähentynyt

Kouluterveyskyselyn positiivista antia oli kiusaamisen vähentyminen. Kiusaaminen on vähentynyt Seinäjoella kaikissa ikäryhmissä alakoululaisia poikia lukuun ottamatta. Esimerkiksi yläkoululaisista vain noin neljä prosenttia koki tuleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa.

– Kiusaamisen väheneminen on pitkän, systemaattisen työn tulosta. Koulut kiinnittävät asiaan huomiota ja käyttävät siihen aikaa, Järvi sanoo.

Alakoululaisten poikien lisääntynyt kiusaaminen aiotaan Järven mukaan ottaa tarkkailuun.

– Syitä kiusaamisen yleistymiseen poikien keskuudessa on vaikea arvioida, koska tilastoja on kerätty sen osalta vasta muutaman vuoden. Kiinnitämme siihen jatkossa huomiota. Nuorten miesten syrjäytyminen on asia, jota on syytä ennalta ehkäistä aikaisessa vaiheessa.