Peruskoulun uudistuksissa on väärintulkintojen vaara, arvioi professori – "Toimivaa konetta ei kannata korjata"

Kasvatustieteen professori Erno Lehtinen käy läpi peruskoulun uudistuksia Marja Sannikan haastattelussa.

peruskoulu
"Toimivaa konetta ei kannata korjata"
"Toimivaa konetta ei kannata korjata"

Suomalainen peruskoulu on viime aikoina ollut kovan arvosteluryöpyn kohteena. Kritiikkiä ovat saaneet osakseen niin uusi opetussuunnitelma kuin oppilaiden itseohjautuvuus, ilmiöoppiminen ja uudenlaiset väliseinättömät koulutkin.

Kasvatustieteen professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta arvioi, että vaikka uudistusten taustalla on usein hyvä ajatus, toteutus ei ole aina kovin onnistunut.

Uusi opetussuunnitelma on Lehtisen mukaan esimerkiksi ilmiöopetuksen, eli oppiainerajat ylittävän opetuksen suhteen melko väljä.

– Se mahdollistaa sen, että jotkut tekevät liian pitkälle menevän tulkinnan. Siihen liittyy sellainen vaara, että aletaan nähdä oppiaineet jotenkin pahana asiana, mutta sitä ne eivät suinkaan ole.

Samanlaisia väärintulkintoja liittyy Lehtisen mukaan oppilaiden itseohjautuvuuteen. Ajatus siitä, että lapset oppivat parhaiten, kun he etsivät tietoa oma-aloitteisesti, on vahvasti tieteeseen perustuva. Mutta:

– Se ei ole opetusmenetelmä, vaan ilmiö, joka tapahtuu oppimisen osana. Se ei missään tapauksessa tarkoita sitä, etteikö opettaminen ole ihan keskeinen asia oppimisessa.

Oppilaat aina koekaniineita

Lehtisen mukaan perusopetusta uudistettaessa olisikin tärkeää miettiä huolellisesti, mikä on rikki.

– Toimivaa konetta ei kannata korjata. Analysoidaan, missä on pulmia, ja tehdään siihen mahdollisiimman hyvään tietelliseen evidenssiin pohjautuvia ratkaisuja.

Eikä pelkkä tieteellinen perusta edes riitä: teorian soveltamista käytäntöön pitäisi myös seurata tiiviisti. Aina hyväkään teoria ei nimittäin toimi käytännössä.

– Aina kun jotain muutetaan kouluissa, oppilaat ovat koekaniineita. Mutta tietysti he ovat koekaniineita siinä perinteisessäkin tavassa.

Koulu ei enää tasoita kotitaustan eroja

Lehtisen mukaan on yksi asia, joka suomalaisissa kouluissa nyt kaipaisi eniten huomiota ja toimenpiteitä. Se on oppilaiden osaamisen eriytyminen kotitaustan mukaan.

Esimerkiksi lukutaidossa perhetaustalla ja vanhempien koulutustasolla on entistä isompi merkitys.

– Olimme saavuttaneet sen tilanteen, että suomalainen koulu pystyi hyvin tasoittamaan kotitaustasta tulevia eroja, mutta nyt siinä ollaan menossa taaksepäin.

Marja Sannikan haastattelussa on myös Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päällikkö Marjo Rissanen ja luokanopettajaopiskelija Ronja Aaltonen. Rissanen arvioi muun muassa uutta opetussuunnitelmaa ja sitä, onko siihen tulossa muutoksia.

Katso koko jakso

Marja Sannikka, jakso 4/14.