1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pakkolunastus

MTK syyttää kuntia maakauppoihin painostamisesta ja pakkolunastuksella uhkaamisesta

Kuntaliitto kiistää, että se painostaisi maanomistajia vapaaehtoisiin maakauppoihin pakkolunastusuhan avulla.

pakkolunastus
Peltomaisema Vantaalla.
Vantaa on halunnut jo vuosia yleisiä tarpeita varten tämän yli 40 hehtaarin kokoisen tilan Keimolassa. Kaupunki sai sen itselleen pakkolunastuksella. Sillä on aivan eri näkemys kuin tilan omistavalla perikunnalla maan arvosta. Tila sijaitsee lähellä Kivistöä, jonne rakennetaan lisää asuntoja koko ajan. Jussi Koivunoro / Yle

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK arvostelee kuntia ja kaupunkeja aggressiivisesta toiminnasta maanhankinnoissaan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan maanomistajan omaisuudensuojasta, jota on hänen mielestään rapautettu Suomessa pitkään.

Marttila sanoo hyvin suorasukaisesti, että kunnat harrastavat tylyä liiketoimintaa suhteessa maanomistajiin hankkiessaan maata tulevia asuntotuotannon tarpeita varten.

– Nyt keskusteluun ovat nousseet kuntien ja kaupunkien pakkolunastukset, joihin liittyy vahvasti se, että siinä julkinen toimija tekee bisnestä, liiketoimintaa toisten maaomaisuutta lain suojalla hyväksi käyttäen.

Juha Marttila
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.Jarno Kuusinen / AOP

Marttila: Pakkolunastuksen uhkaa käytetään painostuskeinona

Marttila sanoo jopa, että kunnat käyttävät pakkolunastuksen uhkaa painostuskeinona maakauppojen tekemiseen näennäisesti vapaaehtoisissa kaupoissa.

Hänen mukaansa tällaisia tapauksia on satoja vuodessa.

– On tosi laaja joukko, jotka eivät jaksa taistella, viedä niitä taisteluja loppuun saakka. Ehkä aika lailla myös pelon tuntein alistuvat siihen, että heille annetaan tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Näitä tapauksia on satoja vuodessa, jotka näyttävät vapaaehtoisilta kaupoilta, mutta taustalla on kuitenkin painostus ja pakkolunastuksen uhka, Marttila sanoo.

MTK kutsuu menettelyä "lainsäädännön suomaksi porsaanreiäksi, johon kaupungit ja kunnat tarttuvat".

Maanomistajilta on tullut kipakkaa ja huolestunutta viestiä etujärjestölle.

– Tällaisetkin henkilöt, joita asia ei vielä kosketa sanovat, että kyllä tässä aikamoinen pelon tunne tulee siitä, että miten yksityistä omaisuutta Suomessa kohdellaan.

Kuntaliitto kiistää painostamisen pakkolunastuksilla

Kuntaliitto on eri mieltä MTK:n väitteistä. Pakkolunastuksia käytetään kehittämispäällikkö Matti Holopaisen mukaan vähäisessä määrin ja pääosin maanhankintaa hoidetaan vapaaehtoisesti, mutta pakkolunastuksiin "joudutaan joskus turvautumaan".

Lunastusluvan käyttämistä painostuskeinona ostoneuvotteluissa maanomistajien kanssa hän ei allekirjoita, vaikka se voi nousta esille keskusteluissa.

– En kyllä näe sitä tällä tavalla. Tämä viimekätinen mahdollisuus, jonka lainsäädäntö tarjoaa, ehkä tulee siellä keskusteluissa esille. Mutta itse asiassa tämä on välimiesmenettely, jolla haetaan ulkopuolisen tahon päätös siitä, mikä käypä markkinahintakorvaus siitä luovutuksesta on, Holopainen sanoo.

Holopainen viittaa Maanmittauslaitoksen lunastustoimitukseen. Siinä päätetään viime kädessä, minkä suuruinen korvaus pakkolunastuksesta maksetaan maanomistajalle. Holopaisen mukaan kunnalla ei ole siinä mitään osuutta.

MTK:n väite bisneksen tekemisestä maakaupoilla ei myöskään Holopaisen mukaan pidä paikkaansa.

Kun tuottoja saadaan, ne käytetään kuntalaisten hyväksi, katsoo Kuntaliitto.

– Kuntahan hankkii maata yhdyskuntarakentamiseen siksi, että se voi tarjota tehokkaasti kilpailukykyisiä rakentamismahdollisuuksia asukkaille ja yrityksille. Se on keskeinen osa kunnan elinkeinopolitiikkaa, maankäytöllä ratkaistaan kunnan kilpailukyky.

Holopainen huomauttaa, että rahat käytetään kunnan palveluverkon kustannusten kattamiseen ja kustannustehokas palveluverkko tarkoittaa sitä, että tarvitsee kerätä mahdollisimman vähän veroja palvelujen pyörittämiseen.

Matti Holopainen, kehittämispäällikö, Kuntaliitto
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen kertoo, että nykykäytäntö maakaupoissa ja lunastuksissa toimii hyvin, eikä lainsäädännön muutoksille ole tarvetta.

Kuntaliiton Holopainen sanoo, että pohjimmiltaan kyse on siitä, kenelle kuuluu lisäarvo julkisen tahon eli kuntien ja kaupunkien tekemistä investoinneista. Hänen mukaansa esimerkiksi Vantaan tapauksessa maan arvonnoususta saatava hyöty kuuluu vantaalaisille veronmaksajille, koska kaupunki maksaa alueen kehittämisen investoinnit.

Ministeriön pöydälle päätyy hankalia tapauksia

Kuntien tekemiä maakauppoja tehdään MTK:n mukaan vuosittain 500–800, ja monissa niistä maanomistajan ja kunnan välillä löytyy sopu hinnasta.

Maanmittauslaitos käsittelee suurimman osan lunastuslupahakemuksista. Viime vuonna lupia myönnettiin eri syistä noin 370. Näissä luvuissa ovat mukana myös ympäristöministeriöön jätetyt lunastuslupahakemukset.

Yleisin syy lunastukselle on tierakentaminen, seuraavaksi eniten lunastuslupia on haettu maankäyttö- ja rakennuslain perustella esimerkiksi asuntokaavoitusta varten.

MTK haluaa kiinnittää huomiota ja saada selvyyttä nimenomaan ympäristöministeriöön tehtyihin lunastuslupahakemuksiin, jotka tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Parhaillaan ympäristöministeriössä on vireillä viisi lunastuslupahakemusta, jotka näkyvät oheisella kartalla.

Ympäristöministeriössä vireillä olevat lunastuslupahakemukset
Samuli Huttunen / Yle

Kaikkiaan ministeriöltä on haettu 78 lunastuslupaa vuoden 2000 jälkeen. Lupa on myönnetty 51 kohteessa. Palautettu on neljä hakemusta, joissa kaikissa asia siirrettiin Maanmittauslaitokselle. 11 hakemusta on hakija perunut.

Moni lupahakemus päätyi myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Ympäristöministeriö on hyväksynyt lunastusluvan yhteensä noin 1027,5 ha:lle

Lunastuslupahakemusten käsittelyaika on ollut keskimäärin runsaan vuoden. Muutamassa tapauksessa käsittelyaika on ollut yli 2 vuotta ja noin 30 alle vuoden.

Noin puolessa käsitellyistä hakemuksista on ollut enemmän kuin kolme maanomistajaa.

Saraksen maatilan hinta Keimolassa ratkeaa pian

Mediassa on saanut paljon näkyvyyttä Vantaalla jo vuosia puhuttanut Saraksen vanhan sukutilan pakkolunastus.

Perikunta on jo hävinnyt jutun Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO), jossa ympäristöministeriön myöntämä lunastuslupa Vantaan kaupungille pysyi voimassa. KHO katsoi, että Vantaa pystyi osoittamaan yleisen tarpeen luvan perusteeksi.

Kaupunki saa lunastaa tilan maat asuntorakentamista varten. 300 vuotta vanha, saman suvun hallussa ollut maatila sijaitsee lähellä Kivistön asemaa Keimolassa. Vantaa rakentaa Kivistön aluetta kiihtyvällä tahdilla. Aivan tilan tuntumassa on myös vilkkaasti liikennöity Hämeenlinnanväylä.

Vantaan kaupungin ja Saraksen tilan perikunnan kiistaa on käyty yli kymmenen vuotta.

Perikunnan mukaan rakennusyhtiö SRV tarjosi vuonna 2006 43,4 hehtaarin tilasta 11,2 miljoonaa euroa. SRV:n ehto oli, että Vantaa myöntää kaavoitusluvan. Näin ei käynyt, joten rakennusyhtiö vetäytyi ja vuonna 2013 kaupunki tarjosi maista raakamaan hintaa, yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.

Tähän perikunta ei kuitenkaan suostunut, koska silloinen Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen oli 4.6.2007 SRV-Yhtiöiden palkkalistoilla päätynyt 11,2 miljoonan euron hinta-arvioon.

Nikulainen on jo vuosia sitten siirtynyt muihin tehtäviin apulaiskaupunginjohtajan paikalta ja toimii nykyään liike-elämässä.

Tällä hetkellä kaupunki valmistelee alueelle uutta yleiskaavaa. Osayleiskaavassa Saraksen tilalle oli osoitettu pientaloaluetta, viheraluetta ja virkistysaluetta.

Perikunnasta vahvistetaan, että Saraksen tilan hinta-arvio saadaan Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksessa, joka pidetään maaliskuun alussa.

Siitä päätöksestä asianosaiset voivat valittaa maaoikeuteen.

MTK odottaa lakimuutoksia tällä hallituskaudella

Oikeusministeriössä valmistellaan lunastuslakiin muutoksia, jotka vaikuttavat maanomistajan asemaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana muutokset jäivät kesken, kun se erosi viime vuoden maaliskuussa.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on puolestaan valmisteilla ympäristöministeriössä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)on aiemmin sanonut, että maanomistajan asemaa aiotaan parantaa lunastuslain (siirryt toiseen palveluun) muutoksessa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Henriksson ei tee kovin yksityiskohtaisia linjauksia, koska lainvalmistelu on vielä kesken. Lausuntokierroksella ainakin maanomistajien saamat korvaustasot ovat puhuttaneet lausunnonantajia.

MTK:n Marttila odottaa, että tämä hallitus saa päätökseen ison lainsäädäntöuudistuksen, joka kohentaisi maanomistajien asemaa. Marttila pitää lähtökohtana, että käyvän arvon lisäksi maanomistaja saa vielä lisäkorvausta, kun hän myy kunnille. Rajanvetona MTK pitää sitä, että vain yhteiskunnalle välttämätön infrastruktuuri voi oikeuttaa pakkolunastukseen, mutta ei asuntotuontannon tarpeet.

– Tämä lähtökohta on varsin yleiseurooppalainen. Varsinkin Ruotsissa on toteutettu se ymmärrettävä periaate, että jos pakolla viedään, niin siitä kuuluu kipukorvaus, Marttila sanoo.

Kuntaliitto huomauttaa, että keskustelussa usein unohtuu maanomistajan saamat helpotukset verotuksessa, kun he myyvät maitaan julkiselle taholle.

– On maanomistajalle verotuksellisesti edullista luovuttaa maata kunnalle tai valtiolle ja tästä syntyy selkeä lisäarvo täyden korvauksen päälle, kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo.

Kuntaliiton mielestä nykyinen kokonaisuus toimii tällä hetkellä hyvin, eikä mitään isoja rukkauksia lunastuslakiin tarvita. Jos maksettaisiin jotain lisäkorvauksia nykyisten lisäksi, vapaaehtoinen kaupankäynti tyssäisi.

Lue seuraavaksi