Suomesta löytyi uusia punaisen graniitin esiintymiä – nyt kaavaillaan, että niillä alettaisiin taas rakentaa Pietaria

Geologian tutkimuskeskus on saanut valmiiksi projektin, jossa tutkittiin Kaakkois-Suomen kallioalueita.

geologia
Iisakin kirkko
Kaakosta löytyi esimerkiksi lisää Virolahden punaista graniittia, jota on käytetty Pietarin kuuluisassa Iisakin kirkossa.Kari Kosonen / Yle

Kaakkois-Suomesta on löydetty uusia kallioalueita, joita voidaan hyödyntää sekä Suomessa että ulkomailla.

Geologian tutkimuskeskus etsi kolme vuotta kestäneessä hankkeessa ennen kaikkea kovia, kalliomurskeen raaka-aineeksi sopivia kallioalueita, mutta myös louhittavaksi sopivaa luonnonkiveä.

Luonnonkivelle voisi olla käyttöä esimerkiksi Venäjällä. Pietarissa on Geologian tutkimuskeskuksen mukaan herännyt uutta kiinnostusta Virolahden punaiseen graniittiin.

– Pietarin alueella on virinnyt ajatuksia siitä, että jos siellä joku kivi särkyy tai murtuu, siihen vaihdettaisiin alkuperäinen kivi paikoilleen. Se pitäisi löytää täältä Virolahdelta, geologi Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK) kertoo.

– Nämä ovat tietenkin vielä idean asteella, mutta suunnitelmia on.

Käynnisteillä on suomalais-venäläinen yhteistyöhanke Nasta, jossa selvitetään Pietarin mahdollisia kivitarpeita sekä Suomen ja Karjalan kannaksen kivivarantoja. Tavoitteena on myös edistää rajan yli tapahtuvaa kauppaa.

Pietarissa sijaitsevan Iisakin kirkon massiiviset graniittipylväät ovat Virolahden punaista graniittia, samoin Aleksanteri I:n patsaan pylväs ja Neva-joen rantavallit.

Luonnonkiveä maailmalle

Tulevaisuuden tarpeisiin sopivia kallioalueita löytyi GTK:n kivihankkeessa eri puolilta Kaakkois-Suomea.

Geologit paikansivat esimerkiksi uusia Virolahden punaisen graniitin esiintymiä. Uudet esiintymät voisivat tulevaisuudessa korvata nykyiset punaisen graniitin louhimot esimerkiksi Liikalan ja Ruotilan alueella.

Punaista graniittia ja muita luonnonkiviä viedään maailmalle suurina luonnonkiviblokkeina.

– Luonnonkiveä on viety aika paljon Kiinaan, Härmä kertoo.

Kiina on maailman luonnonkiviteollisuudessa jalostuspaikka. Esimerkiksi suomalaisesta rapakivigraniitista tehdään Kiinassa kivilaattoja, jotka päätyvät eri puolille maailmaa rakennusten julkisivujen seinälaatoiksi.

Kalliomursketta rautateille ja valtateille

Uusia, kalliomurskeen raaka-aineeksi sopivia kallioalueita löytyi 15–20 paikasta eri puolilta Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa.

Niistä saatavaa, kovaa kalliomursketta voitaisiin käyttää tulevaisuudessa valtateiden pinnoitteissa sekä rautateiden raidesepelinä.

Sille olisi kaakossa tarvetta, sillä varsinkin rautateiden lujuusvaatimukset täyttävästä sepelistä on tällä hetkellä jopa pulaa.

– Yhteistyöyritysten kautta tuli projektin aikana tietoa siitä, että esimerkiksi raidesepeliä joudutaan kuljettamaan jopa parinsadan kilometrin päästä, Härmä kertoo.

Myös tietyömailla kuljetusmatkat ovat olleet pitkiä. Esimerkiksi Kuutostien päällysteessä on yli sadan kilometrin päästä Myrskylästä ja Koskenkylästä tuotua mursketta. Pitkä kuljetusmatka nostaa rakentamisen kustannuksia.

– Karkeasti voisi sanoa, että kun matka pitenee, jokainen kuljetettu tonni maksaa 10 senttiä kilometriltä lisää, aluejohtaja Heikki Räty YIT:ltä havainnollistaa.

Vielä ei päästä louhimaan

Geologian tutkimuskeskus kartoitti Kaakkois-Suomen kallioalueita ely-keskuksen aloitteesta.

Geologit kävivät läpi lähes 900 kallioaluetta ja ottivat 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Lisäksi he valmistivat testikivilaattoja. Nyt tehdyt kartoitukset täydensivät edellisiä, 20 vuotta sitten tehtyjä kartoituksia.

Kartoitus tehtiin yksityisillä mailla, ja näytteiden ottoon pyydettiin maanomistajilta luvat. Työ oli niin sanottua perustutkimusta, jonka tuloksia ei päästä aivan saman tien hyödyntämään.

– Ensin pitää jonkun kivialan yrityksen tehdä sopimus maaomistajan kanssa. Sitten haetaan maa-aineslain mukainen ottolupa ja ympäristölupa. Niissä saattaa mennä aika helposti viisikin vuotta, geologi Paavo Härmä sanoo.