Marika Sykkö, 44, viihtyy yksin ja niin tekee yhä useampi – Puolisottomien määrän nopea kasvu selittää myös alhaista syntyvyyttä

Korkeasti koulutetut muuttavat todennäköisimmin puolison luo, avioituvat ja saavat lapsen, sanoo väestötutkija.

syntyvyys
Marika Sykkö
Porvoolainen Marika Sykkö nauttii asumisesta yksin.Jouni Immonen / Yle

Pitkin alkuvuotta Suomessa on puhuttu historian alhaisimmasta syntyvyydestä. Tutkijat ovat ihmetelleet lukuja, mutta kaiken kattavaa selitystä ilmiölle ei ole löydetty.

Myös porvoolainen Marika Sykkö, 44, on osa ilmiötä. Hän erosi aiemmasta parisuhteestaan muutama vuosi sitten ja on asunut sen jälkeen yksin.

Oma lapsettomuus selittyy sillä, että muut asiat olivat hänelle lapsia tärkeämmässä asemassa edellisessä suhteessa.

– Lähdin ensisijaisesti siitä, että parisuhteen pitää olla hyvä ja talouden vakaa, enkä halunnut hankkia lapsia lasten hankkimisen takia. Elämä vei sitten tähän. Päädyimme eroon, eikä lasta sitten tullut, Sykkö sanoo.

Ystäväpiiriin kuuluu nyt sekä perheellisiä että yksineläviä sinkkuja. Sykkö on miettinyt, voiko alhainen syntyvyys liittyä lisääntyneisiin mahdollisuuksiin tehdä erilaisia valintoja elämässä.

Itse hän nauttii nyt elämästään, jossa ei ole tilivelvollinen kenellekään.

Puolisottomien osuus huipussaan

Turun yliopiston väestötutkija Marika Jalovaara on tuonut esille useita syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Äskettäin hän löysi Tilastokeskuksen rekisteriaineistosta tuoreen muutoksen, jonka hän arvelee selittävän matalaa syntyvyyttä.

Luvuista selviää, että ilman puolisoa asuvien määrä on lisääntynyt viidenneksellä perheenperustamisiässä olevien joukossa kymmenen vuoden aikana.

Luvut saivat myös kokeneen tutkijan hämmennyksen valtaan.

– Viidenneksen kasvu vain kymmenessä vuodessa on melkoinen. Minun piti tarkistaa tulokset eri aineistoista ja moneen kertaan, ennen kuin uskoin niihin, Jalovaara sanoo.

Sukupuolten kehitys on ollut samankaltaista. Esimerkiksi 30–34-vuotiailla miehillä puolisottomuus on kasvanut 21 prosentilla kymmenessä vuodessa.

Avoliitossa ja avioliitossa olevien sekä puolisottomien osuus (%), 30–34-vuotiaat Suomessa syntyneet miehet, 1987–2018
Lasse Isokangas / Yle

Toissa vuonna 42 prosenttia 30–34-vuotiaista miehistä asui ilman puolisoa.

Naisilla kehitys jää vain hieman miehistä. 28–32-vuotiaista naisista 36 prosenttia asui ilman kumppania ja heidän määränsä kasvoi kymmenessä vuodessa 19 prosenttia.

Avoliitossa ja avioliitossa olevien sekä puolisottomien osuus (%), 28–32-vuotiaat Suomessa syntyneet naiset, 1987–2018
Lasse Isokangas / Yle

Jalovaara sanoo, että puolisottomuuden kasvu on niin voimakasta, ettei se voi olla heijastumatta syntyvyyteen. Pääsääntöisesti lapset syntyvät puolisoille, jotka asuvat yhdessä.

Tarkkoja syitä yksin asumiselle ei ole vielä löytynyt. Jalovaara sanoo, että asiassa riittää tutkimista.

Koulutetut saavat lapsia

Alhaiseen syntyvyyteen liittyy paljon uskomuksia, jotka eivät kestä tilastollista tarkastelua. Yksi näistä uskomuksista liittyy miesten ja naisten koulutuseroihin.

Alhaista syntyvyyttä on usein selitetty sillä, että korkeasti koulutetut naiset eivät löydä puolisoa tai kelpuuta ketään.

Väestötutkija Jalovaara ei allekirjoita selitystä. Molemmilla sukupuolilla puolisottomuus on sitä yleisempää mitä vähemmän kouluja mies tai nainen on käynyt.

– Suomessa korkeasti koulutetut naiset todennäköisemmin muuttavat puolison kanssa yhteen, avioituvat ja saavat ainakin yhden lapsen. Eronneisuus on heillä matalasti koulutettuja vähäisempää. Päinvastaista tarinaa halutaan usein kertoa, mutta siitä voisi hiljalleen luopua, Jalovaara sanoo.

Puolisottomien osuus (%) koulutusasteen mukaan 1987–2018, Suomessa syntyneet 30–34-vuotiaat miehet
Lasse Isokangas / Yle

Jalovaara uskoo, että asiaa selittää korkeasti koulutettujen paremmat mahdollisuudet muovata elämäänsä mieleisekseen. Sekä työsuhteet että parisuhteet ovat vakaampia ja yhdessä helpottavat perheen perustamista.

Puolisottomien osuus (%) koulutusasteen mukaan 1987–2018, Suomessa syntyneet 28–32-vuotiaat naiset.
Lasse Isokangas / Yle

Mutta mitä matalalle syntyvyydelle voidaan tehdä, kun suomalaiset eivät löydä kumppaneita.

– Lapsenhankintaa epäröiviä pariskuntia ei missään nimessä kannata unohtaa, koska heihin on helpompaa vaikuttaa, jos esimerkiksi ajatellaan perheiden tukemista.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nostettu viime aikoina esille muun muassa perhevapaauudistus ja vauvarahat.

Perhevapaaudistuksella pyritään parantamaan äitien työmarkkina-asemaa, ja perheiden taloudellinen tukeminen vaikuttaa ainakin perheenjäsenten hyvinvointiin.

Pohjoismaat ovat näyttäneet tietä

Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöinä perhemuotojen muutoksissa. Naimisiinmeno väheni, eronneisuus kasvoi ja avoliitot yleistyivät täällä ensimmäisten joukossa.

Samalla pohjoismaalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa saaneet ensimmäisten joukossa paljon lapsia avioliittojen ulkopuolella.

Kehitystä on monesti selitetty suurten yhteiskunnallisten murrosten kautta. Suomalaiset ovat viime vuosikymmenien aikana muuttaneet maalta kaupunkeihin, jolloin palkkatyö on lisääntynyt.

Palkkatyö on puolestaan lisännyt puolisoiden itsenäisyyttä, jolloin onnettomista avioliitoista on ollut mahdollista lähteä pois.

Koulutuksen lisääntyminen taas on myöhentänyt avioliittojen solmimista varsinkin korkeakoulutetuilla.

Yksi tulevaisuuden ilmiöistä saattaa olla se, etteivät pariskunnat välttämättä muuta keski-iässä yhteen. Porvoolainen Marika Sykkö on tästä esimerkki.

– Vaikka olisin parisuhteessa, niin siitä huolimatta asuisin yksin, koska olen jo jonkin aikaa elänyt itsekseni. Itse asiassa viihdyn tosi hyvin yksin, Sykkö sanoo.

Lue lisää:

Tutkijat odottavat käännettä: Syntyvyys noussee hieman – "Lasten hankintaa on saatettu lykätä myöhempään ikään"

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii hallitukselta toimia syntyvyyden nostamiseksi – ”Päätöksillä voidaan vaikuttaa perheisiin”