1. yle.fi
  2. Uutiset

Nöyryytys ja seksuaalinen häirintä on alalla tavallista, kertoo tuore juttu – "Klassisen musiikin piireissä on opittu vaikenemaan vaikeista asioista"

media
Sonja Saarikoski ja Wilhelm Kvist

Klassisen musiikin piireissä ilmenevän seksuaalisen häirinnän ja nöyryytyksen nosti esiin tuoreen Image-lehden juttu. (siirryt toiseen palveluun)

Miksi klassisen musiikin #metoo on antanut odottaa itseään? Ovatko kulttuurijournalistit suojelleet taiteenlajin mainetta?

Häirintää ja nöyryytystä klassisen musiikin piireissä ei ole juuri käsitelty julkisuudessa.

Imagen toimituspäällikkö Sonja Saarikoski sanoo, että alalla ei ole yhtä ihmistä, pahinta nöyryyttäjää tai häirikköä, johon aiheen voisi mediassa henkilöidä. Siksi siitä on ollut vaikea tehdä juttuja.

Toisaalta klassisen musiikin piireissä on opittu vaikenemaan vaikeista asioista.

– Ihmisiä opetetaan kunnioittamaan auktoriteettejä, olemaan hiljaa ja vaatimaan itseltään paljon. Se johtaa siihen, että oma paha olo siirretään syrjään korkeamman päämäärän tähden, Saarikoski arvioi.

Saarikoski kertoo, että Imagen jutun ilmestyttyä häneen on ottanut yhteyttä yhä uusia nöyryytyksen ja ahdistelun uhreja.

Sonja Saarikoski ja Hufvudstatsbladetin musiikkitoimittaja (siirryt toiseen palveluun)Wilhelm Kvist olivat Heikki Valkaman vieraina Viimeinen sana -ohjelmassa. Voit katsoa ohjelman tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Suojelevatko musiikkijournalistit taiteenalaa ja siksi eivät kirjoita vaikeista asioista?

– Havahtuminen vie aikaa. En itsekään ollut tajunnut, vaikka kerron omasta häirintäkokemuksestani, että tämä on niin väärin, Saarikoski sanoo.

Hän ei usko, että seksuaalisesta häirinnästä ja nöyryytyksestä olisi tietoisesti jätetty kirjoittamatta.

– Nyt olisi viimeistään aika herätä, painottaa Hufvudstadtsbladetin Wilhelm Kvist.

Toisaalta kaikki eivät ole sitä mieltä, että Suomessa ei olisi käsitelty asioita. Klassisen musiikin Rondo-lehden pääkirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) pelättiin, että metoo menee liiallisuuksiin. Että miestaiteilijoiden pitkät urat kärsivät. Näinkö on käynyt?

– Taiteen tekeminen vaatii korkeat eettiset standardit, Saarikoski muistuttaa. Taiteilijuus vaatii myös sen, että ihminen osaa käyttäytyä. Taiteilijalla ei ole oikeutta sikailla siksi, että hän olisi taiteilija.

– Jotkut tuntuvat ajattelevan, että se että taiteilijat tekevät suurta taidetta, on tärkeämpää kuin mikään muu, Wilhelm Kvist sanoo.

Pitääkö taiteen saada tapahtua hinnalla millä hyvänsä? Kvist kysyy.

Päin vastoin, hän vastaa. Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu – tai se, että opettajat ja valta-asemassa olevat käyttävät pedagogin asemaansa väärin – vie Kvistin mukaan pohjan kaikelta muulta.

"Nyt on aika puuttua"

Aikuiset muusikot hakeutuvat suhteisiin nuorten ja alaikäisten kanssa, opettajat oppilaiden kanssa, Saarikoski kirjoittaa jutussaan.

– Kyllä tämä on yleistä. On vaikea keksiä muusikkonaista, jolla ei ole kokemusta seksuaalisesta häirinnästä, tai naista tai miestä, jolla ei ole kokemusta nöyryytyksestä, Saarikoksi kertoo.

Sibelius Akatemian dekaani sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa näin (siirryt toiseen palveluun): “Suurin osa opiskelijoista antaa erittäin hyvää palautetta opetuksesta. Saamme Imagen jutusta tukea muutokselle, joka on jo hyvässä vauhdissa.”

Onko aihetta käsitelleiden toimittajien mielestä ongelmiin puututtu riittävästi?

– Tämä kulttuuri on ollut olemassa niin pitkään, että vaaditaan massiivisia toimia, Saarikoski sanoo.

– En usko, että mitkään toimenpiteet ovat riittäviä. On viitteitä siitä, että toiminta jatkuu edelleen. Mutta uskon, että Sibelius Akatemian johto ottaa tämän vakavasti.

Wilhelm Kvist toteaa, että nyt olisi tärkeää, että Akatemian johto sanoisi tekevänsä kaikkensa puuttuakseen häirintään ja nöyryyttämiseen. Kenenkään opetuksen erinomaisuudesta ei saisi sokaistua, hän muistuttaa.

Lue seuraavaksi