Afrikan suurimpaan pakolaiskriisiin tulossa helpotusta – Etelä-Sudanin sotapäälliköt pyysivät toisiltaan anteeksi ja muodostivat hallituksen

Etelä-Sudanin sisällissotaa on paennut kaksi miljoonaa ihmistä. Puolet kansasta elää nälänhädän partaalla.

Etelä-Sudan
 Salva Kiir ja Riek Machar
Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir ja varapresidentiksi valittu Riek Machar (oik.)Peter Louis / AFP

Etelä-Sudaniin on saatu vuosien sotimisen jälkeen yhteishallitus, jonka toivotaan lopettavan maata riivanneen nälänhädän ja pakolaiskriisin.

Sisällisotaa on käyty pääasiassa presidentti Salva Kiirin ja kapinallispäällikkö Riek Macharin tukijoiden välillä. Nyt miehet ovat sopineet, että heidän johdollaan maahan perustetaan kansallisen yhtenäisyyden hallitus.

Presidentti Kiir hajotti edellisen hallituksen eilen perjantaina. Tänään Machar vannoi virkavalan ja nousi urallaan jo toisen kerran maan varapresidentiksi.

Kiir lupasi puheessaan, ettei Etelä-Sudanin "rauhaa horjuteta enää koskaan". Hän sanoi antaneensa Macharille anteeksi ja pyysi omasta puolestaan anteeksi Macharilta.

Presidentti toivoi, että hänen dinka-heimonsa ja Macharin nuer-heimo tekisivät samoin. Etelä-Sudanin sisällissota on ollut suurelta osin myös heimojen välistä sotaa.

Sota jatkunut koko itsenäisyyden

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011, joten se on maailman nuorin valtio. Kiir nousi Etelä-Sudanin presidentiksi ja Macharista tuli varapresidentti. He kuitenkin riitautuivat, Kiir erotti Macharin ja kiista paisui sisällisodaksi.

Sisällissota on ollut erittäin verinen. Sen aikana arvioidaan kuolleen 400 000 ihmistä ja yli kaksi miljoonaa on lähtenyt pakolaisiksi pääasiassa Etelä-Sudanin naapurimaihin.

Kartta.
YLE Uutisgrafiikka

Sota on pahoin vaikeuttanut maan ruokahuoltoa. 12 miljoonasta asukkaasta noin puolet kärsii ruokapulasta ja noin 40 000 elää nälänhädän olosuhteissa, kertovat avustusjärjestöt.

Järjestöt toivovat, että rauhan myötä avustustyö helpottuu. Sodan aikana yli sata avustustyöntekijää on surmattu ja sotivat osapuolet ovat vaikeuttaneet avun pääsemistä maahan. Ruokakuljetusten haittaamista on myös käytetty poliittisena aseena, mikä on johtanut nälänhädän pahenemiseen.

Ratkaisevia myönnytyksiä

Ulkovallat, esimerkiksi Yhdysvallat, ovat voimakkaasti painostaneet Etelä-Sudanin johtoa solmimaan rauhan. Sopu on myös ollut aiemminkin lähellä, mutta rauhanteko on kuitenkin lopulta kaatunut.

Etelä-Sudanin presidentti ja kapinallisjohtaja allekirjoittivat rauhansopimuksen – Viisi vuotta jatkunut tuhoisa sisällissota päättyy

Osapuolten uusimmissa neuvotteluissa aikarajat ylitettiin monta kertaa, mutta noin viikko sitten molemmat tekivät ratkaisevia myönnytyksiä. Kiir hyväksyi hänelle vaikean päätöksen, joka koski Etelä-Sudanin osavaltioiden määrää. Machar taas suostui siihen, että Kiir saa vastuun maan turvallisuudesta.

Asiantuntijoiden mukaan nyt aikaansaatu sopu on erittäin hauras. Etelä-Sudanissa on vielä aseellisia ryhmittymiä, jotka eivät ole rauhansopimuksessa mukana. Kiirin ja Macharin on myös sovittava esimerkiksi armeijan yhdistämisestä. Maan ihmisoikeustilanne on ollut huono.

Etelä-Sudanissa on huomattavat öljyvarannot, jotka tuovat maalle valtaosan sen tuloista. Sota on verottanut öljyntuotantoa.

Lähteet: Reuters, AP

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus