Suomalaiset ovat innostuneet ostamaan taidetta koteihinsa – Tanttarin perheen joutsentaulu löytyi Facebookista

Taidelainaamot ovat madaltaneet kynnystä ostaa taidetta. Taiteilijoille lainaamot ja sosiaalinen media ovat merkittäviä myyntikanavia.

taide
Vilma Tanttari katsoo Pia Feinikin Saaga-teosta
Katso videolta, mitkä ovat Vilma, 7, ja Niilo, 8, Tanttarin suosikkiteokset kotona. Kuvaus ja editointi: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Taide tuo kotiin tunnelmaa. Jotakin sellaista, mitä ei itse pystyisi luomaan, sanoo tamperelainen Teppo Tanttari esitellessään kotinsa seinille päätyneitä teoksia.

Hänen vaimonsa Tutta Tanttari kertoo haluavansa taiteen tuovan muistoja mieleen.

– Jos elämässä tapahtuu jotain isoja juttuja, niin haluan ostaa jotakin sellaista, mikä muistuttaa niistä.

Tamperelaiseen vanhaan puutaloon on löytynyt taidetta vuosien varrella niin gallerioista, sosiaalisesta mediasta kuin taiteilijoiden pop-up-myymälöistäkin.

Tanttarin perhe istuu olohuoneen sohvalla koiransa kanssa, seinällä näkyy Andrej Beckerin ja Kirsi Neuvosen teoksia
Tanttarien olohuoneessa taide on vaikuttanut sisustukseen, eikä päin vastoin. Andrej Beckerin vuonna 1996 maalaamat teokset ja Kirsi Neuvosen grafiikkatyöt vuodelta 2004 innoittivat perheen ostamaan punaisen sohvan.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Suomalaisten into hankkia taidetta koteihinsa on kasvussa. Kynnys ostaa on madaltunut esimerkiksi kymmenien taidelainaamojen ja korottoman osamaksumahdollisuuden myötä.

Ostajien joukossa on entistä nuorempaa väkeä.

Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Alina Mänttäri kertoo esimerkkinä, miten liiton joka vuosi maaliskuussa järjestettävä Teosvälitys keräsi jo noin 25 000 kävijää viime vuonna.

– Korottomalla osamaksulla ostettavien teosten määrä on ollut viime vuosina selvästi kasvussa. Niin ikään yhä suurempi osa Teosvälitykseen teoksiaan myyntiin asettavista taiteilijoistamme myös löytää ostajia.

Veistoksia ja kuvataidetta Tampereen taidelainaamossa
Suomen Taiteilijaseura selvitteli vuonna 2018 taidelainaamojen toimintaa. Monille kuvataiteilijoille taidelainaamot merkitsevät usein ainoaa jatkuvaa taiteen myyntikanavaa. Taidelainaamot tuottivat tuolloin merkittävää tuloa taiteilijoille: yli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Myös sosiaalisesta mediasta on tullut taiteilijoille tuiki tärkeä markkinointikanava, joka murtaa perinteisten gallerioiden valtaa taidemarkkinoilla.

Ei haluta bulkkitavaraa vaan jotain yksilöllistä ja ikiomaa.

Pia Feinik

Kun Tanttarin perheen kuopukselta, 7-vuotiaalta Vilmalta kysytään, mikä on hänen suosikkiteoksensa, kävelee hän varmoin askelin kellariin johtaviin rappusiin ja näyttää suurikokoista maalausta.

– Kerran kun me olimme mökillä, me näimme kolme nuorta joutsenta järvessä uimassa. Me tähyilimme niitä koko kesän. Sinä syksynä äiti löysi joutsentaulun Facebookista ja osti sen.

Vilman mielestä taulussa on hienointa se, miten joutsenet pitävät nauhaa nokassaan. Hänen mielestään ne valmistelevat juhlaa.

–Varmaan ne koristelevat jotakin.

Entä mitä taiteilija Pia Feinik ajatteli Saaga-nimistä teosta tehdessään?

– Minulle se on perheyhteyden kuvaus. Siinä ovat vanhemmat ja sen kesäinen poikanen. Ja se nauha sitoo ne toisiinsa, Feinik kertoo ateljeessaan Nokian Siurossa.

Kuvataiteilija Pia Feinik esittelee teoksiaan toimittajalle ateljeessaan Nokian Siurossa
Monet tilaavat teoksia suoraan taiteilijalta. "Syntyy lapsi, mennään naimisiin. Ihan mitä tahansa kiinnostavaa tapahtuu, niin silloin saatetaan tilata teos juhlistamaan sitä hetkeä", Feinik kertoo esitellessään teoksiaan toimittajalle ateljeessaan Nokian Siurossa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Feinik on elättänyt itsensä jo pitkään taiteellaan. Jopa puolet hänen teoksistaan syntyy tilauksesta.

Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ja jatkuva itsensä markkinointi eivät syö Feinikin taiteellista vapautta. Usein riittää, että taiteilija on läsnä ja asiakkaiden jututettavissa esimerkiksi galleriassa.

– Olen ollut hirveän onnekas, että ihmiset ovat aina löytäneet teokseni. Minun ei ole tarvinnut tehdä kompromisseja. Olen saanut maalata sitä, mitä olen halunnut.

Feinik on huomannut, että suomalaiset haluavat kotiinsa yhä enemmän taidetta.

– Sanoisin, että siihen on johtanut arvomaailman muutos: arvostetaan ainutlaatuisuutta. Ei haluta bulkkitavaraa vaan jotain yksilöllistä ja ikiomaa.

Hintalappu Eeva Saineen teoksesta Tampereen taidelainaamossa
Taidelainaus on teosten vuokraamista tai ostamista osamaksulla ilman korkoa. Taiteilija määrittää teokselleen hinnan, joka vaikuttaa kuukausimaksun suuruuteen. Taidelainaamon valikoimassa Tampereella on tällä hetkellä noin 800 teosta Tampereen Taiteilijaseuran jäseniltä.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Kodit rakennetaan nykyään sellaisiksi, että siellä on paljon tilaa ja valoa taiteelle.

Anne Paldanius

Tampereen taidelainaamossa on tehty töitä jo 20 vuotta, jotta opiskelijabudjetillakin pääsisi kiinni aitoon taiteeseen. Kasvusuunta on selvä, sanoo näyttelykoordinaattori Anne Paldanius Tampereen taiteilijaseurasta.

– Taiteilijat ovat aiempaa ammattitaitoisempia ja osaavat myydä taidettaan.

Anne Paldanius katselee taideteosta Tampereen taidelainaamossa
Tampereen Taiteilijaseurassa työskentelevä Anne Paldanius myöntää, että taidelainaamo on kuin karkkikauppa. Aina tekee mieli hankkia uusia teoksia kotiinsa, vaikka kaappikin on jo niitä täysi. "Suvun lapset tietävät, että tältä tädiltä saa aina taidetta lahjaksi", Paldanius nauraa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Paldanius huomauttaa, että myös asiakas tarvitsee taidetta.

– Hänen kotinsa huutaa taidetta. Kodit rakennetaan nykyään sellaisiksi, että siellä on paljon tilaa ja valoa taiteelle.

Paldanius muistuttaa, että taide on edelleen myös statuskysymys.

– On arvokasta saada se aito taideteos kotiin.

Elina Pöyhtäri kotonaan Tampereella, taustalla Heli Innalan öljyväriteos
Elina Pöyhtäri löysi Heli Innalan öljyvärityön Tampereen taidelainaamosta. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Sisustussuunnittelijana työskentelevä Eina Pöyhtäri sanoo, että hän voi valita taidetta julkiseen tilaan, mutta ei toisen ihmisen kotiin, sen verran henkilökohtaista taiteen tuoma ilo hänestä on. Pöyhtäri on hankkinut kotinsa taiteesta valtaosan Tampereen taidelainaamosta osamaksulla. Kirsi Matson-Mäkelä kävi kylässä.

Taiteen keräämisestä lisää Puoli seitsemän -ohjelmassa TV1 ti 25.2. kello 18.30 alkaen.