Viherympäristö virkistää, mutta luonto voi myös stressata ja pelottaa – rentoutumisen paikka saattaakin olla siisti sisätila

Luonto ja kaupunki eivät ole vastakohtia, sanoo tutkija Anu Besson.

rentoutus
Anu Besson.
Tutkija Anu Besson on asunut lähes kymmenen vuotta Australiassa. Minna Matintupa / Yle

Mene luontoon, siellä virkistyy.

Paitsi että ei välttämättä, sanoo vastikään Jyväskylän yliopistossa väitellyt tutkija Anu Besson. Hänen tuloksensa kyseenalaistavat sen, että rentoutumiseen tarvittaisiin juuri luontoa.

– Luontoa ei aina koeta vetovoimaisempana tai elvyttävämpänä kuin kaupunkia, kertoo Besson väitöstutkimuksensa tuloksista.

Elvyttävät vaikutukset riippuvat enemmän kokijan omista mieltymyksistä kuin siitä, onko kyseessä luonto vai kaupunki.

Besson tutki erityisesti ulkosuomalaisten ympäristömieltymyksiä. Myös ulkosuomalaisista monille rauhoittumisen paikka on se kesämökin ranta, mutta Bessonia yllätti, kuinka monelle paikka olikin jonkinlainen kaupunkimaisema.

Paikka riippuukin siitä, mistä halutaan rentoutua – mikä on aiheuttanut stressin tai vaikean olon, josta halutaan irti.

– Olen ollut kotiäitinä pienen vauvan kanssa, ja rentoudun sillä, että pääsen kaupunkiin ihmisvilinään. Luonto ei rentouta minua tällä hetkellä, se on liian hiljaista ja tylsää. Aiemmin kun olin töissä ja kaupunkiruuhkassa, silloin rentoutumisen paikka oli luonto, Besson kertoo.

Vuorenrinne, sauna ja siisteys

Mikä ratkaisee sen, mikä kenellekin on ympäristö, jossa mieli lepää? Yhtä yksittäistä tyhjentävää vastausta ei ole, mutta Besson löysi tutkimuksessaan viisi erilaista kokemisen tapaa.

Kaksi profiileista painottaa luonnollista ympäristöä, kuten luonnonrantaa metsässä tai avaria merenrantoja tai vuorenrinteitä.

Pari profiilia taas viihtyy hiljaisissa rauhallisissa tiloissa, esimerkiksi omassa saunassa.

Vahvana tekijänä Bessonin tuloksissa nousi esiin myös siisteys. Noin neljäsosa Bessonin kyselytutkimukseen 308 vastaajasta toi esiin sen, että siisteys on rauhan lähde, josta mieliala paranee.

– Ihmiset mielellään siivoavat, että voivat rentoutua sen jälkeen. Heidän kokemuksensa on, että ympäristön järjestys auttaa ajatukset järjestykseen, eli ulkoinen ja sisäinen tila vaikuttavat toisiinsa.

Siisteyden esiin nostaneista suurin osa oli naisia, kun taas miehillä korostuivat luontokokemukset.

– Aiemmassa tutkimuksessa on ehkä keskitytty luontoon, ja siksi sisätilojen ja siisteyden merkitys ei ole tullut juurikaan esiin.

Bessonin kyselytutkimuksen tuloksissakin vastaukset menevät päällekkäin. Samaa henkilöä voi miellyttää jossain tilanteessa olla siististi sisällä, jossain toisessa vuorenrinne.

Loska, hyttyset ja eksyminen

Talvi Suomessa on ollut harmaa ja kolea. Sade on tullut paljolti vetenä, katuja on hallinnut loska, ja metsät ovat olleet märkiä.

– Luontohan tämän on saanut aikaan, niin kaupungeissa kuin niiden ulkopuolella. Silloin luonnosta voi haluta pakoon, vaikka kahvilaan tai ostoskeskukseen, Besson sanoo.

Jos haluaa tekemistä ja ihmiskontakteja, mutta luonto ei näytä parhaita puoliaan, luonnollinen lopputulos on hakeutua miellyttävämpään ympäristöön – sellaiseen, joka on rakennettu pitämään luontoa loitolla.

Luonto ei olekaan likikään kaikille rentouttava paikka. Se voi olla myös stressin ja jopa pelon lähde.

– Ei mieli välttämättä puskassa tyynny, hyttysten piinaama mökki ei välttämättä ole se kaikkein rentouttavin paikka, eikä pelko eksymisestä metsässä rauhoita mieltä, Besson sanoo.

Tutkimus on kiistattomasti osoittanut, että viherympäristössä stressi lievittyy ja mieliala kohenee. Tästä ei kuitenkaan voi johtaa hyvä metsä - paha kaupunki -asettelua.

– Se on typistetty kahtiajako. Kaupunki ei ole erossa luonnosta, ja ihminen vaikuttaa luontoon kaikkialla.

Kaupungit ovat myös jakamisen, sosiaalisuuden ja yhteisen kokemisen paikkoja. Kun Suomi saa suurvoiton urheilussa, ei kansa jalkaudu metsiin kuusten alle, vaan silloin tavataan torilla.

Taivas, maalaistie ja meri

Bessonin tulosten mukaan ihmiset mieltävät paikan eri tavoin kuin tutkimuksessa yleensä on saatu näkyville. Hän arvelee, että aiemmat tulokset saattavat liittyä tutkimisen tappoihin, joissa vastausvaihtoehtoja on rajattu etukäteen.

Bessonin tutkimuksessa haastateltavat saivat itse omin sanoin kertoa mielipaikoistaan.

– Sukeltajalle se voi olla koko vedenalainen maailma, laskuvarjohyppääjälle taivas ja moottoripyöräilijälle maalaistiet.

Bessonin mjukaan rentoutumisen kokemukseen tarvitaankin sekä oikea paikka että oikea tekeminen, kumpikaan ei yksinään ei tahdo riittää.

Anu Bessonin väitöstutkimus In Defence of Cities: Aesthetics of Engagement in Everyday Environments (siirryt toiseen palveluun) on julkaistu Jyväskylän yliopiston julkaisusarjassa JYU Dissertations.

Lue myös: Tutkimus: Metsä elvyttää mielen tehokkaasti – sillä mitä siellä tekee, ei ole juuri merkitystä

Kaupunkien tiivistäminen jättää ihmisille tärkeitä viheralueita rakentamisen alle – Hiilijalanjälki kasvaa, jos luontoon lähdetään autolla

Luonto on tehokas stressin purkaja, jopa toimistossa – 15 minuuttia luontokuvaa ja -ääntä riittää mielialan kohenemiseen