Helsinkiläismies sai kiinteistöyhtiöltä 25 000 euroa kaavavalituksen perumisesta – tuomittiin vankeuteen törkeästä kiskonnasta

Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, että valittaja voidaan tuomita, vaikka rakennusyhtiö tarjoaisi rahaa valituksen perumisesta.

Kotimaa
Kaavavalitus
Kaavavalituksen tehnyt mies vaati rahaa valituksen poisvetämisestä Helsingissä.Nella Nuora / Yle

Helsinkiläismies lupasi vetää asemakaavavalituksensa pois, jos kiinteistöyhtiö maksaa hänelle 62 500 euroa.

Yhtiö maksoi miehelle 24 800 euroa, mutta asia ei jäänyt siihen.

Korvauksen saanut mies tuomittiin Helsingin hovioikeudessa törkeästä kiskonnasta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen vuonna 2018.

Vuonna 1951 syntynyt mies sai myös sakot ja joutui palauttamaan saamansa rahat kiinteistöyhtiölle.

Korkein oikeus (KKO) piti tuomion ennallaan 18. helmikuuta 2020 antamassaan ennakkopäätöksessä.

Kaavavalitus
Oikeuden mukaan kaavavalitus teki kiinteistöyhtiöstä taloudellisesti riippuvaisen valituksen tekijästä.Jari Kovalainen / Yle

Tuomio tuli, vaikka kiinteistöyhtiö teki aloitteen korvauksesta

KKO:n päätöksen ydin on, että vaikka kiinteistöyhtiö aloitti keskustelun korvauksesta, maksua pyytänyt mies syyllistyi silti törkeään kiskontaan.

Syy on se, että kaavavalitus teki kiinteistöyhtiöstä taloudellisesti riippuvaisen valituksen tekijästä.

Päätös pistää kaavavalituksilla rahastuksen kuriin, sillä seuraukset ovat vakavat. Törkeästä kiskonnasta voi seurata jopa neljän vuoden vankeus.

–Kyllä se keskustelu pitäisi lopettaa heti. Mieluummin niin, että rakennusyhtiö ilmoittaa yhteydenottajalle tekevänsä ilmoituksen viranomaiselle. Lopputuloksen tietää korkeimman oikeuden päätöksestä, Rakennusteollisuuden johtaja Anu Kärkkäinen sanoo.

Kaavavalituksilla rahastaminen ei liene silti yleinen ilmiö.

–Olen ollut alalla niin pitkään, että tällaisiinkin tarjouksiin olen törmännyt. Onneksi se on harvinaista, rakennusyhtiö SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo.

Tässä kirjoituksessa mainitut tapaukset eivät koske SRV-yhtiötä.

Helsingin tapauksen lisäksi viime vuosilta on tiedossa ainakin kaksi juttua Varsinais-Suomessa, joissa poliisi on tehnyt tutkinnan epäillystä törkeästä kiskonnasta. Niissä ei nostettu syytettä.

Kaikki tapaukset eivät epäilemättä ole tulleet poliisin tietoon. Asioista on sovittu rakennusyhtiön ja valittajan välillä hiljaisuudessa.

Rakennusyhtiöt eivät mielellään tapauksista puhu, koska pelkäävät tavan yleistyvän ja maksettujen korvausten tahraavan yhtiöiden mainetta.

Rakennusteollisuus
Rakennusteollisuuden johtaja Anu Kärkkäinen sanoo, että rakennusyhtiöiden ei pidä lähteä keskusteluun korvauksen maksamisesta kaavavalituksen perumisesta. Jari Kärkkäinen / Yle

Tuomittu mies tiesi kaupan ehdot ja valitti kaavasta

Korkeimpaan oikeuteen edennyt tapaus sai alkunsa lokakuussa 2012. Kiinteistöyhtiö Helsingin Kiinteistökaari osti silloin Kodittomien tuki -yhdistykseltä kiinteistön Helsingin Haagassa.

Kaupan ehtona oli, että asemakaavan muutos saa lainvoiman viimeistään helmikuun lopussa 2014.

Asemakaavan muutos mahdollisti Kodittomien tuen toimisto- ja asuntolatilojen muuttamisen asunnoiksi.

Törkeästä kiskonnasta sittemmin tuomittu mies oli Kodittomien tuki -yhdistyksen hallituksessa, kun kiinteistökaupasta sovittiin. Näin ollen hän tiesi kaupan ehdoista.

Mies kuitenkin riitaantui Kodittomien tuen kanssa ja nosti kesäkuussa 2013 kanteen yhdistystä vastaan. Hän vaati 62 500 euroa työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kanne hylättiin.

Heinäkuussa 2013 sama mies teki valituksen kaavamuutoksesta, joka oli Kodittomien tuen tekemän kiinteistökaupan ehtona.

Valitus vaaransi kiinteistökaupan. Se uhkasi viivästyttää kaavamuutosta.

Tällöin kaavavalituksen tehnyt mies vaati asiamiehensä välityksellä Kodittomien tuen kiinteistön ostaneelta kiinteistöyhtiöltä 62 500 euroa valituksen poisvetämisestä.

Neuvottelujen jälkeen yhtiö maksoi 24 800 euroa. Mies peruutti valituksensa.

Helsingin Kalasatama
Suuret rakennushankkeet poikivat usein kaavavalituksia. Kuvassa Helsingin Kalasatama.Jouni Immonen / Yle

Korkein oikeus: Kiinteistöyhtiö oli taloudellisesti riippuvainen valittajasta

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös tarkoittaa, että kaavavalituksen tekijä voidaan tuomita törkeästä kiskonnasta, vaikka toinen osapuoli olisi itse ehdottanut korvausta kaavavalituksen perumisesta.

Korkein oikeus katsoi Helsingin hovioikeuden tavoin, että kaavavalitus teki kiinteistöyhtiöstä taloudellisesti riippuvaisen valituksen tehneestä miehestä.

Tällainen riippuvuus on kiskontarikoksen täyttymisen edellytys.

Tuomion mukaan kiskonta oli törkeää, koska sillä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja se on tehty erityisen suunnitelmallisesti.

Käräjäoikeus oli aiemmin vapauttanut miehen syytteestä. Se arvioi, että kiinteistöyhtiö ei ollut miehestä taloudellisesti riippuvainen.

Käräjäoikeuden mukaan kiinteistöyhtiö ja Kodittomien tuki olisivat voineet sopia, että kaupan toteutumisen ehtona ollutta kaavamuutoksen takarajaa olisi siirretty.

Tällöin kiinteistöyhtiöllä oli todellinen vaihtoehto sille, että se olisi maksanut valittajalle valituksen perumisesta.

Hovioikeus ja korkein oikeus olivat toista mieltä.

Vaikka kaavamuutoksen takarajaa olisi siirretty, kiinteistöyhtiö ei olisi voinut aloittaa rakennustöitä ennen kuin kaavamuutos olisi saanut lainvoiman.

Rakennustöiden viivästymisestä tai peruuntumisesta olisi koitunut kiinteistöyhtiölle satojen tuhansien eurojen menetykset. Sen sijaan yhtiö päätti maksaa miehelle valituksen perumisesta 24 800 euroa.

SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen
SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Niemisen mukaan rakennusyhtiöiltä kiristetään harvoin rahaa kaavavalituksilla. Jari Kärkkäinen / Yle

Turun seudun tapauksissa ei nostettu syytteitä

Ylen A-studio tutustui myös Lounais-Suomen poliisin tekemään esitutkintaan Turun seudulla.

Poliisi epäili kahdessa tapauksessa törkeää kiskontaa, mutta syytteitä ei nostettu.

Epäilty kaavavalituksen tekijä oli molemmissa tapauksissa sama henkilö. Tapaukset ovat vuosilta 2011 ja 2018.

Tutkinnassa selvisi, että epäilty oli tehnyt kaikkiaan 16 valitusta kaavoitusasioista Turun hallinto-oikeuteen.

Syyttämättä jättämistä perusteltiin sillä, että valittajalle korvauksia maksaneet yhtiöt eivät olleet valituksen tekijästä taloudellisesti tai muuten riippuvaisia – siis toisin kuin korkein oikeus arvioi Helsingin tapausta tuoreessa ennakkopäätöksessään.

Turun seudun aiemmassa tapauksessa kaksi yhtiötä osti kaavavalittajalta tilan 200 000 eurolla. Tämän jälkeen valittaja perui näiden yhtiöiden hankkeita koskeneen kaavavalituksen.

Toisessa tapauksessa rakennusyhtiö maksoi valittajalle 30 000 euroa valituksesta luopumisesta.

Tutkinta perustui rakennusyhtiön toimitusjohtajan ja kaavavalittajan äänitettyihin puhelinkeskusteluihin.

Toimitusjohtaja ja valittaja kävivät puhelimessa eräänlaista varjonyrkkeilyä siitä, miten valituksesta päästäisiin eroon.

Keskusteluista kävi kuitenkin ilmi, että valittaja oli esittänyt ensin 100 000 euron korvausta.

Toimitusjohtajan mielestä se oli liikaa, ja hän ehdotti 20 000 euroa.

Lopulta päädyttiin 30 000 euron korvaukseen. Valituksen tekijä lähetti rakennusyhtiölle laskun “asemakaavan edistämisestä”.

Kaavavalituksia käsitellään Ylen A-studiossa tiistaina 25.2. klo 21 TV1:ssä.