1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulvat

Helsinki varautuu merenpinnan nousuun: "Aikaa on 80 vuotta ja siihen mennessä on kehitetty muitakin menetelmiä kuin säkitys"

Helsingin kaupunki vakuuttaa, että ranta-alueille kaavoitetut uudet asuintalot säästyvät tulvavesiltä.

tulvat
Helsingin Arabianrannan koivujen ympärillä lainehti vesi viime viikonloppuna.
Helsingin Arabianrannan koivujen ympärillä lainehti vesi viime viikonloppuna.Mikko Rita / Yle

Voimakkaat sateet ja tuuli ovat nostaneet vesien pinnankorkeutta niin sisävesissä kuin myös meren pinnan rannikolla.

Lauantaina vedenpinta nousi noin 110 senttimetriä merenpinnan yläpuolelle. Arabianrannan puistoalueella korkeusvara on vain noin metri, joten vesi nousi rannassa oleville ulkoiluväylille ja sitä hieman korkeammalla oleville jalkakäytäville sekä nurmikentille.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tiistain vastaisena yönä merenpinnan korkeuden ennustetaan nousevan jälleen Helsingissä. Nousua on arviolta noin 80 senttimetriä puoleen yöhön mennessä.

Helsingin kaupungin maa- ja kallioperänyksikön päällikön Ilkka Vähäahon mukaan vesi saattaa jälleen nousta kevyen liikenteen väylälle maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Hänen mukaansa Arabianrannassa on tyypillistä, että vesi nousee puistoalueelle ja jalkakäytäville Toukolan rantapuistossa.

Vähäaho painottaa, että asuintalojen tontit ovat kuitenkin selvästi korkeammalla kuin ranta-alueet, joten veden ei pitäisi nousta tonteille saakka.

– Tonttien korkeus on määritetty niin korkealle, yli kolmeen metriin merenpinnan yläpuolelle, ettei veden pitäisi nousta niille sataan vuoteen, Vähäaho sanoo.

Vesi nousi launataina 22. helmikuuta 2020 Helsingin Arabianrannassa puistoalueille ja jalkakäytäville.
Vesi nousi launataina 22. helmikuuta 2020 Helsingin Arabianrannassa puistoalueille ja jalkakäytäville.Mikko Rita / Yle

Mitä sitten, kun säkit eivät riitä?

Helsingin kaupunki on varautunut uusilla asuinalueilla, esimerkiksi Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, siihen, että merenpinnan korkeus tulee nousemaan.

Ennusteet on Vähäahon mukaan otettu todesta ja rakennussuunnitelmissa on uusilla alueilla varauduttu siihen, ettei vesi nouse tonttialueille edes vielä vuonna 2100.

– Tämä on hidas kehitys. Tiedetään, että seuraavan sadan vuoden kuluessa merenpinnan tason nousu ja tulvien toistuvuus lisääntyy, mutta siihen on varauduttu, Vähäaho sanoo.

Kaupunki pyrkii vähitellen nostamaan tulvavaraa myös olemassa olevilla alueilla, missä se on mahdollista.

– Esimerkiksi Laajasalossaa, jossa itse asun, ei pärjätä ihan vuoteen 2100 asti. Tällä hetkellä pärjätään kuitenkin hyvin, sillä siellä on kolme eri tulvapatoa. Tarvittaessa niitä voidaan vuosien mittaan korottaa.

Sellaisilla alueilla, joissa muutos ei ole mahdollinen, varaudutaan muilla tavoin. Esimerkiksi Kauppatorilla ollaan valmiita säkittämään, jos tilanne sitä vaatii. Vuosikymmenien päästä on tehtävä muutakin.

Vähäahon mukaan kaupunki on arvioinut, että vuonna 2100 vesi voi nousta Kauppatorilla yli kolmen metrin korkeuteen normaalitasosta. Silloin on löydettävä muitakin keinoja veden patoamiseksi kuin säkit.

Ratkaisu ei vielä ole tiedossa, mutta sitä ehditään miettimään.

– Aikaa on 80 vuotta ja siihen mennessä on kehitetty muitakin menetelmiä kuin säkitys, Vähäaho sanoo.

Laineet lyövät ulkoilureitille. Alempi kävelyreitti on jo peittynyt kokonaan veden alle ja myös nurmikot ovat veden peitossa Helsingin Arabianrannassa helmikuussa 2020.
Nurmikot ja kävelyreitit peittyivät merivedestä Helsingin Arabianrannassa.Mikko Rita / Yle

Lue myös:

Sään ääri-ilmiöt laittavat pelastuslaitokset koetukselle – olisiko Kiira-myrskyyn voinut varautua paremmin?

Nyt sataa ja tulvii, mutta tulevaisuuden Suomea uhkaa suuri meritulva joka kolmas vuosi – Riski voi nostaa kotivakuutuksen hintaa

Lue seuraavaksi