Mikkelissä kiistellään rakenteellisesta korruptiosta – Hallintotieteen emeritusprofessori: Ulkopuolinen selvittämään epäilyt

Hallinnon etiikan asiantuntija Ari Salminen Vaasan yliopistosta näkee Mikkelin päättäjien toiminnassa merkkejä huonosta hallinnosta.

kuntapolitiikka
Mikkelin kävelykatu lokakuussa 2019, tuomiokirkko taustalla.
Esa Huuhko / Yle

Mikkelissä kannattaa harkita ulkopuolista asiantuntijaa selvittämään kaupunkia edelleen vaivaavat rakenteellisen korruption epäilyt, kehottaa hallinnon etiikan asiantuntija, hallintotieteen emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta. Hän pitää kaupungin päättäjien välistä tilannetta hyvin tulehtuneena.

Tapahtumasarja alkoi viime keväänä, kun Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.) nosti mielipidekirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) (Länsi-Savo-lehti) esiin epäilyksiä rakenteellisesta korruptiosta Mikkelin rakennushankkeissa. Taavitsainen viittasi kirjoituksessaan esimerkiksi rakennushankkeisiin, joissa on käytetty poikkeuslupia rakennusten muuttamiseksi suuremmiksi kuin alkuperäisessä kaavassa ja rakennusluvassa on sovittu.

Mikkelin kaupunginlakimies teki selvityksen epäilyksen alle joutuneista rakennushankkeista. Hän totesi yhteenvedossaan (siirryt toiseen palveluun) (Mikkelin kaupunginhallituksen esityslista), että korruptiota ei ole. Taavitsaisen mielestä lakimies ei ole selvittänyt asioita riittävän perinpohjaisesti, vaan pysyttelee "puolivillaisissa totuuksissa".

Satu Taavitsainen
Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.) on myös entinen kansanedustaja.

Taavitsaisen mukaan lakimiehen selvitys ja sen pohjalta tehty kaupunginhallituksen päätös koskee hänen rankaisuaan, ei rakenteellisen korruption selvittämistä. Taavitsainen vaatii nyt päätöksen kumoamista. Salminen tutustui Ylen pyynnöstä Taavitsaisen jättämään oikaisuvaatimukseen (siirryt toiseen palveluun), johon on koottu korruptiokeskustelun materiaalit.

– Tulee käsitys, että tätä olisi hyvä selvittää huolellisemmin kuin vain toteamalla, että mitään ei ole tehty väärin. Muutoin jää kuva, että Taavitsainen on keksinyt asioita ja käyttäytynyt organisaatiolle haitallisella tavalla, Salminen toteaa.

Salmisen mielestä tapahtumien aiempaa tarkempi selvittäminen toisi paremmat näytöt siitä, onko rakenteellista korruptiota tapahtunut vai ei. Jos selvityksessä ilmenee selviä laittomuuksia, ne on käsiteltävä oikeudellisena kysymyksenä.

Huono hallinto ja huono johtaminen puolestaan on moitittavaa ja epäeettistä, mutta ei aina lainvastaista. Siihen organisaatio voi puuttua muuttamalla ohjesääntöjään.

– Täytyy katsoa, miltä tämä näyttää kansalaisten ja kuntalaisten näkökulmasta. Lisääkö tehty selvitys ja ratkaisu luottamusta nykyiseen hallintoon? Uusi, ulkopuolisen tekemä selvitys on aika pieni haitta siihen nähden, että rakennushankkeissa lopulta ilmenisi kaupungille, asukkaille ja koko yhteisölle haitallisia väärinkäytöksiä, Salminen arvioi.

Etiikan professori: Kaikki poikkeavat toimintatavat eivät ole korruptiota

Rakenteellisen korruptioon perehtynyt Salminen tunnistaa kaupungin tonttipolitiikassa ja rakentamisessa epäselviä menettelytapoja, joissa kaikkia rakennuttajia ja tontin ostajia ei ole kohdeltu samojen periaatteiden mukaisesti.

– Se altistaa epäilyksille epäeettisestä toiminnasta ja voi olla vähintäänkin huonon hallintotavan perusta, Salminen toteaa.

– Eivät kaikki poikkeavat järjestelyt ole korruptiota. Kysymys on siitä, seuraako näistä järjestelyistä jollekin esimerkiksi perusteettomia taloudellisia etuja. Jos on olemassa suunnitelma, että teemme näin, koska siitä seuraa etuja, silloin on kysymys korruptiosta.

Professor emeritus Ari Salminen.
Hallintotieteen emeritusprofessori Ari Salminen.Vasa universitet

Korruptio on rakenteellista, kun se ei kosketa enää vain yksittäisiä henkilöitä, vaan väärinkäytökset ulottuvat päätöksenteon rakenteisiin.

Salminen ei väitä, että Mikkelin tapauksissa olisi nähtävissä selvästi korruptiivisia piirteitä, mutta ymmärtää hyvin kuntalaisissa heränneet epäilykset. Korruptio tai epäeettisyys voivat houkutella, kun julkisen ja yksityisen sektorin toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä.

– Silloin molempien sektorien intressit voivat sekoittua. Saattaa syntyä tilanteita, joista voi epäillä, onko kuntalaisten etua ajettu ja onko kunnallinen demokratia toteutunut.

Taavitsainen: Uhattu erottamisella

Taavitsainen kertoo kokeneensa syrjintää kaupunginhallituksessa esiin nostamiensa epäilyksien vuoksi. Taavitsaisen mukaan häntä on kaupungintalolla uhattu valtuuston varapuheenjohtajan tehtävästä erottamisella, jos hän ei lopeta rakenteellisesta korruptiosta puhumista ja kirjoittamista.

– Jos tosiasiassa on uhkailua tai epäasiallista suhtautumista korruptioepäilysten esittäjää kohtaan, ei se ole hyvän hallintotavan mukaista eikä sopivaa. Se kuulostaa ylireagoinnilta ja on epäasiallista, Salminen toteaa.

Mikkelin kaupunginhallitus pahoitteli tammikuisessa päätöksessään julkisesti esitetyistä epäilyistä aiheutunutta haittaa yrityksille ja yksityishenkilöille.

Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että ”perättömien puheiden levittäminen on paheksuttavaa”.

– Taavitsaisen kirjelmät, tekstit ja lehtikirjoitukset ovat mielestäni pääosin täysin asiallisia. Ne ovat henkilön omia perusteltuja arvioita asiasta.Erimielisyydestä huolimatta tässä ei tarvitsisi kenenkään niin voimakkaita henkilökohtaisia antipatioita kokea, vastaa Salminen.

Taavitsaisen jättämästä oikaisuvaatimuksesta kertoi ensimmäisenä Länsi-Savo-lehti. (siirryt toiseen palveluun) Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee oikaisuvaatimusta seuraavassa kokouksessaan 9. maaliskuuta.

Lisää aiheesta:

Mikkelin kaupunki julkaisi selvitykset ja torjui väitteet rakenteellisesta korruptiosta

Mikkelin kaupunginhallitus haluaa kansanedustaja-valtuutetulta selvityksen mielipidekirjoituksestaan korruptiosta