1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenterveys

Eevin, 33, työnantaja suhtautui työuupumukseen välinpitämättömästi – työpaikoille uusi työkalu mielenterveysongelmien varalle

Työterveyslaitos julkaisi sivuston, joka antaa apuja työnantajille mielenterveysongelmien käsittelemiseen työpaikoilla.

Työnantajille ei aina ole aivan selvää, miten työntekijän mielenterveyden ongelmiin tulee suhtautua. Kuvituskuva. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Mielenterveyshäiriöistä johtuvat poissaolot ovat jyrkässä kasvussa, ja se on yllättänyt myös työnantajat. Nyt Työterveyslaitos on julkaissut sivuston (siirryt toiseen palveluun), jonka on tarkoitus auttaa työnantajia tunnistamaan mielenterveyden oireet sekä antaa vinkkejä siihen, miten työntekijää voi tukea.

Poissaoloihin on kiinnitetty huomiota työpaikoilla, ja ajatus sivuston kehittämiseen tuli esimiehiltä, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

– Se on usein haastava tilanne esimiehille, kun huomataan, että työntekijä voi huonosti, mutta ei tiedetä miksi.

Työelämässä mielenterveyttä haastavat muun muassa lisääntyneet tehokkuusvaatimukset, hektisyys, itsenäisemmät työskentelytavat sekä työn ja vapaan sekoittuminen keskenään.

Mattila-Holapan mukaan työnantajat kokevat mielenterveyden häiriöistä puhumisen hankalaksi.

– Mutta pitkälle pääsee ymmärtäväisellä asenteelle ja sillä, että kysyy, miten voisi tukea työntekijää.

"Työnantajalle ei voi puhua oikein mistään"

Eevinä tässä jutussa esiintyvä 33-vuotias vuorotyöntekijä on työskennellyt nykyisessä työpaikassaan noin kuusi vuotta. Jatko-opintojen ja osa-aikatyön yhteensovittaminen oli lopulta Eeville liikaa, ja hän koki työuupumuksen.

– Soitin työnantajalle, että jään työuupumuksen takia sairauslomalle. Esimies sanoi, että jaa, tsemppiä.

  • Yle on aiemmin kirjoittanut työuupumuksen diagnoosin ongelmallisuudesta. Voit lukea jutun täältä.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen lisääntymiselle on haettu syytä, mutta asia ei ole yksiselitteinen. HS kirjoitti aiemmin tällä viikolla (siirryt toiseen palveluun), kuinka suomalaisten arki on muuttunut 2000-luvulla ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi. Yhä useampi kokee arkeensa raskaana, ja myös kiire on yleistynyt.

Jaksamisongelmien kasvu yllätti myös Tilastokeskuksen työolotutkimuksen tutkijan, joka kirjoittaa blogissa (siirryt toiseen palveluun), että psyykkinen oireilu on yleisempää esimerkiksi sellaisilla palkansaajilla, joiden työpaikalla on paljon ristiriitoja ja jotka ovat tyytymättömimpiä esimiehensä johtamistapaan.

Eevi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, sillä hän kokee, että työnantaja saattaa antaa jopa potkut.

Hän ei uskalla puhua työpaikallaan työn epäkohdista, sillä taustalla on jatkuvasti pelko siitä, että työnantaja alkaa kohdella huonosti.

– Ylipäätään johtaminen työpaikassani on huonoa, eikä työnantajalle voi puhua oikein mistään.

Työterveyslaitoksen Mattila-Holappa sanoo, että valitettavasti joillakin työpaikoilla leimaantuu edelleen, jos työntekijä joutuu ottamaan sairauslomaa mielenterveyden häiriöiden takia.

– Yleisesti koetaan, että työpaikoilla olisi nykyään helpompi puhua kuin aikaisemmin. Jonkin verran positiivista kehitystä on tapahtunut.

Erityisesti nuorten ja naisten mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot ovat jyrkässä kasvussa. Kuva: Laura Merikalla / Yle

Työpaikoilla toivotaan avoimempaa keskustelua

Viime vuonna yli yhdeksän päivän sairauslomalle jäi mielenterveyden häiriöistä johtuen noin 84 000 suomalaista. Se on lähes 10 000 enemmän kuin vain vuotta aiemmin.

Monella työpaikalla kasvuun on viime vuosina havahduttu. Yhtenä syynä on sairauspoissaolojen hinta: Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut sairauspäivän maksavan työnantajalle noin 300 euroa (siirryt toiseen palveluun) toimialasta riippuen (IS).

Työnantajat kokevat hankalaksi erityisesti sen, miten ottaa ongelmat puheeksi työntekijän kanssa.

– Työpaikoilla kaivataan kovasti keinoja puuttua mielenterveyden häiriöistä johtuvaan työkyvyttömyyteen, sanoo Mattila-Holappa työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen sivustolla annetaan neuvoja esimerkiksi mielenterveyden riskien tunnistamiseen, riskitilanteiden ratkaisuun ja siihen, miten oireilevia työntekijöitä voidaan työpaikalla tukea. Mielenterveyden häiriöitä avataan työnantajille esimerkkien kautta, ja sivustolle on koottu tietoa erilaisten tilanteiden varalle.

Työnantajat kokevat hankalaksi sen, miten mielenterveysongelmat tulisi ottaa työpaikalla puheeksi, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa. Kuva: Meeri Niinistö / Ylelahti

Ponnisteluista palkitseminen tärkeää

Myös johtaminen nähdään Työterveyslaitoksella osana mielenterveyden tukemista, ja siihen pureudutaan myös esimiehille suunnatulla sivustolla.

– Tärkeää on, että työstä syntyy hallinnan tunne, työntekijää palkitaan ponnisteluista ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti, sanoo Mattila-Holappa.

Eevi kertoo olevansa yksi työpaikkansa pitkäaikaisimmista työntekijöistä, muuten työpaikalla työntekijät vaihtuvat tiuhaan. Hän ei ole koskaan kuullut työstään kiitosta työnantajaltaan.

– En ole koskaan saanut hyvää palautetta tai kehuja. Ehkä siitä tulee tunne, ettei arvosteta. Tuntuu, että työnantajalle riittää se, että joku tekee työn.

Lue lisää: Kuormittaako työelämä? Erityisherkät Ilari Torsti ja Jukka Erätuli kehittivät palautumiseen reseptin, josta jokainen voi ottaa mallia

Voit keskustella aiheesta klo 23 asti.